Talouspolitiikka-kirjoitussarja – Aiemmat kirjoitukset
Koronakriisin ulkoinen shokki jäi suutariksi
Aikaisemmista kriiseistä poiketen Suomen talouden kohtaama ulkoinen shokki näyttää koronakriisissä jääneen monia kilpailijamaita pienemmäksi.
Euroopan keskuspankin uusi rahapolitiikan strategia
Euroopan keskuspankin neuvosto päätti rahapolitiikan strategian uudistamisesta heinäkuussa 2021. Tärkein syy strategiauudistukselle oli rahapolitiikan...
Julkinen velka paisuu – pitääkö olla huolissaan?
Julkisen velan kasvu on yksi näkyvimmistä koronakriisin pysyvämmistä talousvaikutuksista. Julkisten menojen nopea kasvu kriisin aikana on nähty laajasti...
Panostukset hyvinvointiin ovat myös hyvää väestöpolitiikkaa
Talousneuvosto keskusteli jo toista kertaa vuoden sisään väestöpolitiikasta. Suomi on tällä hetkellä Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa. Vuonna 2060 kolmasosan...
OECD:n digiveromalli: Suomelle katkeraa kalkkia?
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD esitteli 12.10.2020 digiveromallin, jonka tavoitteena on jakaa uudelleen 100 miljardin Yhdysvaltain...
Turnauskestävyyttä tarvitaan raha- ja talouspolitiikassa
Koronapandemia on kurittanut maailmantaloutta ennen näkemättömäl-lä tavalla. Vaikutukset maailmantalouteen ja kansainväliseen kauppaan eivät ole vielä ohi ja...
Koronakriisin globaalit vaikutukset
Koronakriisin taloudellinen lasku on valtava. Välillisesti talousiskun seurauksena voi kuolla jopa enemmän ihmisiä kuin varsinaiseen tautiin. Kriisi...
Biotalous – Turva kriisissä ja voima elpymisessä
Biotalouden pyörät ovat pyörineet poikkeusoloissa. Uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvan biotalouden osuus Suomen kansantalouden tuotoksesta...
Korona iskee voimalla kuntien talouteen
Ketteryys ja luovuus eivät ole perinteisesti olleet kuntien toimintaan liitettäviä kuvauksia. Juuri näin kunnat pienimmästä suurimpaan ovat kuitenkin...
Yritysten auttaminen on kaikkien etu
Koronaepidemia on iskenyt ennenkokemattomalla voimalla suomalaisiin yrityksiin. Lähes joka kym-menes on menettänyt koko myyntinsä ja 28 prosenttia yli puolet...
Korona sairastutti työmarkkinat
Työmarkkinat pysähtyivät maanantaina 16.maaliskuuta. Virus iski voimalla ja nopeudella, jota ei ennen ollut koettu. Yhteiskunta ja elinkeinoelämä vaikuttivat...
Koronakriisi on ilmastonmuutos pikakelauksella
Ihmiskuntaa kuntaan kohdistuu ennennäkemätön ja maailmanlaajuinen uhka, jonka torjumiseksi. jokaisen on oltava valmis tekemään uhrauksia ja otettava huomioon...
Kiina ja palveluvaltaistuminen supistavat globaaleja arvoketjuja
Finanssikriisin jälkeen ulkomaankaupan globaali kasvuvauhti on hidastunut. Syitä kehitykseen on haettu ennen muuta lisääntyneestä protektionismista, mutta...
Ilmastoystävällisen yhteiskunnan on oltava oikeudenmukainen kaikille
Siirtyminen ilmastoystävälliseen yhteiskuntaan edellyttää määrätietoista politiikkaa päästöjen vähentämiseksi.
Työllisyysaste ja demografia
Korkea työllisyysaste on noussut talouspolitiikan tavoitteiden keskiöön ja sen nostamisen odotetaan sisältyvän myös seuraavan hallituksen ohjelmaan.
Pitääkö tuloerojen kasvua jarruttaa?
Tuloerot kasvavat Suomessa väistämättä seuraavan vuosikymmenen aikana. Muutos johtuu työmarkkinoiden murroksesta ja väestön ikääntymisestä. Pitäisikö meidän...
Talous kasvaa – kaikki hyvin?
BKT:n kasvu on Suomessa jatkunut pian kolme vuotta ja useimmissa kilpailijamaissa selvästi pidempään. Takamatkalta alkaneen kasvun rajat alkavat tulla...
Suomen tulevaisuus rakentuu jatkuvalle oppimiselle
Työn murros koskee jokaista suomalaista ja kaikkia toimialoja. Herättelemme siihen kertomalla, kuinka miljoona suomalaista tarvitsee lisää koulutusta...
Perustulo, yleistuki vai jotain ihan muuta?
Keskustelu sosiaaliturvan uudistamisesta näyttää roihahtaneen liekkiin, vaikka paljon kansainväistäkin huomiota herättänyt perustulokokeilu on vielä kesken...
Oikealla tiellä ollaan
Kun hallitus aloitti kesän kynnyksellä 2015 asettaen tavoitteeksi 72 % työllisyysasteen, sitä pidettiin monella taholla täysin epärealistisena tai...