Hoppa till innehåll
Media
Valtioneuvoston kanslia framsida

Tutkimus: Ammatillinen työvoimakoulutus nostaa työllisyyttä ja tuloja – sen kohdentumista ja resursseja pitää parantaa

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintatyö- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 14.4.2022 8.58
Tiedote 250/2022

Ammatillinen työvoimakoulutus nostaa siihen osallistuneiden työllisyyttä keskimäärin 5–10 prosenttiyksikköä ja keskimääräisiä vuosittaisia palkkatuloja noin 2 500 euroa tarkasteluajankohdasta ja kohderyhmästä riippuen, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n, Työn ja talouden tutkimus LABOREn ja MDI Publicin raportti.

Tutkimuksessa tehdyissä kyselyissä koulutukset saivat hyvät arvosanat niin asiakkailta, työnantajilta, palveluntuottajilta kuin virkamiehiltäkin. Työvoimakoulutusten kohdentumista, resursointia ja asiakasohjausta pitäisi kuitenkin parantaa.

Tutkimuksessa selvitettiin ammatillisen työvoimakoulutuksen toimivuutta, vaikuttavuutta sekä kehitystarpeita useasta näkökulmasta ja jopa 10 vuoden aikavälillä. Analyyseissa käytettiin työ- ja elinkeinoministeriön ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja sekä haastatteluja ja kyselyjä. Kyselyt kohdennettiin työvoimakoulutuksen asiakkaille, työnantajille, palveluntuottajille sekä TE-hallinnon edustajille. Tutkimuksessa selvitettiin myös vuoden 2018 toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin aiheuttamia muutoksia työvoimakoulutukseen.

Tulosten mukaan ammatillinen työvoimakoulutus nostaa siihen osallistuneiden työllisyyttä keskimäärin 5–10 prosenttiyksikköä ja keskimääräisiä vuosittaisia palkkatuloja noin 2 500 euroa tarkasteluajankohdasta ja kohderyhmästä riippuen. Vuosittaisiin käytettävissä oleviin rahatuloihin vaikutus on noin 1 000 euroa.

Koulutuksen myönteiset työllisyysvaikutukset ilmenevät noin 1–2 vuoden viiveellä sen alkamisesta, mutta vaikutukset osallistujille ovat hyvin pitkäkestoisia, jopa 10 vuotta.

”Ammatillisiin työvoimakoulutuksiin liittyy merkittäviä lukkiutumisvaikutuksia, joiden suuruus riippuu koulutuksen kestosta. Pidempikestoisilla koulutuksilla on kuitenkin myös suuremmat työllisyys- ja tulovaikutukset”, sanoo PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk.

Vuosittain hakemuksia ammatilliseen työvoimakoulutukseen jätetään noin 90 000. Hakijat ovat suurimmaksi osaksi työttömiä, mutta joukossa on myös työssä olevia, lomautettuja ja työvoiman ulkopuolisia. Vain puolet hakeneista hyväksytään lopulta mukaan, eli koulutuksille on enemmän kysyntää kuin mitä niitä on tarjolla. Koulutuksen resursseja tulisikin lisätä.

Ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen alueellinen tarjonta monipuolistui

Ammatillisen työvoimakoulutuksen hankintamenetelmät ja järjestämisen prosessit arvioitiin kyselyissä pääosin toimiviksi. Koulutukset saivat myös hyvät kokonaisarvosanat. Tutkimuksessa selvitettiin myös tilastoanalyysin keinoin vuoden 2018 toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin aiheuttamia muutoksia työvoimakoulutukseen.

”Ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen työvoimakoulutuksien tarjonnan rakenne on monipuolistunut siten, että monien tavoiteammattien koulutuksia on pystytty järjestämään aiempaa useammassa seutukunnassa. Koulutusten aloitukset painottuvat aiempaa enemmän syyskuukausille. Reformilla pyrittiin jatkuvan haun myötä joustavoittamaan aloituksia, joten tässä tavoitteessa ei ole täysin työvoimakoulutuksen osalta onnistuttu”, kertoo vt. tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen Laboresta.

Tutkimus esittää monia politiikkasuosituksia ammatillisen työvoimakoulutuksen kehittämiseksi.

”Työvoimakoulutuksista tulee jakaa tietoa laajemmin sekä työnantajille, potentiaalisille osallistujille että TE-toimistojen ja kuntakokeilun työntekijöille. Työnantajien tietoisuus koulutuksista voisi olla parempaa ja asiakkaatkin toivoivat enemmän selkokielistä tietoa koulutusten sisällöstä. Asiakkaita hyödyttäisi myös tieto siitä, miten koulutukseen osallistuminen vaikuttaa etuuksiin”, kertoo johtava asiantuntija Minna Mayer MDI:stä.

Tukea tarvitaan jo ennen koulutusta sekä siirtymävaiheessa työelämään

Osa asiakkaista tarvitsee tukea jo koulutuksiin hakua varten, ja lisäksi siirtymä koulutuksesta työelämään tarvitsee aktiivisempaa tukea. Monelle osallistujalle kokemuksen puute on keskeinen este työllistymiselle. Koulutuksen lopulla toivotaan esimerkiksi työnhakukoulutusta ja CV-klinikkaa tai jopa suoraa työharjoittelupaikkaa.

Tutkimuksessa havaittiin, että ammatillisiin työvoimakoulutuksiin valikoituu henkilöitä, joilla on keskimääräistä paremmat edellytykset työllistyä. Koulutuksia tulisi kohdentaa ja räätälöidä nykyistä enemmän myös niille, joiden työllistymisen edellytykset ovat heikommat. Näitä ovat esimerkiksi vain perusasteen koulutuksen suorittaneet ja työvoiman ulkopuolella olevat. Käytännössä tämä tosin on vaikeaa ja vaatii lisäresursseja. Räätälöityjen koulutuksen rinnalle tarvitaan todennäköisesti monialaisia ohjaus- ja tukipalveluja.

Ammatillisen työvoimakoulutuksen toimivuuden ja vaikutusten arviointi -hanke on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimushankkeen toteuttivat yhteistyössä Pellervon taloustutkimus PTT, Työn ja talouden tutkimus LABORE ja MDI Public Oy.

Lisätietoja: vanhempi ekonomisti Henna Busk, Pellervon taloustutkimus PTT, p. 040 164 8136, [email protected], johtava asiantuntija Minna Mayer, MDI Public Oy, p. 040 709 6898, [email protected], tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen, Työn ja talouden tutkimus LABORE, p. 040 940 2916, [email protected], erityisasiantuntija Minna Nieminen, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 504 7366, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.