Perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushanke Toimi

Pääministeri Juha Sipilän hallitus asetti ajalle 28.9.2017–28.2.2019 Perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistushankkeen, jonka tehtävänä oli valmistella työllisyyttä ja toimeliaisuutta parantavaa ja eriarvoisuutta vähentävää perusturvan kokonaisuudistusta.
Asettamispäätös 28.9.2017

Uudistuksen tavoitteeksi asetettiin työllisyysasteen nostaminen, työn tekemiseen ja yrittäjyyteen kannustaminen, eriarvoisuuden torjuminen ja vähentäminen, työn murrokseen sekä muuttuvaan perhe- ja kotitalousrakenteeseen vastaaminen sekä nykyistä selkeämpi ja yksinkertaisempi järjestelmä, jonka toteutuksessa hyödynnetään erityisesti digitalisaatiota.

Hankeen tehtävänä oli tukea poliittisia toimijoita ja eduskuntavaaleihin 2019 valmistautuvia puolueita perusturvaa uudistavien näkemysten muodostamisessa sekä tehdä tarvittaessa ehdotuksia useammasta vaihtoehdosta tai mallista, joiden pohjalta perusturvan kokonaisuutta voidaan uudistaa. Julkisen talouden asettamat reunaehdot ja kestävyysvajeen umpeen kurominen sekä ikääntymisen aiheuttamat haasteet tuli ottaa huomioon valmistelussa. Hankkeelle nimettiin poikkihallinnollinen ohjausryhmä sekä projektiryhmä.
Hankkeen tiedot valtioneuvoston hankeikkunassa

Valtioneuvoston kanslia asetti 16.11.2017 hankkeelle parlamentaarisen seurantaryhmän, jonka jäseniksi kutsuttiin puolueiden edustajat, työmarkkinoiden keskusjärjestöjen edustajat sekä yrittäjien ja sosiaali- ja terveysalan keskeisten järjestöjen edustajat. Hankkeelle asetettiin 1.3.2018 kolme selvityshenkilöä.
Tiedote: Perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistukselle parlamentaarinen seurantaryhmä
Tiedote: Selvityshenkilöitä mukaan perusturvan uudistamiseen

Hankkeen työskentelyn viitekehys

Yhteiskunnan pyrkimyksistä huolimatta kaikki eivät eri syistä pääse mukaan elämän edellytysten myönteiseen kehitykseen. Uudenlaiset työn tekemisen tavat ja työn muutos haastavat sosiaaliturvajärjestelmää joustavuuteen ja kannustavuuteen. Sosiaaliturvan pitkäjänteinen uudistaminen on tähdättävä siihen, mitä ihmiset hyvinvoinniltaan tulevaisuudessa odottavat, ja mitä se silloin edellyttää sosiaaliturvalta.

Uudistuksen keskiössä nähdään aktiivinen, toimiva ihminen. Järjestelmän ei tulisi antaa ihmiselle kielteisiä signaaleja aktiivisuudesta ja toimeliaisuudesta, vaan lisätä mahdollisuuksia ja kannustaa. Nykyisellään sosiaaliturvan vaikeaselkoisuus heikentää ihmisten luottamusta järjestelmään.
 

Toimi-hankkeen viitekehys

Uutta luova toimintatapa

Hankkeen tehtävänä nähtiin keskustelun herättäminen ja muut tavat tukea näkemysten muodostamista. Huomio keskitettiin sosiaaliturvan uudistamisen perusvalintoihin, joista päättäjien on tehtävä linjauksia ja ratkaisuja järjestelmän muodostamisen perustaksi.

Hankkeen tehtävänanto edellytti uudenlaista toimintatapaa yli hallituskausien tähtäävän tehtävän toteuttamiseksi. Parlamentaarisen, poikkihallinnollisen työskentelyn linjauksiksi valikoituivat tulevaisuusnäkökulma, avoimuus ja verkostomaisuus. Uudistusta ei lähdetty hahmottamaan nykyjärjestelmän yksittäisistä etuuksista käsin, vaan tulevaisuuden hyvinvoinnin lähtökohdista. Toiminnassa noudatettiin vahvaa avoimuuden periaatetta. Hankkeen sisältöjen muotoutumista oli mahdollista seurata eri vaiheissaan avoimella verkkosivulla. Asiantuntija- ja kansalaiskuulemisia ja avoimia osallistumisen mahdollisuuksia järjestettiin alueellisesti ja verkkopohjaisesti.

Työn edetessä parlamentaarinen seurantaryhmä kiteytti yhteisiä linjauksia sosiaaliturvan uudistamisen perusteista ja lähtökohdista sekä pitkän tähtäimen tavoitteita peruspilareiksi sosiaaliturvan uudistamistyölle.