Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Selvityshenkilö Leena Ilmola: Teollista tuotantoa vai joustavaa ihmisten auttamista?

Julkaisuajankohta 30.1.2019 12.30
Tulevaisuustutkija Leena Ilmola esittelemässä selvityksensä tuloksia 19. kesäkuuta 2018.
Tulevaisuustutkija Leena Ilmola esittelemässä selvityksensä tuloksia 19. kesäkuuta 2018.

Hyvän elämän työpajat nostivat esille odotuksia, jotka poikkeavat siitä, miten nykyistä perusturvajärjestelmää ohjataan.

Hyvän elämän työpajat nostivat esille odotuksia, jotka poikkeavat siitä, miten nykyistä perusturvajärjestelmää ohjataan. Osanottajamme kertoivat meille, että tällä hetkellä tärkeitä kehittämisen arvoja ovat:

  • tehokkuus, jota parannetaan palveluyksiköiden kokoa suurentamalla
  • kustannussäästöt, jotka saavutetaan erikoistumalla, teknologiaa hyödyntämällä ja työvoimatarvettaa vähentämällä.

Huomio on palvelujen tuotantorakenteissa ja kustannuksissa. Lyhyesti sanottuna kustannuksia per palvelutapahtuma pyritään pienentämään. Tuttu menetelmä teollisuudesta.

Työpajojen osanottajat taas kuvasivat perusturvatarpeet oman elämänsä näkökulmasta hyvin eri tavoin. He toivoivat tuttua, pitkäaikaista tukihenkilöä, joka voisi keskustella koko elämästä. Jos tämä ei ole mahdollista, he toivoivat pieniä, paikallisia yksiköitä, jotka tuntevat koko perheen. Opettajaa, joka voi tuntemalleen äidille kertoa heti, kun lapsi jää jälkeen tai on onneton.Terveydenhoitajaa, joka tietää mitä on tekeillä ja ketkä eivät tule mukaan paikalliseen toimintaan. Sosiaalineuvojaa, joka ei tarvitse monimutkaista valvontajärjestelmää, koska tietää hyvin, mikä on tuensaajan tilanne. Eläkeläisryhmämme unelmoi pienestä vuokra-asunnosta, joka on palvelujen lähellä, ei suuresta palvelutalosta, jossa asukkaat joutuvat sopeutumaan instituution sääntöihin ja aikatauluihin. 

Perusturvajärjestelmän pitäisi siis siirtyä tuotantokeskeisyydestä ihmiskeskeiseen toimintamalliin. Tukien väärinkäytösten kontrolloinnista ihmisten onnistumisen varmistamiseen. Ja asiantuntijoiden tärkein tehtävä pitäisi olla tavallisen ihmisen hyvän elämän tukeminen, ei  vain ”vaikeiden tapausten” pelastaminen. Tämän kuukauden tai tämän viikon toimeentulon sijaan varsinkin nuoret osanottajamme toivoivat pitkäaikaista tukea, joka antaa aikaa elämän rakentamiseen, ei ”väärin maksettujen opintotukien takaisinperintää, jos ansiotulot ylittyvät eurolla”.

Talouden rakenteiden muuttuessa yksilöltä vaaditaan joustavuutta, on selvää, että perusturvajärjestelmän tulisi olla nopeasti kansalaisen tarpeiden mukaan räätälöitävissä.  Nyt järjestelmät koetaan joutamattomiksi ja kankeiden sääntöjen ohjaamiksi. Voisiko perusturvajärjestelmä tehdä saman muodonmuutoksen kuin verohallinto. Kun verohallintoa pidettiin aiemmin kontrolloivana ja jäykkänä, nyt valtaosa kansalaisista kokee verottajan tavallisen ihmisen neuvonantajaksi, jolta saa hyviä neuvoja, lisäohjeita ja tarvittaessa tilanteen mukaan lisämaksuaikaa veroille.

Tulevaisuustutkija Leena Ilmola

Leena Ilmola: Tulevaisuuden hyvä elämä ihmisten itsensä kuvaamana

Selvityshenkilö Leena Ilmolan kirjoitussarjan aiemmat kirjoitukset:
Mitä on hyvä elämä suomalaisille?
Työelämän murros ja perusturva
Eriarvoistuminen ei vähene – jokainen tarvitsee tukea jossain elämänvaiheessa 
Millainen on hyvän elämän hyvä ympäristö 2030?

Tulevaisuustutkija Leena Ilmola on selvitystyössään vastannut keskeiseen kysymykseen tulevaisuuden hyvinvoinnin tarpeista. Ilmola laati fokusryhmätyöhön perustuvan systeemianalyysin siitä, mitä ihmiset pitävät tärkeänä yksilön ja yhteiskunnan suhteessa tulevaisuudessa. Työn tuloksia esitellään myös verkkokirjoitusten sarjana.