Poliittiset muutostekijät

Kansainvälinen järjestys murroksessa

Kansainvälinen järjestelmä on rakenteellisten ja arvopohjaisten haasteiden edessä.

Mitä muutoksesta tiedetään?

Kansainvälinen järjestys on muutostilassa. Sääntöperustaa ja liberaaleja lähtökohtia – demokratiaa, ihmisoikeuksia ja vapaakauppaa – koetellaan. Voimapolitiikka on palannut. Suurvaltojen kuten Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailu kiihtyy, voimatasapaino järkkyy, ja kansainvälinen yhteistyö vaikeutuu. Venäjä pyrkii saavuttamaan tunnustetun suurvalta-aseman. Suurvaltakeskeinen moninapaisuus korostuu YK:n puitteissa tapahtuvan, valtioiden yhdenvertaisuuteen perustuvan monenkeskisyyden rinnalla.

Monitasoiset verkostot, toimijat ja uudet toimintatavat kasvattavat merkitystään kansallisvaltioiden rinnalla. Kilpailu luonnonvaroista, ilmastonmuutos ja muut ympäristön tilan muutokset vaikutuksineen näkyvät useilla alueilla konkreettisesti, kasvattavat alueellisten konfliktien riskiä ja luovat epävakautta maailmanlaajuisesti. Teknologian kehitys ja kilpailu edistyneiden teknologioiden hallinnasta voivat muuttaa globaaleja valtasuhteita.

Mitä kysymyksiä muutoksesta nousee?

Miten ympäristöuhat, ilmastonmuutos tai globaali väestönkasvu muuttavat kansainvälistä yhteistyötä?

Vakiintuuko nykytrendin mukainen suurvaltavetoinen intressipolitiikka kansainvälisen järjestelmän pääasialliseksi toimintalogiikaksi?

Miten globaalin hallinnan instituutiot sopeutuvat muutoksiin ja minkälaista arvopohjaa ne tulevaisuudessa heijastavat?

Millä aikajänteellä ja miten teknologinen kehitys muuttaa valtasuhteita?

Haaste Suomelle

Suomen on tuettava monenvälistä ja sääntöpohjaista kansain- välistä järjestystä, mutta samalla sopeuduttava muuttuvaan maailmantilanteeseen ja varauduttava muuttuvaan turvallisuus- ympäristöön. Tehdyistä linjauksista, päätöksistä ja perusteista, joilla monimutkaisiin haasteisiin vastataan, on viestittävä selkeästi.

Euroopan unionin yhtenäisyys ja toimintakyky koetuksella

Euroopan unioni pitää pintansa sisäisistä ja ulkoisista haasteista huolimatta.

Mitä muutoksesta tiedetään?

EU ei lähitulevaisuudessa merkittävästi laajene. Integraation syventäminen hidastuu, mutta ei pysähdy sisämarkkinoiden kehittämisen, kaupan ja turvallisuuden aloilla. EU:n sisällä kriittiset äänet voimistuvat ja sen arvopohjaa haastetaan; samalla unionin yhtenäisyyttä pyritään hajottamaan myös yhteisön ulkopuolelta. Monissa asioissa yhteisen äänen löytyminen ja lainsäädäntötyö vaikeutuvat. Ison-Britannian eroprosessi heikentää unionin kansainvälistä painoarvoa.

EU:n merkitys Suomelle kasvaa kansainvälisen epävarmuuden voimistuessa. EU pysyy maamme tärkeimpänä viiteryhmänä, markkina-alueena ja kansainvälisenä vaikuttamiskanavana, vaikka Euroopan kansainvälinen asema erityisesti Kiinan nousun vuoksi heikkeneekin. Transatlanttiset suhteet ovat murroksessa ja EU:sta tulee Suomelle myös entistä merkittävämpi turvallisuuspoliittinen yhteisö. Naton merkitys Euroopalle kokonaisuudessaan säilyy.

