Ekologiset muutostekijät

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen ja ilmastotietoisuus kasvaa.

Mitä muutoksesta tiedetään?

Ilmastonmuutos lisää äärimmäisiä sääilmiöitä; muutokset sateissa aiheuttavat lisääntyvää kuivuutta ja helleaaltoja sekä toisaalla lisääntyviä tulvia. Ilmastonmuutos uhkaa erityisellä tavalla pohjoisten alueiden luontoa, muuttaa elinympäristöä sekä siirtää lajien levinneisyysalueita kohti pohjoista. Vedenkierto sekä metsä- ja maatalouden toimintaedellytykset muuttuvat. Suomeen tulee uusia taudinaiheuttajia ja vieraslajeja.

Ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla sopeutuminen ja varautuminen sää- ja ilmastomuutoksiin ja niiden vaikutuksiin on välttämätöntä. Ilmastonmuutos jatkuu, jos lämpötilan nousua ei rajoiteta Pariisin sopimuksen mukaisesti, mutta muutokseen sisältyy epävarmuuksia.

Mitä kysymyksiä muutoksesta nousee?

Mikä on ilmastonmuutoksen tarkka nopeus ja millaisia vaikutusmekanismeja sillä on?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa globaaliin talous-, turvallisuus- ja teknologiakehitykseen?

Mitä tapahtuu, jos merkittävä osa maapalloa muuttuu asuinkelvottomaksi esimerkiksi kuivuuden vuoksi, ja millaisella laajuudella ilmastopakolaisuus etenee?

Haaste Suomelle

Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen sekä varautuminen on toteutettava oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Keskeinen haaste on luopua fossiilisista polttoaineista ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Esimerkiksi muutokset maankäyttö- ja metsäsektorilla ja paine arktisessa politiikassa täytyy huomioida.

Yhteiskunnan rakenteisiin liittyvillä ratkaisuilla ja muun muassa taloudellisella ohjauksella tarvittava muutos voidaan tehdä mahdolliseksi. Tiedolla ja avoimella keskustelulla voidaan vaikuttaa asenteisiin ja lisätä yleistä ymmärrystä ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä. Alan tutkimuksen ja koulutuksen vahvistaminen on avainasemassa.

Hiilineutraaliutta tukevia kiertotalouden ratkaisuja on toteutettava laajassa mittakaavassa, mutta toisaalta on tiedostettava, ettei kiertotalouskaan ole riskitöntä. Meidän tulee pohtia mikä on hyväksyttävä riski- taso ja millaista sääntelyä kiertotalouden harjoittamiseen tarvitsemme.

Ympäristön ja luonnon tila

Ympäristö ja luonto ovat haavoittuvassa asemassa.

Mitä muutoksesta tiedetään?

Luonnon monimuotoisuuden katoa ei ole saatu pysäytettyä. Suomessa päästöt ilmaan ja vesiin ovat vähentyneet, mutta Itämeren ja sisä- ja pohjavesien tilanne ei ole kaikilta osin vieläkään hyvä. Vaarallisten kemikaalien käyttö on yhä mittavaa ja haitallisten aineiden sekä pienhiukkasten päästöt ovat ympäristön ja terveyden kannalta liian suuret. Rakennetun ympäristön tila on Suomessa valtaosin tyydyttävä, joskin kasvava korjausvelka on edelleen ongelma.

Mitä kysymyksiä muutoksesta nousee?

Millaisia ovat eri ympäristökysymysten yhteis- ja ristivaikutukset?

Miten voimakkaasti esimerkiksi ilmastonmuutos tai sen hillintätoimet vaikuttavat Suomen luonnon monimuotoisuuteen ja mikä on muutoksen suunta ja nopeus?

Mitä tapahtuu, jos ympäristöriskien hallinta pettää?

Mitkä ovat kemikaalien, hormonitoimintaa häiritsevien aineiden ja nanomateriaalien yhteisvaikutukset ja miten hallita niiden käyttöön liittyviä riskejä?

Miten toteutamme kestävää kasvua ja samalla turvaamme tuleville sukupolville hyvän ympäristön ja monipuolisen luonnon?

Millaisia valintoja olemme valmiita tekemään ympäristön tilan kohentamiseksi?

Haaste Suomelle

Ympäristö ja luonto on säilytettävä seuraaville sukupolville hyvässä tai nykyistä paremmassa kunnossa. Lisäksi ympäristöterveys–kysymykset tulisi huomioida eri sektoreilla entistä paremmin.

Ilmasto lämpenee pohjoisessa nopeammin kuin maailmassa keskimäärin. Luonnon monimuotoisuuden kato on pysäytettävä, ravinne- ja pienhiukkaspäästöjä sekä kemikaalikuormitusta on vähennettävä ja haitalliset aineet materiaali- ja tuotekierroista on poistettava.

Luonnovarojen käytön kestävyys

Ympäristö ja luonto ovat haavoittuvassa asemassa ja kilpailu luonnonvaroista kiihtyy.

Mitä muutoksesta tiedetään?

Tällä hetkellä kulutamme globaalisti 1,7 kertaisesti maapallon uusiutuvat luonnonvarat. Luonnonvarojen väheneminen ja toisaalta kysynnän kasvu voimistavat maailmanlaajuista kilpailua luonnonvaroista. Näillä on haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja luonnon monimuotoisuuteen.

Toisaalta, uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyminen nostaa niiden hintoja ja kannustaa kohti resurssitehokkaampaa materiaalinkäyttöä sekä muita kiertotalouden ja kestävän kulutuksen ja tuotannon ratkaisuja.

Mitä kysymyksiä muutoksesta nousee?

Millaisia korvaavia luonnonvaroja tai materiaaleja on käytettävissämme tulevaisuudessa?

Miten varmistetaan edellytykset kestävälle liiketoiminnalle, uusien työpaikkojen syntymiselle ja viennin kasvulle sekä korkeatasoisen osaamisen ja tutkimuksen hyödyntämiselle bio- ja kiertotaloudessa?

Millaisia poliittisia ja taloudellisia riskejä luonnonvarojen hupeneminen ja omistuksen kasautuminen aiheuttaa?

Millaisiin uusiin, esimerkiksi hajautettuihin, ratkaisuihin ja muutoksiin luonnonvarojen hupeneminen johtaa globaaleissa voimasuhteissa esimerkiksi energiasektorilla?

Haaste Suomelle

Eri intressitahojen luonnonvarojen käytön tavoitteet tulee sovittaa yhteen, luonnonvarojen kulutus tulee mitoittaa ekologisesti kestävälle tasolle, ja luonnonvarojen niukkuuden ja epätasaisen jakautumisen aiheuttamiin riskeihin ja näistä kumpuaviin konflikteihin tulee varautua ajoissa. Toisaalta tulee tarttua muutoksiin liittyviin mahdollisuuksiin.

Kokonaisvaltainen muutos kohti kestävää tuotantoa, kulutusta ja elämäntapaa on vaikeaa, eikä helppoja ratkaisuja ole näköpiirissä. Toimivia ratkaisuja tulee etsiä myös yllättävistä suunnista ja yhteistyötahoista, esim. yksityisten kansalaisten aloitteista.

Suomi on riippuvainen monista muualta tuoduista raaka-aineista ja energialähteistä, joiden saatavuuteen liittyviin arvaamattomiin taloudellisiin ja poliittisiin riskeihin tulee varautua.