Talouspolitiikka-kirjoitussarja

Talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjassa neuvoston jäsenet ja asiantuntijat kirjoittavat talouden ajankohtaisista kysymyksistä sekä taustoittavat talousneuvostossa käsiteltäviä asioita. 

Uusia kirjoituksia julkaistaan jatkossa talousneuvoston kokousten yhteydessä.

Suomen tulevaisuus rakentuu jatkuvalle oppimiselle

Sanni Grahn-Laasonen Julkaisupäivä 25.4.2018 8.13 Blogit

Työn murros koskee jokaista suomalaista ja kaikkia toimialoja. Herättelemme siihen kertomalla, kuinka miljoona suomalaista tarvitsee lisää koulutusta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Todellisuudessa kyse on kuitenkin vielä suuremmasta haasteesta ja kokonaisesta ajattelutavan muutoksesta kohti jatkuvaa oppimista.

Käynnissä olevan työn murroksen käyttövoimina toimivat digitalisaatio, tekoäly, robotisaatio, automatisaatio sekä arvojen, asenteiden ja elinkeinorakenteiden muutokset. Murros synnyttää uusia tehtäviä ja vaatii uudenlaista osaamista. Jo nyt tiedämme, että yritysten työvoiman saatavuusongelmien takana ovat usein osaamiseen liittyvät syyt.

Perinteinen yksisuuntainen polku, jossa opinnoista siirrytään työelämään ja sieltä eläkkeelle, on hämärtymässä. Yhä useamman ura polveilee. Tarve kouluttautua uudelleen tai vähintäänkin päivittää osaamista tulee vastaan monta kertaa. Muutos ei koske vain tämän päivän lapsia ja nuoria, vaan myös nyt jo työelämässä toimivia ja sen ulkopuolella olevia. Yhteiskunnan ja julkisen vallan on tuettava ihmisiä näissä muutoksissa. Koulutus on parasta lääkettä epävarmuuteen.

Samalla vahvojen perustaitojen ja metataitojen, kuten oppimaan oppimisen, merkitys nousee. Koulutusjärjestelmän on taattava kansalaisille vahva yleissivistyksen perusta, jolle erikoistumista voi rakentaa, hyvät oppimisen taidot ja asenteet elämään sekä motivaatio oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.

Murroksesta selviytyvät parhaiten ne, jotka ovat siihen valmistautuneet. Suomen on tähdättävä maailman osaavimpaan työvoimaan, jotta selviämme tiukkenevassa globaalissa kilpailussa osaajista. Siksi hallitus päätti käynnistää jatkuvan oppimisen reformin.

Jatkuva oppiminen haastaa perinteisen koulutuksen ja perinteiset oppimisympäristöt. Osaamista hankitaan monesta lähteestä, ei ainoastaan muodollisen koulutuksen ja tutkintojen kautta. Uutta osaamista ja taitoja on voitava hankkia kaikissa elämän vaiheissa ja elämäntilanteesta riippumatta.

Nykyinen koulutusjärjestelmä on rakennettu pitkälti oletukselle päätoimisesta opiskelusta ja tutkinnon suorittamisesta. Tulevaisuudessa koulutusta on oltava tarjolla joustavammin, työelämän muuttuvien ja nopeasyklisten tarpeiden mukaisesti. Koulutusta on tarjottava niin, että siihen pystytään osallistumaan elämäntilanteesta riippumatta. Tarvitaan monialaisia ja joustavia opintokokonaisuuksia perinteisten tutkintojen rinnalle. Samalla korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten opetus on vapautettava entistä avoimemmin ihmisten saataville.

Toinen tulevaisuuden haaste on osaamisen hankkiminen monesta eri lähteestä. Koulun merkitys ei vähene, vaan kasvaa, mutta se ei suinkaan ole ainoa paikka, missä opitaan. Kaikki osaaminen tulisi oppia tunnistamaan ja tunnustamaan, olipa se hankittu mistä tahansa.

Oman osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen tapahtuu aina henkilön oman elämän kontekstissa, jossa monet tekijät vaikuttavat opiskelumahdollisuuksiin.  Erilaisten jatkuvaa oppimista vaikeuttavien esteiden purku ja toisaalta kannustinten rakentaminen on jatkossa kasvava haaste koko yhteiskunnalle. Myös yritysten ja kolmannen sektorin on otettava vahvempi rooli ja vastuunsa jatkuvan oppimisen mahdollistajana. Lainsäädäntöä, verotusta, sosiaaliturvaa, verotusta, ja työmarkkinoita on uudistettava jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Tämä on myös valtiolle valtava poikkihallinnollinen haaste.

Yksilön vastuu oman osaamisensa kehittämisestä ja päivittämisestä kasvaa. Osaaminen ja sen uudistaminen olisi nähtävä tärkeänä osana omaa työkykyä ja toisaalta myös osana itsensä toteuttamista. Tutkimusten mukaan suomalaisille on erityisen tärkeää itsensä toteuttaminen työssä omien kiinnostusten mukaisesti.

Suomella on erinomaiset lähtökohdat pärjätä suuressa muutoksessa. Peruskoululaisten oppimistulokset ovat erinomaiset, digitaalinen infrastruktuurimme on korkeatasoinen ja Suomessa tehdään vahvaa tutkimusta. Kansakunnan tulevaisuus, kilpailukyky ja menestyminen korreloivat vahvasti yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen kanssa, mihin pohjaa myös Tutkimus- ja innovaationeuvoston visio.

Jatkuvan oppimisen reformi tähtää nykyistä joustavampaan ja muuttuvia tarpeita paremmin palvelevaan koulutusjärjestelmään. Tulevaisuudessa sekä työntekijöiden että työnantajien on helpompi päästä käsiksi juuri sellaiseen koulutukseen ja osaamiseen, jolle on eniten tarvetta. Reformille on siis vahva yhteiskunnallinen tilaus. Jatkuvan oppimisen reformi antaa Suomelle mahdollisuuden toteuttaa hallituksen vision mukaista roolia koulutuksen ja modernin oppimisen kärkimaana.

Sanni Grahn-Laasonen
opetusministeri

Selaa blogin artikkeleita