Konferenssi pureutui keinoihin torjua hybridiuhkia

Suomen EU:n neuvoston -puheenjohtajuus ja Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus järjestivät Helsingissä 23. lokakuuta konferenssin hybridiuhkien torjunnasta modernissa turvallisuusympäristössä. Mikä tekee uhkasta hybridin? Miten demokratiaa voi vahvistaa vastaamaan poliittisiin prosesseihin kohdistuviin uhkiin? Millaisen riskin uudet teknologiat aiheuttavat kriittisen infrastruktuurin toimivuudelle?

Konferenssi keräsi Finlandia-taloon yli 150 osallistujaa 38 maasta. Tapahtuma oli suunnattu korkean tason virkamiehille, jotka työskentelevät hybridiasioiden parissa kansallisella tasolla EU:n jäsenvaltioissa ja Nato-maissa sekä itäisen kumppanuuden ja Kaakkois-Euroopan maissa.

Konferenssin avasi sisäministeri Maria Ohisalo. Hän korosti puheenvuorossaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa turvallisuuteen ja hybridiuhkien ehkäisemiseen ja torjumiseen.

”Sosiaalinen yhteenkuuluvuus on parasta lääkettä hybridiuhkia vastaan. Meidän tulee työskennellä järjestelmällisesti ja koordinoidusti”, hän sanoi.

Pääpuheenvuoron piti hybridiosaamiskeskuksen johtajana lokakuun alussa aloittanut Teija Tiilikainen.

”Kansainvälinen järjestelmämme on tänä päivänä otollinen ympäristö hybriditoiminnalle. Kansainvälisiä sääntöjä haastetaan, ja luottamus kansainvälisiin instituutioihin on heikentynyt. Arvoristiriidat laajenevat kansallisille kentille luoden hedelmällistä maaperää ulkoisille vaikuttamisyrityksille”, johtaja Tiilikainen huomautti.

”Tehtävänämme on auttaa kaikkia kohtaamaan tämä ympäristö ja sen yhteiskunnillemme asettamat haasteet sekä auttaa toimintaamme osallistuvia maita parantamaan valmiuksiaan ja kriisinkestokykyään”, hän summasi.

Päivän kolme paneelikeskustelua tarttuivat eri käsityksiin hybridiuhkien määritelmästä, demokratian tulevaisuuteen sekä tulevaisuuden teknologioiden vaikutuksesta kriittiseen infrastruktuuriin hybridiskenaarioissa.

Hybridiuhkien torjunta yksi Suomen puheenjohtajakauden prioriteeteista

Valtioihin kohdistuu tänä päivänä moniulotteisia hybridiuhkia, joita on vaikea havaita ja määritellä. Suomi pyrkii puheenjohtajakaudellaan kehittämään EU:n valmiuksia ehkäistä ja torjua uhkia sekä lisäämään tietoisuutta niistä. Päävastuu torjunnasta on jäsenvaltioilla, mutta monilla mailla on yhteisiä uhkia, joihin voidaan puuttua tehokkaammin koordinoiduilla EU-tason toimilla. Keskeistä on myös toiminta kumppanien kanssa.

EU:n ja Naton kanssa tiivistä yhteistyötä tekevä hybridiosaamiskeskus Helsingissä on merkittävä toimija hybridiuhkien torjunnassa. Sen jäseniksi voivat hakea kaikki EU:n ja Naton jäsenmaat.