Työrauhalainsäädännön muutokset lausuntokierrokselle

Työrauhan parantaminen on yksi hallituksen työmarkkinauudistuksista. Ehdotukset lakimuutoksista on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, joka ei ollut työssään yksimielinen. Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää työryhmän mietinnöstä lausuntokierroksen 23.10.–4.12.2023.

Hallituksen tavoitteena on parantaa työrauhaa työmarkkinoilla, jotta Suomi olisi luotettava ja toimitusvarma maa investoinneille.

Laittomien lakkojen seuraamusjärjestelmää tehostetaan

Työrauhavelvollisuus vallitsee lainsäädännön mukaan silloin, kun työehtosopimus on voimassa. Tällöin kyseiseen sopimukseen ei saa kohdistua työtaistelua. Jos työtaistelutoimi kohdistuu omaan työehtosopimukseen sopimuksen ollessa voimassa, kysymys on laittomasta lakosta, josta voidaan tuomita hyvitysseuraamus.

Työryhmän mietinnössä ehdotetaan laittomiin lakkoihin liittyvän seuraamusjärjestelmän tehostamista. Hyvityssakkojen tasoa korotettaisiin. Sakon ylärajaksi säädettäisiin 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa. Työryhmän mietinnön mukaan hyvityssakko voitaisiin erityisestä syystä tuomita vähimmäismäärää pienempänä tai jättää tuomitsematta kokonaan.

Hyvityssakkoon voidaan tuomita vain työehtosopimukseen osallinen yhdistys ja työnantaja, joita työrauhavelvollisuus sitoo. Mietinnössä esitetään, että työntekijä olisi velvollinen maksamaan työnantajalleen 200 euron hyvityksen, jos hän tietoisesti jatkaa sellaista työtaistelua, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi.

Muutosten tarkoituksena on vähentää lainvastaisten työtaisteluiden määrää nykyisestä. 

Suhteettomia myötätuntotyötaisteluja rajoitetaan

Myötätuntotyötaisteluilla tuetaan toisen työntekijäryhmän työtaistelua. Mietinnön mukaan työrauhavelvollisuuden vallitessa ei saisi toimeenpanna myötätuntotyötaistelua, jos sen toteuttamistapa tai siitä pääriidan ulkopuolisille aiheutuvat vahingolliset seuraukset olisivat ilmeisessä epäsuhteessa tavoiteltavaan päämäärään nähden. Silloin, kun työrauhavelvollisuus ei vallitse, edellä mainittu rajoitus koskisi ainoastaan tilanteita, joissa tuettavan työtaistelun tavoitteena ei olisi työehtosopimuksen solmiminen.

Myötätuntotyötaistelun toimeenpanijan olisi turvattava yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömien palvelujen tai toimintojen jatkuminen.

Pääosa aiemmin esiintyneistä myötätuntotyötaisteluista olisi jatkossakin sallittuja.

Poliittisten työtaistelujen kestoa rajataan

Poliittinen työtaistelu tarkoittaa työntekijäjärjestön toimeenpanemaa työtaistelua, joka kohdistuu poliittiseen päätöksentekijään tai päätöksentekoon. Mietinnön mukaan poliittisten työnseisausten enimmäiskesto olisi 24 tuntia ja muiden työtaistelutoimien enimmäiskesto olisi kaksi viikkoa.

Työtaistelutoimiin liittyvää ilmoitusvelvollisuutta laajennetaan

Työnseisauksena järjestettävästä myötätuntotyötaistelusta tai poliittisesta työtaistelusta olisi ilmoitettava viimeistään seitsemän päivää ennen sen aloittamista. Ilmoitus olisi tehtävä valtakunnansovittelijan toimistoon, mahdollisuuksien mukaan työtaistelun piirissä olevalle työnantajalle sekä työrauhavelvollisuuden vallitessa työehtosopimusosapuolelle.

Eduskunta käsittelee lakimuutoksia keväällä 2024

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma sisältää esityksiä työrauhan parantamiseksi. Kolmikantainen työryhmä käsitteli työrauhaan liittyviä kysymyksiä 3.7.2023–15.10.2023. Työryhmän tehtävänä oli laatia mietintö hallituksen esityksen muodossa. Työryhmä ei ollut työssään yksimielinen.

Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää lausuntokierroksen mietinnöstä 23.10.–4.12.2023. Lausuntokierroksen jälkeen virkavalmistelu jatkuu. Tavoitteena on, että hallitus antaa työrauhaa koskevan lakiesityksen eduskunnalle 1.2.2024.

Lisätiedot:
hallitusneuvos Nico Steiner, TEM, p. 0295 049 001