Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen viestintä
Valtioneuvoston kanslia vastaa häiriötilanteiden hallinnan yleisestä yhteensovittamisesta valtioneuvostossa. Häiriötilannetta johtavan viranomaisen on varmistettava viestinnän yhdenmukaisuus ensin sisäisesti ja sitten hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Jos tilanne koskettaa useampaa hallinnonalaa tai edellyttää hallitukselta toimenpiteitä, voi valtioneuvoston kanslia koordinoida tilanteen viestintää. Tilanteen hoitoon osallistuvien hallinnonalojen on huolehdittava siitä, että valtioneuvoston viestintäosasto ja muut yhteistyötahot saavat ajantasaiset ja riittävät tiedot näiden tekemistä ja suunnittelemista viestinnällisistä toimenpiteistä.
Valtionhallinnon viestintä perustuu myös poikkeusoloissa normaaliajan lainsäädäntöön, jota täydentävät eräät valmiuslain ja puolustustilalain säädökset. Yleisenä periaatteena valmiuslain mukaan on, että valtionhallinnon viestinnän välitön johto kuuluu valtioneuvoston kanslialle. Jokainen hallinnonala vastaa edelleen lähtökohtaisesti omasta tehostetusta viestinnästään. Viestintävalmiutta nostetaan ja toimintakykyä tehostetaan mahdollisimman portaattomasti tilanteen kiristyessä.
Valtioneuvosto voi tilanteen vakavuuden edellyttäessä asettaa viestinnän yhteistyöryhmän sovittamaan yhteen moniviranomaisviestintää. Tällöin valtioneuvoston kanslia vastaa viestinnän yhteensovittamisesta eri hallinnonalojen kesken. Käytännössä vastuu on valtioneuvoston viestintäosastolla.Tilanteen edelleen vakavoituessa viestintävastuita voidaan joutua siirtämään joko osittain tai kokonaan erityisviranomaisilta valtioneuvoston kanslialle.
Laajamittaisissa normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa valtioneuvoston johtamista tukemaan voidaan perustaa ministeriöiden yhteistoimintaan perustuva valtioneuvoston johtokeskus, jonka viestintää vahvistetaan tarpeen mukaan. Johtokeskuksen viestintä toimii valtioneuvoston viestintäjohtajan alaisuudessa.