EU-ministerivaliokunnassa aiheina monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus ja EU:n kilpailukyky

Valtioneuvoston EU-ministerivaliokunta linjasi perjantaina 25. elokuuta kantoja EU:n monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistukseen sekä komission tiedonantoihin sisämarkkinoista ja kilpailukyvystä.

Euroopan komissio antoi 20.6.2023 tiedonannon rahoituskehyksen välitarkistuksesta. Tässä yhteydessä komissio antoi myös ehdotuksensa rahoituskehysasetuksen muuttamiseksi sekä Ukraina-tukivälineen ja strategisten teknologioiden kehysvälineen perustamiseksi. 

Komissio ehdottaa rahoituskehysasetuksen muuttamista siten, että se sisältää yhteensä noin 100 miljardin euron lisärahoituksen rahoituskehyskauden loppuvuosille 2024-2027. Tämä sisältää komission arvion mukaan 33 miljardin lainaosuuden Ukrainalle.

Komissio esittää uuden Ukraina-tukivälineen (Ukraine Facility) perustamista. Uudesta, rahoituskehyksen ulkopuolisesta, väliaikaisesta erityisvälineestä tuettaisiin vuosina 2024–2027 Ukrainan lyhyen aikavälin rahoitustarpeita, keskipitkän aikavälin jälleenrakentamista ja EU-lähentymiseen liittyviä uudistuksia. Tukivälineen kokonaiskapasiteetti olisi yhteensä enintään 50 miljardia euroa. 

Komission ehdotuksen mukaan EU tarvitsee teollisuuden investointien edistämiseen uuden rakenteellisen ratkaisun, jotta Euroopan etumatka vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen sekä resilienssin kannalta merkityksellisissä kriittisissä ja kehitteillä olevissa teknologioissa voidaan säilyttää. Komissio esittää strategisten teknologioiden kehysvälineen (‘STEP-kehysväline’) toimien toteuttamiseksi 10 miljardin euron lisärahoitusta. 

Valtioneuvoston kannat edellä mainittuihin asiakohtiin tulevat julkiseksi valtioneuvoston yleisistunnon jälkeen. Suomi muodostaa lopullisen kannan rahoituskehyksen välitarkistusehdotukseen neuvottelujen myöhemmässä vaiheessa Suomen kokonaisedun lähtökohdista. Välitarkistuksen kokonaisuudesta tullaan päättämään yksimielisesti Eurooppa-neuvostossa.

Komissio antoi 16.3.2023 sisämarkkinoiden 30. vuosipäivänä tiedonannon, jossa tuodaan esille sisämarkkinoiden tuottamat hyödyt Euroopan taloudelle ja tulevat kehittämisen painopisteet, jotta sisämarkkinat pysyvät jatkossakin avainroolissa EU:ssa. Samana päivänä komissio antoi myös tiedonannon pitkän aikavälin kilpailukykystrategiasta. Tiedonannot ovat vastaus Eurooppa-neuvoston joulukuun 2022 pyyntöön, jossa komissiota pyydettiin esittämään strategia kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseksi. 

Suomi katsoo, että kilpailulliset ja tehokkaasti toimivat sisämarkkinat ovat edellytys EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvylle ja talouden kehitykselle. Sisämarkkinat ovat keskeisessä asemassa käynnissä olevassa vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä luomalla EU-tasoisen säädösympäristön. Suomi tukee komission sisämarkkinatiedonannossa esitettyjä linjauksia, joissa korostuu sisämarkkinoiden merkitys pitkän aikavälin kilpailukyvylle. Suomi katsoo, että EU tarvitsee kunnianhimoisen ja rohkean vision sisämarkkinoiden kehittämiseksi tulevaisuudessa.

Suomi katsoo, että tiedonannossa EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvystä on tunnistettu kilpailukyvyn kannalta keskeiset tekijät, kuten sisämarkkinoiden esteiden poistaminen, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan merkitys, digitalisaatio sekä koulutus ja osaaminen. On hyvä, että Eurooppa-neuvosto ja Euroopan parlamentti seuraavat kehitystä säännöllisesti. Suomi kuitenkin painottaa, että kilpailukyvyn edistäminen perustuu konkreettisiin toimiin.

EU-ministerivaliokunnan asialistat sekä EU-ministerivaliokunnassa käsiteltävät julkiset asiakirjat julkaistaan valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla.

Lisätietoja: Erityisavustaja (EU-asiat) Tuomas Tikkanen p. 040 523 5768 ja EU-asioiden alivaltiosihteeri Satu Keskinen 0295 160 302, valtioneuvoston kanslia