Hyppää sisältöön

Elintarvikealalle Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus

maa- ja metsätalousministeriötyö- ja elinkeinoministeriöympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 8.2.2019 9.01
Tiedote

Elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön tekemällä sitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vuosina 2019–2021.

Työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö sekä Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Suomen Pakkausyhdistys ry julkistivat 8.2.2019 sitoumuksen, jonka keskeisen sisällön muodostavat mukaan liittyvien yritysten käytännön materiaalitehokkuustoimet.

Kohti kestävämpää elintarvikkeiden valmistusta, jakelua ja kulutusta

Elintarvikealan materiaalitehokkuu­den sitoumukseen liittyvät yritykset ryhtyvät toimiin, joilla esimerkiksi vähennetään elintarvikkeiden ruokahävikkiä, kehitetään pakkausten ympäristöystävällisyyttä, lisätään ruokajätteen ja materiaalien kierrätystä sekä tehostetaan tavarankuljetusten logistiikkaa.

Tavoitteena on, että ensimmäisen vuoden aikana mukaan liittyvät yritykset edustavat 85 % Päivittäistavarakauppa ry:n ja 20 % Elintarviketeollisuusliitto ry:n jäsenyritysten alan liikevaihdosta. Tavoitteena on myös, että Suomen Pakkausyhdistys ry:n 20 jäsenyritystä liittyy sopimukseen.

– Materiaalitehokkuuden vapaaehtoiset sitoumukset ovat osa kansallista materiaalitehokkuusohjelmaa ja ne edistävät Suomen matkaa kiertotalousyhteiskunnaksi. Sitoumustoiminta edistää vuoropuhelua elinkeinoelämän ja hallinnon välillä. Tavoitteena on yhdessä vähintään saavuttaa, mieluiten ylittää, asetetut tavoitteet ilman pakottavaa sääntelyä, ja että materiaalitehokkuuden sitoumukset laajenevat Suomessa elintarvikealan lisäksi myös muille toimialoille, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– Materiaalitehokkuutta lisäämällä säästetään luonnonvaroja ja vähennetään elintarvikealan ympäristövaikutuksia. Mukaan liittyvät yritykset voivat valita toimintansa kannalta mielekkäimmät ja tehokkaimmat keinot saavuttaa tavoitteet. Materiaalitehokkuuden parantaminen tuo niille myös mittavia taloudellisia säästöjä. Samalla yritykset tekevät käytännön työtä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, asunto- energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

– Olen iloinen, että juuri elintarvikeala haluaa meillä olla vastuullisuuden suunnannäyttäjä myös materiaalitehokkuuden suhteen. Suomalaisessa ruokaketjussa ruokahävikkiä syntyy kaikissa vaiheissa, alkutuotannosta kuluttajaan 450 miljoonaa kiloa vuodessa ja Suomi on osaltaan sitoutunut tavoitteeseen puolittaa hävikki vuoteen 2030 mennessä. Sitoumus on osoitus siitä määrätietoisesta yhteistyöstä, jolla tavoite voidaan todella saavuttaa, korosti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

– Materiaalitehokkuuden parantamista elintarviketeollisuuden ja kaupan yhteisenä aloitteena alettiin suunnitella jo useampi vuosi sitten. On hienoa, että asia toteutuu nyt sitoumuksena. Haluamme olla edelläkävijöitä ja edistää materiaalitehokkuutta energiatehokkuuden tapaan vapaaehtoisin keinoin yhteistyössä päättäjien kanssa, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohja sanoo.

– Kun elintarvikeala pelaa tehokkaasti yhteen, kuluttaja saa ruokansa tuoreena, hävikkiä vähennetään, materiaalien kierrätys toimii ja päästöjä syntyy mahdollisimman vähän. Kauppa sitoutuu käytännön tekoihin, jotka vähentävät alan ilmastovaikutuksia ja tukevat luonnonvarojen kestävää käyttöä, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto toteaa.

– Hyvä pakkaus suojelee tuotetta ja vähentää ruokahävikkiä. Ruuan tuotannon ympäristövaikutuksista valtaosa syntyy alkutuotannossa. Jos ruoka pilaantuu ennen sen syömistä, menevät jo syntyneet ympäristövaikutukset hukkaan. Esimerkiksi yhden poisheitetyn kinkkusiivun ympäristövaikutus on suurempi kuin mitä pakkauksen valmistus aiheuttaa. On tärkeää optimoida pakkausmateriaalien käyttö niin, että tuotteen suojaus on riittävää, mutta materiaalia ei käytetä liikaa, Suomen Pakkausyhdistyksen hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Mikael Svennas toteaa.

Materiaalitehokkuussitoumuksella elintarvikeala liittyy osaksi kansallista kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta (www.sitoumus2010.fi). Sitoumuksella tuetaan globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) toteuttamista, rakentamalla kestävää infrastruktuuria sekä edistämällä kestävää teollisuutta ja innovaatioita (tavoite 9), varmistamalla kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys (tavoite 12) ja toimimalla kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan (tavoite 13).

Tavoitteena on, että sitoumusten piirissä tehtävistä yritysten materiaalitehokkuustoimista hyötyy mitatusti niin yritysten kannattavuus, luonnonvarojen kestävä käyttö kuin ympäristökin.

Lisätiedot:
neuvotteleva virkamies Mika Honkanen, TEM, puh. 0295 064 904
neuvotteleva virkamies Taina Nikula, YM, puh. 0295 250 202
erityisasiantuntija Petri Koskela, MMM, puh. 0295 162 382