Perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushanke Toimi
Pääministeri Juha Sipilän hallitus asetti ajalle 28.9.2017–28.2.2019 Perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistushankkeen, jonka tehtävänä oli valmistella työllisyyttä ja toimeliaisuutta parantavaa ja eriarvoisuutta vähentävää perusturvan kokonaisuudistusta.
Asettamispäätös 28.9.2017
Uudistuksen tavoitteeksi asetettiin työllisyysasteen nostaminen, työn tekemiseen ja yrittäjyyteen kannustaminen, eriarvoisuuden torjuminen ja vähentäminen, työn murrokseen sekä muuttuvaan perhe- ja kotitalousrakenteeseen vastaaminen sekä nykyistä selkeämpi ja yksinkertaisempi järjestelmä, jonka toteutuksessa hyödynnetään erityisesti digitalisaatiota.
Hankeen tehtävänä oli tukea poliittisia toimijoita ja eduskuntavaaleihin 2019 valmistautuvia puolueita perusturvaa uudistavien näkemysten muodostamisessa sekä tehdä tarvittaessa ehdotuksia useammasta vaihtoehdosta tai mallista, joiden pohjalta perusturvan kokonaisuutta voidaan uudistaa. Julkisen talouden asettamat reunaehdot ja kestävyysvajeen umpeen kurominen sekä ikääntymisen aiheuttamat haasteet tuli ottaa huomioon valmistelussa. Hankkeelle nimettiin poikkihallinnollinen ohjausryhmä sekä projektiryhmä.
Hankkeen tiedot valtioneuvoston hankeikkunassa
Valtioneuvoston kanslia asetti 16.11.2017 hankkeelle parlamentaarisen seurantaryhmän, jonka jäseniksi kutsuttiin puolueiden edustajat, työmarkkinoiden keskusjärjestöjen edustajat sekä yrittäjien ja sosiaali- ja terveysalan keskeisten järjestöjen edustajat. Hankkeelle asetettiin 1.3.2018 kolme selvityshenkilöä.
Tiedote: Perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistukselle parlamentaarinen seurantaryhmä
Tiedote: Selvityshenkilöitä mukaan perusturvan uudistamiseen
Hankkeen työskentelyn viitekehys
Yhteiskunnan pyrkimyksistä huolimatta kaikki eivät eri syistä pääse mukaan elämän edellytysten myönteiseen kehitykseen. Uudenlaiset työn tekemisen tavat ja työn muutos haastavat sosiaaliturvajärjestelmää joustavuuteen ja kannustavuuteen. Sosiaaliturvan pitkäjänteinen uudistaminen on tähdättävä siihen, mitä ihmiset hyvinvoinniltaan tulevaisuudessa odottavat, ja mitä se silloin edellyttää sosiaaliturvalta.
Uudistuksen keskiössä nähdään aktiivinen, toimiva ihminen. Järjestelmän ei tulisi antaa ihmiselle kielteisiä signaaleja aktiivisuudesta ja toimeliaisuudesta, vaan lisätä mahdollisuuksia ja kannustaa. Nykyisellään sosiaaliturvan vaikeaselkoisuus heikentää ihmisten luottamusta järjestelmään.
Uutta luova toimintatapa
Hankkeen tehtävänä nähtiin keskustelun herättäminen ja muut tavat tukea näkemysten muodostamista. Huomio keskitettiin sosiaaliturvan uudistamisen perusvalintoihin, joista päättäjien on tehtävä linjauksia ja ratkaisuja järjestelmän muodostamisen perustaksi.
