EU-ministerivaliokunnan aiheina tekoäly, EU:n omat varat ja energiaperuskirja

Valtioneuvoston EU-ministerivaliokunta linjasi perjantaina 8. syyskuuta Suomen kantoja Euroopan komission ehdotuksiin. Kyseiset ehdotukset koskevat tekoälysääntelyä, EU:n omia varoja sekä EU:n irtautumista kansainvälisestä energiaperuskirjasta.

EU-ministerivaliokunta linjasi, että neuvotteluja tekoälyasetuksesta tulisi jatkaa mahdollisimman pitkälle EU-maiden joulukuussa 2022 hyväksymän näkemyksen pohjalta. Ministerivaliokunta täsmensi Suomen aiempaa kantaa, koska Euroopan parlamentti on tehnyt komission ehdotukseen useita muutosehdotuksia kesällä 2023. Parlamentin ehdotukset heikentäisivät Suomenkin lainvalvontaviranomaisten mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä. Komission huhtikuussa 2021 antaman asetusehdotuksen tarkoituksena on luoda yhteiset pelisäännöt tekoälyn käytölle Euroopassa. Tavoitteena on varmistaa, että tekoälyn käyttö on turvallista eikä loukkaa perusoikeuksia. Suomen hallitusohjelman mukaan hallitus vaikuttaa aktiivisesti ja ennakolta siihen, että alustataloutta, tekoälyä, dataa ja digitalisaatiota koskeva EU-sääntely kulkee mahdollistavaan, tasapainoiseen ja Suomen kannalta edulliseen suuntaan, ja minimoi kansallisen lisäsääntelyn.

EU-ministerivaliokunta täydensi Suomen kantoja koskien komission ehdotusta EU:n omien varojen järjestelmän muuttamisesta. EU:n omat varat ovat tuloja, jotka kerätään unionin talousarvion rahoittamiseksi. Komissio päivitti ehdotustaan kesäkuussa. Huomattavin muutos on, että päästökauppatuloista siirrettäisiin aiemmin esitettyä suurempi osuus EU-budjettiin. Suomi suhtautuu myönteisesti siihen, että osa uudesta tieliikenteen ja rakennusten päästökauppajärjestelmästä saatavista tuloista siirrettäisiin tulona unionin talousarvioon. Kiinteiden laitosten päästökauppajärjestelmästä saatavat tulot tulee kuitenkin kohdentaa edelleenkin kansallisiin talousarvioihin. Suomi katsoo, että omien varojen järjestelmän tulee olla yksinkertainen, läpinäkyvä, oikeudenmukainen ja hallinnollisesti kustannustehokas. Hallitusohjelman mukaisesti EU:n omien varojen järjestelmän kehittäminen ei saa aiheuttaa suhteellista lisäkustannusta Suomelle. Mahdolliset uudet omat varat tulisi ottaa käyttöön vasta unionin uuden rahoituskehyskauden alussa vuonna 2028.

Komissio on esittänyt, että EU ja Euroopan atomienergiayhteisö Euratom irtisanoutuvat vuonna 1998 voimaan tulleesta kansainvälisestä energiaperuskirjasta, jonka osapuolina on EU:n ja Euratomin lisäksi 52 valtiota. Energiaperuskirja on energia-alan investointisuoja-, kauppa- ja kauttakulkusopimus, joka sisältää myös riidanratkaisusäännöt. Sopimuksen uudistaminen on ollut pitkään keskusteluissa, mutta ei ole edennyt. Komission mukaan uudistamattoman sopimuksen sopimuspuolena pysyminen ei ole vaihtoehto EU:lle, koska kyseinen sopimus ei ole yhteensopiva EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden kanssa. 

Lisätietoja: Erityisavustaja (EU-asiat) Tuomas Tikkanen p. 040 523 5768, EU-asioiden osaston osastopäällikkö Jari Luoto p. 050 468 5949 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 07 33, valtioneuvoston kanslia

EU-ministerivaliokunnan asialistat sekä EU-ministerivaliokunnassa käsiteltävät julkiset asiakirjat julkaistaan valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla.