Siirtymäkausi

Erosopimuksella purettiin hallitusti kaikki Britannian EU-jäsenyyteen perustuva yhteistyö. EU:n ja Britannian tuleva suhde neuvoteltiin erikseen uudelleen jokaisella politiikkasektorilla. Neuvottelut käytiin siirtymäkauden aikana, joka alkoi erosopimuksen tultua voimaan (1.2.2020) ja päättyi 31.12.2020. Siirtymäkaudesta määrättiin erosopimuksen 126–132 artikloissa.

Britannian erosta huolimatta siirtymäkauden aikana jatkettiin edelleen EU:n nykysääntöjen soveltamista. Tarkoituksena oli mahdollistaa kansalaisille ja yrityksille pehmeämpi siirtymä tulevaan suhteeseen.

Pääsääntönä oli, että siirtymäkauden aikana Britannialla oli vielä kaikki jäsenvaltion oikeudet ja velvollisuudet. EU:n ja Britannian kansalaisia ja oikeushenkilöitä kohdeltiin edelleen aivan kuin Britannia olisi ollut EU:n jäsen.

Siirtymäkauden aikana esimerkiksi:

• Britannia noudatti täysimääräisesti EU:n perussopimuksia, EU-lainsäädäntöä, EU:n kansainvälisiä sopimuksia sekä EU:n kauppa-, ulko- ja turvallisuuspolitikkaa.  
• Britannia pysyi EU:n sisämarkkinoilla ja tulliliitossa.
• Tavaroiden, palveluiden, pääomien ja henkilöiden vapaa liikkuvuus jatkui EU:n ja Britannian välillä.
• Komission valvontavalta, EU-tuomioistuimen tuomiovalta ja EU:n elinten ja virastojen toimivalta säilyi ennallaan suhteessa Britanniaan.
• Britannian velvoitteet suhteessa EU:n budjettiin pysyvät pysyivät ennallaan.
• Ainoa merkittävä poikkeus oli, että Britannia jäi heti eropäivänä (1.2.2020 alkaen) pois EU:n toimielimistä, elimistä, laitoksista ja virastoista. Siirtymäkauden aikana Britannia ei siis enää osallistunut EU:n päätöksentekoon.