Hyppää sisältöön

Lausuntopyyntö
Esitys hyvinvointialueiden rahoituksen jälkikäteistarkistuksen omavastuusta ja asiakasmaksumuutosten huomioon ottamisesta lausunnoille

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 24.4.2024 13.01
Tiedote

Hyvinvointialueiden rahoituksen jälkikäteistarkistukseen ehdotetaan tehtäväksi hallitusohjelman mukaiset muutokset. Rahoitukseen lisättäisiin alueiden omavastuuosuus. Yksittäisille alueille myönnettyä lisärahoitusta ei otettaisi huomioon jälkikäteistarkistuksessa. 

Hyvinvointialueiden rahoituslaissa täsmennettäisiin myös sitä, miten asiakasmaksuihin säädetyt muutokset otetaan huomioon rahoituksessa. Lisäksi pelastustoimen riskikertoimen laskentaa koskevaan pykälään tehtäisiin teknisluonteisia korjauksia ja laskennassa käytettävää tietopohjaa tarkennettaisiin.

Rahoituksen jälkikäteistarkistukseen alueille omavastuuosuus

Hyvinvointialueiden rahoitusmallia ehdotetaan muutettavaksi vuodesta 2026 lukien lisäämällä rahoituksen jälkikäteistarkistukseen hyvinvointialueille portaittain kasvava omavastuuosuus. Hallitusohjelman mukaisesti muutos parantaisi rahoitusmallin kannustavuutta.

Hyvinvointialueiden rahoitus tarkistetaan toteutuneiden kustannusten mukaiseksi kahden vuoden viiveellä tilinpäätöstietojen perusteella. Hyvinvointialuetalous on vuonna 2023 tilinpäätösarviotietojen mukaan n. -1,35 miljardia euroa alijäämäinen. Tämän perusteella hyvinvointialueiden rahoitukseen lisätään palvelutarpeen kasvu ja indeksikorotus huomioon ottaen jälkikäteistarkistusta noin 1,5 miljardia euroa vuonna 2025. Tämä lisäys jää koko maan tason rahoitukseen. Vuodesta 2026 lähtien rahoitukseen jo sisältyvän jälkikäteistarkistuksen määrää joko lisätään tai vähennetään vuosittain toteutuneen kustannuskehityksen mukaisesti.

Jälkikäteistarkistuksena tehtävään vuosittaiseen rahoituksen lisäykseen tai vähennykseen lisättäisiin koko maan tasolla omavastuuosuus siten, että vuodelle 2026 tehtävässä vuoden 2024 rahoituksen jälkikäteistarkistuksesta otettaisiin huomioon 95 prosenttia, vuonna 2027 tehtävässä tarkistuksesta 90 prosenttia, vuonna 2028 tehtävässä tarkistuksesta 80 prosenttia ja vuodesta 2029 alkaen tehtävistä tarkistuksista 70 prosenttia.

Omavastuuosuuden vaikutukset hyvinvointialueiden rahoitukseen riippuu alueiden kustannuskehityksestä. Mikäli kustannusten kasvu pysyy korkeana, jälkikäteistarkistus merkitsee rahoituksen vuosittaista lisäystä. Omavastuu vähentäisi tätä lisäystä eli merkitsisi rahoituksen vähennystä suhteessa täysimääräiseen jälkikäteistarkistukseen.  Mikäli alueet kuitenkin saavat omilla sopeuttamis- ja tehostamistoimillaan pidettyä kustannusten kasvun maltillisena, omavastuuosuus lisäisi rahoitusta suhteessa täysimääräiseen tarkistukseen. Kun hyvinvointialuetalouden tulos kohentuu ja kääntyy ylijäämäiseksi, merkitsee jälkikäteistarkistus rahoituksen vuosittaista vähennystä, ja omavastuu pienentäisi tätä rahoituksesta tehtävää vähennystä.

Omavastuuosuuden kannustinvaikutus perustuisi lyhyellä aikavälillä siihen, että alueilla olisi kannustin tehdä omia sopeuttamistoimia, kun omavastuulla rahoitusta hieman lisättäisiin. Mikäli alueet saavat omilla toimillaan hillittyä kustannusten kasvua, pysyy valtion rahoituksen taso kuitenkin kokonaisuudessaan matalampana kuin nopealla kustannuskehityksellä. Toisaalta, mikäli kustannusten kasvu jatkuisi hyvin nopeana, toimisi omavastuuosuus rahoitusta alentavana suhteessa täysimääräiseen tarkistukseen.

