Kestävyys
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.
Suomen tilanteessa merkitsevää on väestön ikääntymisestä johtuva työikäisten osuuden muutos. Työikäisten (15–64-vuotiaiden) osuus väestöstä pienenee nykyisestä 65 prosentista 58 prosenttiin vuoteen 2030 ja 57 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Vuonna 2060 työikäisten väestön määrä olisi lähes sama kuin nykyisin, mutta työikäisen väestön osuus koko väestöstä olisi yhdeksän prosenttiyksikköä nykyistä alhaisempi.
Sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksen on oltavalla kestävällä perustalla julkisen talouden kokonaisuudessa. Talouspolitiikan arviointineuvoston arvion mukaan työllisyysasteen kohottaminen on tärkeää julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaamisen kannalta.
Ilmiön kuvaus tulostettavana A4 tietoruutuna
Strategia Suomelle.
Borg, A. & Vartiainen, J. 2015. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2015.
Economic Policy Council Report 2016.
Economic Policy Council 2017. VATT.
Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiset rahavirrat.
Seppälä, T.T. & Pekurinen, M. 2014. THL 22/2014.
Jakamistalous ja verotus: Eväitä yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Faehnle, M., Immonen, H., Mäenpää, P., Nylund, M. & Träskman, T. 2016. Arcada Working Papers 4/2016.