Mitä kysymyksiä muutoksesta nousee?

Onnistuuko EU uudistamaan toimintamallejaan?

Miten eurooppalaiset arvot ja asenteet muuttuvat?

Millaiseksi EU:n ja Venäjän suhde pitkällä aikavälillä muotoutuu?

Pysyykö EU mukana teknologisessa kehityksessä vai kasvaako sen riippuvuus Kiinasta ja Yhdysvalloista?

Miten Afrikan väestöpaine purkautuu ja miten sitä hallitaan?

Haaste Suomelle

Ilmastonmuutos, maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka, turvallisuus ja digitalisaatio edellyttävät EU-tason ratkaisuja, joiden saavuttaminen saattaa edellyttää huomattavaa priorisointia ja joustavuutta. Suomen etujen mukaista on edistää EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä, mikä vahvistaa myös unionia globaalina toimijana.

Suomen EU-politiikalta odotetaan ennakointia, aktiivisuutta ja ketteryyttä. Vahvoja instituutioita, yhteisiä arvoja ja konkreettisia tuloksia on ajettava tavalla, joka ei hajota vaan yhdistää jäsenvaltioita ja unionia. Kansallisia intressejä on peilattava suhteessa unionin kokonaisetuun samaan aikaan, kun EU-vastaisten voimien vahvistumiseen tulee varautua.

Demokratian muutos ja osallistumisen tapojen moninaistuminen

Demokratia ja osallistuminen moninaistuvat. Kyberuhat, osallistumisen eriarvoistuminen ja kansalaisyhteiskunnan tilan kaventuminen ovat haasteita demokratian tulevaisuudelle.

Mitä muutoksesta tiedetään?

Länsimaissa on puhuttu demokratian kriisistä jo vuosia. Kansalaisyhteiskunnan tila on kaventumassa monissa Euroopan maissa ja osallistuminen on eriarvoistunut.

Uusiksi haasteiksi demokratialle ovat nousseet kyberuhat, disinformaatio sekä vaaleihin kohdistuva häirintä. Tiedon rooli ja viestintä ovat murroksessa. Käytännössä kuka tahansa voi välittää tietoa tai disinformaatiota miltei rajattomalle määrälle vastaanottajia. Sosiaalinen media on alusta uudenlaiselle toiminnalle, joka mahdollistaa käyttäjien profiloinnin ja tehokkaan keinon äänestyskäyttäytymiseen vaikuttamiseksi. Ihmisten ennakkokäsityksiä vahvistava kuplautuminen voi lisätä vastakkainasettelua ja vaikeuttaa poliittista päätöksentekoa.

Mitä kysymyksiä muutoksesta nousee?

Onko demokratia kriisissä vai muutoksessa?

Miten päätöksentekoprosesseja voidaan kehittää demokratiaa uudistaen ja vahvistaen?

Kuinka teknologian murros vaikuttaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksiin ja millaisia uuden demokraattisen vaikuttamisen tapoja syntyy?

Miten kansalaisyhteiskunta kehittyy julkisen ja yksityisen sektorin rinnalla?

Haaste Suomelle

Luottamus on yhteiskuntaa koossa pitävä voima. Edistämällä kaikkien väestöryhmien osallisuutta ja kansalaistaitoja voidaan vahvistaa luottamusta kansalaisten välillä sekä luottamusta yhteiskunnallisiin instituutioihin.

Vaalien ja muiden osallistumiskanavien turvallisuus ja luotettavuus pitää turvata. Samalla tulee edistää demokratiakasvatusta ja medialukutaitoa sekä ylläpitää koko väestön korkeaa sivistystasoa. Tarvitsemme keinoja vahvistaa kansalaisten mahdollisuuksia erottaa olennainen tieto epäolennaisesta ja kykyä varmistaa tiedon alkuperä ja oikeellisuus.

Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset tulee turvata ja edistää kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon vuorovaikutusta.