Yksittäisen alueen lisärahoitus ei kasvattaisi koko maan tason rahoitusta

Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti ehdotetaan, että yksittäisille alueille myönnettyä lisärahoitusta ei otettaisi huomioon jälkikäteistarkistuksessa. Koko maan tasolla tehtävässä tarkistuksessa rahoituksen lisäys ei kohdistu kyseiselle lisärahoitusta saaneelle alueelle, vaan jakautuu epätarkoituksenmukaisesti kaikille alueille määräytymistekijöiden suhteessa. Lisärahoituksen huomioon ottaminen rahoituspohjassa ei käytännössä korjaa yksittäisen alueen rahoitusongelmia eikä siten ole rahoituksen turvaamisen kannalta välttämätöntä.

Asiakasmaksutason muutokset otettaisiin rahoituksessa huomioon etukäteen

Hyvinvointialueiden tehtävien muutokset otetaan hyvinvointialueiden rahoituksessa huomioon etukäteen niiden voimaantulosta lukien. Hyvinvointialueiden vastuulla olevien palvelujen asiakasmaksuihin säädettävät korotukset tai maksujen alentaminen ehdotetaan otettavaksi rahoituksessa vastaavalla tavalla huomioon etukäteen.

Ehdotuksen mukaan hyvinvointialueiden valtion rahoitusta joko vähennettäisiin tai lisättäisiin koko maan tasolla riippuen siitä, onko muutoksessa kyseessä maksukorotus vai maksun alentaminen. Rahoituksessa otettaisiin huomioon etukäteen maksutulojen tasoon vaikuttavat enimmäismaksuihin, maksuperusteisiin tai maksullisuuteen säädettävät muutokset. Indeksikorotuksia ei kuitenkaan otettaisi huomioon etukäteen, koska niiden tarkoituksena on säilyttää maksujen reaalinen taso.

Sääntelyn tarkoituksena on varmistaa, että asiakasmaksumuutokset otetaan vaikutuksiltaan erilaisissa tilanteissa huomioon hyvinvointialueiden rahoituksen turvaavalla tavalla. Ehdotuksella pyritään myös osaltaan tukemaan hallitusohjelman mukaisten asiakasmaksuja koskevien julkisen talouden sopeuttamistoimenpiteiden toteuttamista hyvinvointialueilla.

Pelastustoimen riskikertoimen tietopohjan tarkentaminen

Hyvinvointialueiden rahoitus pelastustoimen järjestämiseen määräytyy asukasmäärän, asukastiheyden ja alueelle riskitekijöiden perusteella laskettavan riskikertoimen mukaan. Pelastustoimen riskikertoimen laskentaa koskevaan pykälään tehtäisiin teknisluonteisia korjauksia ja laskennassa käytettävää tietopohjaa tarkennettaisiin. Pelastustoimen riskikertoimen laskennassa otettaisiin huomioon muutakin kuin Tilastokeskuksen tuottama tieto. Jatkossa olisi tarkoitus ottaa huomioon myös usean riskiruudun alueella tapahtuva toiminta kokonaisuutena. Riskitason laskennassa otettaisiin onnettomuudet valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävällä uudella tavalla huomioon.

Esitysluonnoksesta kuullaan alueita

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 23.4.2024 lausunnoille lähetettävän esitysluonnoksen sisällön. Luonnos hallituksen esitykseksi on lausuttavana 24.4. – 28.5.2024 Lausuntopalvelussa.

Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuussa. Asiakasmaksuja koskeva muutos tulisi voimaan 1.1.2025. Jälkikäteistarkistuksen omavastuuta sovellettaisiin ensimmäisen kerran tarkistettaessa vuoden 2024 rahoitusta vuodelle 2026.

Valtiovarainministeriö järjestää hyvinvointialueille infotilaisuuden esityksen sisällöstä Teams-kokouksena perjantaina 26.4. klo 10.00-11.00. Infotilaisuuden Teams-linkki löytyy VM:n tapahtumakalenterista.

Lausuntopyyntö lausuntopalvelussa

Infotilaisuus VM:n tapahtumakalenterissa

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Jenni Jaakkola, puh. 02955 30570, jenni.jaakkola(at)gov.fi,
(jälkikäteistarkistus)

Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, puh. 02955 30266, eeva.maenpaa(at)gov.fi,
(asiakasmaksumuutosten huomioon ottaminen)

Finanssiasiantuntija Roosa Valkama, puh. 02955 30560, roosa.valkama(at)gov.fi,
(infotilaisuus)

Aiemmat tiedotteet:
Rahoitusmallin kehittämisen valmisteluryhmä on asetettu
Neuvonantajaryhmä tukee hyvinvointialueiden rahoitusmallin kehittämisen valmistelua

Hallintopolitiikka Hyvinvointialueet