Selvityshenkilö Leena Ilmola: Millainen on hyvän elämän hyvä ympäristö 2030?

Perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushanke 7.9.2018 14.45
Selvityshenkilö Leena Ilmola: Millainen on hyvän elämän hyvä ympäristö 2030?
Kuva: Leena Ilmolan raportista

Hyvän elämän työpajojen osanottajien pohdinnat voi tiivistää kahdeksaan elämän laatuun paljon vaikuttavaan asiaan. Esiin nousivat esimerkiksi elämän merkityksellisyys, vahvat sosiaaliset verkostot sekä työn joustaminen elämäntilanteen mukaan.

Elämä on merkityksellistä: Elämän merkitys syntyy siitä, että oma työpanos on tärkeä organisaatiolle tai ihminen voi vaikuttaa lähiympäristöönsä ja työskennellä yhteisönsä eteen.

Vahvat sosiaaliset verkostot: Ihminen kuuluu useaan erilaiseen verkostoon, joissa voi halutessaan tai elämän tilanteen niin salliessa toimia aktiivisesti. Näin ihmiset pysyvät terveinä ja saavat tukea yhteisöltään muutostilanteessa.

Asuminen on kohtuuhintaista ja joustavaa: Ihminen voi asua oman sosiaalisen verkostonsa piirissä vuokra-asunnossa tai perheen kasvaessa omakotitalossa tai palveluasunnossa terveyden niin vaatiessa. Oma asunto pitäisi voida säilyttää myös silloin, kun tilapäisesti työskentelee ulkomailla.

Työ tulee ihmisen luo: Aina kun se on mahdollista, työn tulisi tulla tekijän luo, ei niin että perheet revitään kotiympäristöstään. Digitaalinen työ hoituu etänä, mutta se edellyttää uudenlaista, tuloksiin keskittyvää johtamista ja työajan valvonnasta luopumista.

Lähellä luontoa: 105 elämää pohtineesta 10–93-vuotiaasta suomalaisesta valtaosa haluaa asua omakotitalossa (vain kuusi tapaamme puhui hyvästä elämästä kerros- tai rivitalossa), oman puutarhan tai luonnon keskellä. Hyvään elämään kuuluu lemmikkikissa tai -koira.

Työ joustaa elämäntilanteen mukaan: Työn tekemisen aika ja paikka sekä työmäärä joustaa ihmisen elämäntilanteen mukaan. Nuori voi tehdä muutaman työtunnin viikossa, opiskelija voi lomittaa työn ja opinnot, lapsiperheet voivat vähentää työtunteja, työtön tai opiskelija voi tehdä välitöitä varsinaista työpaikkaansa etsiessään, sairastunut tehdä voimiensa mukaan ja eläkeläinenkin voi käyttää osaamistaan.

Todellinen osaamisen kehittäminen alkaa vasta työelämässä: Koulutuksen tulisi luoda sosiaalista pääomaa ja tukea jatkuvaa oppimista.  Peruskoulutuksen jälkeen alkaa varsinainen oppiminen, joka koostuu lyhyistä kursseista, mikrotutkinnoista tai erilaisista projekteista, jotka kerätään suomalaisista ja globaaleista lähteistä. Yhteiskunnan tulisi tukea ihmistä työpaikan vaihtamisessa.

Palvelut tukevat hyvinvointia, ei vain ongelmallisten hoitoa: Yhteiskunnan tuki on ennaltaehkäisevää. Sitä tarvitseva saa oman pitkäaikaisen tukihenkilönsä. Järjestelmä palkitsee auttajia siitä, että ihmiset kokevat saavansa hyvän elämän. Nyt järjestelmä koostuu erilaisista ongelma-alueista, joita erikoistuneet ammattilaiset omassa putkessaan hoitavat.  Apua saadaan vasta sitten, kun elämä on jo perusteellisesti pois raiteiltaan joko sairauden, työttömyyden tai päihteiden takia. 

Tulevaisuustutkija Leena Ilmola

Leena Ilmola: Tulevaisuuden hyvä elämä ihmisten itsensä kuvaamana

Selvityshenkilö Leena Ilmolan kirjoitussarjan aiemmat kirjoitukset:
Mitä on hyvä elämä suomalaisille?
Työelämän murros ja perusturva
Eriarvoistuminen ei vähene – jokainen tarvitsee tukea jossain elämänvaiheessa

Tulevaisuustutkija Leena Ilmola on selvitystyössään vastannut keskeiseen kysymykseen tulevaisuuden hyvinvoinnin tarpeista. Ilmola laati fokusryhmätyöhön perustuvan systeemianalyysin siitä, mitä ihmiset pitävät tärkeänä yksilön ja yhteiskunnan suhteessa tulevaisuudessa. Työn tuloksia esitellään myös verkkokirjoitusten sarjana.