EU:n ja Britannian tuleva suhde

Erosopimuksen ainoa tehtävä on varmistaa Britannian hallittu ero unionista. Se ei sisällä määräyksiä EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta. Tulevaa suhdetta koskevat neuvottelut voidaan aloittaa vasta, kun Britannia on eronnut EU:sta.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklassa kuitenkin edellytetään, että erosopimus tehdään ”ottaen huomioon puitteet, jotka sääntelevät eroavan valtion myöhempiä suhteita unioniin”. Tästä syystä Britannian kanssa on neuvoteltu Eurooppa-neuvoston 25.11.2018 hyväksymä yhteinen poliittinen julistus tulevan suhteen puitteista. Julistuksessa esitetään yhteinen näkemys siitä, minkälaiselle pohjalle EU ja Britannia ovat valmiita rakentamaan tulevan suhteensa.

Julistuksen mukaan tulevasta suhteesta tulee läheinen ja laaja. Se tulee kattamaan lähes kaikki politiikka-alat, joilla yhteistyötä nykyisinkin tehdään. Suhteen syvyys ratkeaa vasta tulevaa suhdetta koskevissa neuvotteluissa ja riippuu etenkin Britannian tulevalle suhteelle asettamista reunaehdoista. Selvää on, että yhdelläkään alalla tuleva suhde ei tule vastaamaan EU-jäsenyyttä.

Julistus on – toisin kuin oikeudellisesti sitova erosopimus – luonteeltaan poliittinen instrumentti. Erosopimuksen 184 artiklassa osapuolet sitoutuvat pyrkimään parhaansa mukaan neuvottelemaan nopeasti tulevaa suhdetta koskevista erillisistä sopimuksista ja järjestelyistä. Kyse on velvollisuudesta neuvotella vilpittömässä mielessä, ei velvollisuudesta saavuttaa tietty lopputulos.

Tavoitteena on, että tuleva suhde olisi voimassa siirtymäkauden päättyessä vuoden 2020 lopussa. Neuvoston on tarkoitus antaa komissiolle tarvittavat tulevaa suhdetta koskevat yksityiskohtaiset neuvotteluohjeet heti, kun erosopimus on tullut voimaan.