Hankkeen tehtävänanto edellytti uudenlaista toimintatapaa yli hallituskausien tähtäävän tehtävän toteuttamiseksi. Parlamentaarisen, poikkihallinnollisen työskentelyn linjauksiksi valikoituivat tulevaisuusnäkökulma, avoimuus ja verkostomaisuus. Uudistusta ei lähdetty hahmottamaan nykyjärjestelmän yksittäisistä etuuksista käsin, vaan tulevaisuuden hyvinvoinnin lähtökohdista. Toiminnassa noudatettiin vahvaa avoimuuden periaatetta. Hankkeen sisältöjen muotoutumista oli mahdollista seurata eri vaiheissaan avoimella verkkosivulla. Asiantuntija- ja kansalaiskuulemisia ja avoimia osallistumisen mahdollisuuksia järjestettiin alueellisesti ja verkkopohjaisesti.
Työn edetessä parlamentaarinen seurantaryhmä kiteytti yhteisiä linjauksia sosiaaliturvan uudistamisen perusteista ja lähtökohdista sekä pitkän tähtäimen tavoitteita peruspilareiksi sosiaaliturvan uudistamistyölle.
Sosiaaliturvaetuudet 2017, visualisointi
Pyykkönen, Jussi 2019. Väestö ja työllisyys 2030
Järjestelmäkuvaus, nykyjärjestelmä
Tiivistetty esitys järjestelmäkuvauksesta
Sosiaaliturvan rahoituksen visuaalinen kuvaus
Tutkimuskirjallisuutta sosiaaliturvan uudistamisen tueksi
Hahmotelmia asumisen tukimuotojen uudistamisesta osana Toimi-hanketta
Arviointipöydät, yhteenveto kommenteista
Asuminen osana hyvinvointia -ratkaisutyöpajan aineiston yhteenveto
Byrokratiakokemukset, kansalaiskyselyn yhteenveto
Esteistä ratkaisuihin: Palvelut ja etuudet toimimaan yhdessä, kooste esteistä
Esteistä ratkaisuihin: Palvelut ja etuudet toimimaan yhdessä, kooste ratkaisuista
Kansainvälisiä kuulemisia ja palautteita
Odotuksia tulevaisuuden sosiaaliturvalle, kansalaisaineistojen yhteenveto
Ansioturvan kehityssuuntia, Mauri Kotamäki
Asuminen – mikä on yhteiskunnan rooli, Essi Eerola
Byrokratian purkupaketti – mistä aloittaa ja mihin tähdätä? Miia Helle
Eräiden sosiaaliturvaetuuksien tasot ja saantiehdot Euroopan maissa, Olli Kangas
Regiimien ja järjestelmien legitimiteetti, Olli Kangas
Sosiaaliturvan uudistamisen isot valinnat, Pasi Moisio
Sosiaalivakuutuksen tulevaisuutta pohtimassa, Ulla Hämäläinen
Suomen sosiaaliturvan kehittäminen globaalissa maailmassa, Essi Rentola
Liite 1: Yksinkertaistettuja aihioita sosiaaliturvan perusvalinnoista
Alustavia laskelmia tulonjakovaikutuksista, liitteen 1 oheismateriaalia
Aihioiden visualisointi, liitteen 1 oheismateriaalia
Visualisointi etuuskokonaisuuksien selkeyttämisestä, liitteen 1 oheismateriaalia
Hahmotelmia asumisen tukimuotojen uudistamisesta osana Toimi-hanketta
Liite 2: Ehdotus digitalisaation ja tekoälyn merkittävästä hyödyntämisestä (esittely)
Liite 2: Plan D -erityisselvitys
Liite 3: Kenttäkokeet sosiaaliturvan uudistamisen apuvälineenä
Liite 4: Byrokratian purkupaketti: Byrokratialoukut asiakkaan ja Kelan toimeenpanon näkökulmasta
Kananen ym. 2019. Riskien hallinta tulevaisuuden työmarkkinoilla – uhat ja mahdollisuudet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisuja (tulossa)
Vainio ym. 2019. Matalapalkkatyön kasvu ja suomalainen sosiaaliturva. Muutoksen vaikutukset kansainvälisen kokemuksen valossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisuja (tulossa)
Taloudellinen katsaus, talvi 2018