Suomen nettomaksu EU:lle pieneni viime vuonna

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 488 miljoonaa euroa, ilmenee EU:n komission tilastoista. Nettomaksu pieneni jyrkästi toissa vuodesta, jolloin se oli 809 miljoonaa euroa. Pieneneminen johtui pääasiassa maatalouden kehittämistukien maksatusten siirtymisestä vuodelle 2015. Samalla Suomi putosi pienimpien nettomaksajien joukkoon.

Nettomaksu kuvaa Suomen EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta. Suomi on kuulunut EU-budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001. Nettosaaja Suomi oli vuosina 1996, 1997 ja 2000.

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 488 miljoonaa euroa eli 89 euroa asukasta kohden. Nettomaksu pieneni 321 miljoonalla eurolla toissa vuodesta, jolloin se oli 809 miljoonaa euroa (148 euroa asukasta kohti). Nettomaksu oli 0,23 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuloon.

Viime vuosi oli EU:n rahoituskehyskauden 2014–2020 toinen vuosi. Vuosien 2014 ja 2015 nettomaksut poikkeavat toisistaan, koska luvuissa näkyvät vanhan rahoituskehyskauden (2007–2013) ohjelmien päättyminen ja uuden kauden ohjelmien käynnistymisen viivästykset.

Suomi pysyy nettomaksajana

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja.

– Suomi on nettomaksaja ja tulee olemaan nettomaksaja koko nykyisen rahoituskehyskauden ajan, koska Suomi on keskimääräistä vauraampi EU-maa. Jatkossa Suomen nettomaksuasema noussee hieman, kun rahoituskauden ohjelmat ja niihin liittyvät maksatukset vakiintuvat ja EU:n tuloja koskeva uusi omien varojen järjestelmä tulee voimaan, sanoo budjettineuvos Panu Kukkonen.

Viime vuonna Suomen suhteellinen maksuosuus koko EU-budjetista oli 1,46 prosenttia. EU-jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,02 prosenttia.

Lykkääntyneet maaseudun tuet maksuun viime vuonna

Suomen valtion tulot EU:lta kasvoivat toissa vuodesta lähes 268 miljoonalla eurolla.

Maataloustuet ja maaseudun kehittämistuet kasvoivat 339 miljoonalla. Maaseudun kehittämistuet kasvoivat voimakkaasti viime vuonna, koska maatalouden kehittämisohjelma hyväksyttiin vasta loppuvuodesta 2014 eikä valtaosaa tuista ehditty maksaa saman vuoden puolella. Kasvun taustalla oli siis lähinnä ohjelmakausien vaihtuminen.

Horisontti 2020 -ohjelmaan liittyvät tulot kasvoivat lähes 76 miljoonalla eurolla. Ohjelmasta rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita.

Sen sijaan Suomen saamat rakennepoliittiset tuet jatkoivat edelleen laskuaan. Ne putosivat toissa vuodesta lähes 144 miljoonalla eurolla. Kehitys heijastaa sitä, että rakennepoliittiset tuet kohdentuvat yhä enemmän EU:n köyhimpiin jäsenvaltioihin.

Maksut EU:lle laskivat

Suomi maksoi EU:lle yhteensä 1 729 miljoonaa euroa viime vuonna. Maksut laskivat 48 miljoonalla eurolla toissa vuodesta. Suomen osuus Britannian maksuhelpotuksen rahoituksesta oli viime vuonna 135 miljoonaa euroa, joka oli 7,8 prosenttia Suomen maksuista EU:n budjettiin.

Viime vuonna Suomi keräsi EU:n puolesta 167 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja. Näistä 25 prosentin kantopalkkio, 42 miljoonaa euroa, tuloutettiin valtion budjettiin.

Hollanti suurin nettomaksaja, Bulgaria nettosaaja

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon (kuvio 1) olivat viime vuonna Hollanti (0,54 prosenttia), Ruotsi (0,48 prosenttia) ja Saksa (0,46 prosenttia). Toissa vuonna kärjessä olivat samat maat, joskin Saksa oli tuolloin Ruotsin edellä.

Suurimmat nettomaksajat asukasmäärään suhteutettuna ovat Ruotsi (225 euroa asukasta kohden), Hollanti (218 euroa) ja (Britannia) 177 euroa. (kuvio 2).

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Bulgaria (5,33 prosenttia), Unkari (4,38 prosenttia) ja Slovakia (4,07 prosenttia). Toissa vuonna kolmen kärki oli Unkari, Bulgaria ja Liettua.

Asukasta kohden laskettuna eniten EU-tukea saivat Slovakia (571 euroa asukasta kohden), Tšekki (540 euroa) ja Unkari (471 euroa).

EU:n tulot ja menot 2000–2015 (komission sivut, englanniksi)

Lisätietoja:

Budjettineuvos Panu Kukkonen, puh. 02955 30134, panu.kukkonen(at)vm.fi