Yhteiskunnalliset muutostekijät

Väestönmuutos

Suomen väestö ikääntyy nopeasti ja huoltosuhde heikkenee voimakkaasti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Väestönkasvu on entistä enemmän nettomaahanmuuton varassa.

Mitä muutoksesta tiedetään?

Väestörakenteen kehitys ja kaupungistuminen  määrittävät Suomen elinvoimaisuutta ja tulevaisuutta. Väestön keski-ikä nousee Suomessa EU-maista nopeimmin. Ikääntyvän väestön määrä kasvaa nopeimmin harvaan asutuilla alueilla ja alueellinen eriytyminen jatkuu, mutta väestönmuutos koskettaa koko Suomea. Maahanmuuttajien määrä lisääntyy pakolaisuuden ja globalisaation myötä.

Eri väestöryhmien turvallisuus- ja osallisuuskokemusten eriytyminen edellyttää viranomaisilta uusia toimintamalleja ja palveluiden parempaa kohdentamista.

Mitä kysymyksiä muutoksesta nousee?

Pysyykö Suomi elinvoimaisena ja onko kaikilla alueilla riittävästi toiminta- ja työkykyistä sekä osaavaa väestöä tulevaisuudessa?

Millaista väestöpolitiikkaa tarvitaan huoltosuhteen parantamiseksi?

Miten toteutetaan hyvinvointiyhteiskunnan palvelut erilaisilla alueilla?

Haaste Suomelle

Ihmisten yhtäläisiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta pitää vahvistaa. Väestöryhmien välisiä eroja tulee tasata ja palveluja kohdentaa niitä tarvitseville moninaistuvan väestön tarpeiden mukaisesti.

Kaupungistuminen ja väestön keskittyminen suurimpiin keskuksiin edellyttävät vastuullisessa kaupunkikehittämisessä ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja sekä niihin tukeutuvan elinkeinotoiminnan ja palveluverkoston vahvistamista sekä asuntorakentamista.

Kestävällä hyvinvointipolitiikalla voidaan tukea ihmisten omien voimavarojen käyttöä ja mahdollistaa aktiivinen toiminta elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Ikääntyvän väestön hyvinvointia ja toimintakykyä tulee ylläpitää ja vahvistaa.

Moniarvoisuus ja -äänisyys

Yhteiset arvot säilyvät, mutta kuinka laajalti ne jaetaan?

Mitä muutoksesta tiedetään?

Arvojen ja asenteiden muutos heijastelee yhteiskunnan muutoksia – ja toisaalta saa aikaan muutoksia siinä. Suomi ja suuri osa Euroopasta asemoituu arvoiltaan maallistuneeseen ja liberalisoituneeseen maailmaan, mutta molemmat ovat tulevaisuudessa moninaisempia ja arvoiltaan heterogeenisempia kuin ennen.

Arvot ja asenteet ovat merkittävässä asemassa ratkaistaessa yhteiskunnan suuria tulevaisuuden kysymyksiä kuten kestävää kehitystä. Suuri osa kansalaisista ottaa huomioon yhteisen edun ja jaetut arvot, kuten toisten kunnioittamisen, tasa-arvon ja sananvapauden. Yhä moniäänisemmän yhteiskunnan kehittymiseen liittyy kuitenkin paljon epävarmuuksia.

Mitä kysymyksiä muutoksesta nousee?

Miten arvot muuttuvat ja ketä kuunnellaan tulevaisuudessa?

Lisääntyykö polarisaatio ja miten se ruokkii äärimmäisiä arvoja ja asenteita?

Miten teknologian kehitys ja digitalisaatio vaikuttavat ihmisten osallistumiseen, arvojen kehitykseen ja eriarvoistumiseen?

Voiko jokainen saada äänensä kuuluviin erilaisten kanavien avulla?

Haaste Suomelle

Sopuisa, vakaa ja demokraattinen yhteiskunta edellyttää korkeaa luottamusta.

Osallisuuden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahvistaminen kaikissa väestöryhmissä on olennaista, jotta voidaan vahvistaa yhteiskunnallista luottamusta.

Sananvapauden säilyttäminen ja vihapuheen torjunta pitää pystyä toteuttamaan samanaikaisesti.

Eriarvoistuminen

Eriarvoistuminen haastaa yhteiskuntaa monesta suunnasta.

Mitä muutoksesta tiedetään?

Hyvinvointiyhteiskunta pitää huolta heikoimmistaan ja suomalaisten hyvinvointi sekä terveyden taso ovat jatkuvasti kohentuneet. Suurin osa ihmisistä voi hyvin, mutta eriarvoisuuden kokemus on lisääntynyt. Eroja on sosioekonomisten ryhmien, sukupuolten, valtaväestön ja vähemmistöjen sekä maantieteellisten alueiden välillä.

Huono-osaisuus myös kasautuu samoille henkilöille ja samoille alueille. Kasvava polarisaatio johtaa turvattomuuden kokemuksien eriytymiseen: eri väestöryhmät kokevat uhkiksi eri asioita. Eriarvoistuminen heikentää myös taloudellista kehitystä.

Mitä kysymyksiä muutoksesta nousee?

Miten eriarvoistuminen määritellään ja kuinka sitä mitataan siten, että määritelmistä ja indikaattoreista on jaettu ymmärrys?

Miten myönteistä yhteiskuntakehitystä uhkaava taloudellinen, sosiaalinen, sivistyksellinen ja hyvinvoinnillinen polarisaatio pysäytetään?

Mihin suuntaan väestösuhteet ja yhteiskunnallinen eheys kehittyvät?

Haaste Suomelle

Eriarvoistumisen ennaltaehkäisy tulee toteuttaa eri sektoreiden ja toimijoiden tiiviinä yhteistyönä. Ratkaisuja tarvitaan yhdenvertaisuuteen niin työvoima-, asunto-, koulutus- kuin maahanmuuttopolitiikassakin.

Osaamiseen liittyvä eriarvoistumisen uhka on suomalaisen yhteiskunnan kannalta erityisen merkittävä. Koulutuksen eriarvoistuminen tuottaa eriarvoisuutta kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla ja johtaa siihen, että väestön osaamispotentiaalia ei saada hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla.