EU-ministerivaliokunnassa EU:n kehittäminen ja rahoituskehys

EU-ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan 10. marraskuuta muun muassa EU:n kehittämiseen liittyviä institutionaalisia kysymyksiä sekä vaikuttamista seuraavaan rahoituskehykseen.

Yksi keskeisimmistä EU:n toimielimiä koskevista kysymyksistä on Euroopan parlamentin paikkajako vaalikaudella 2019–2024. Tässä yhteydessä nousee esille myös, mitä tehdään EU:n jättävän Britannian paikoille. Suomi ei kannata Britannian paikkojen jakamista muille jäsenmaille. Jäsenmaiden määrän vähentyessä tulee myös EU:n toimielinten supistua. Lisäksi Britannian EU-eron myötä tarvitaan säästöjä, ja EU:n mahdollisen laajentumisen varalle on jätettävä riittävästi paikkoja.

– Toimielimiä koskeva keskustelu on osa laajempaa tulevaisuuspohdintaa. Olemme vaikuttaneet tulevaisuusprosessiin vahvasti viimeisen vuoden aikana. Tällä hetkellä voimme todeta prosessin kulkevan juuri oikeaan suuntaan. Esityksissä painottuvat päätöksenteon tehokkuus, konkretiaan keskittyminen ja yhtenäisyys. Tämän lisäksi on helppo tukea Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskin esitystä siitä, että tätä keskustelua käydään entistä enemmän myös päämiestasolla, ja pyritään näin sujuvoittamaan vaikeiden asioiden etenemistä entistä nopeammin, sanoo pääministeri Juha Sipilä. 

Lisää Suomen kannoista tähän sekä muihin EU:n kehittämiseen liittyviin institutionaalisiin kysymyksiin voi lukea EU-ministerivalokunnan tänään hyväksymästä E-kirjeestä.

Varsinainen poliittinen keskustelu EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (2021-) käynnistyy, kun EU-maiden päämiehet keskustelevat aiheesta helmikuussa. Tämä keskustelu ohjaa myöhemmin keväällä annettavan komission ehdotuksen valmistelua. Osana valmistautumista neuvotteluhin EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja maatalouspolitiikan, sekä tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelman osalta. Suomi tavoittelee maatalouspolitiikan kokonaisuuden osalta mahdollisimman suurta saantoa.  Nykyisellään Suomen saannoista yli 60 % tulee maatalouspolitiikan kokonaisuudesta. Tutkimusrahoituksen osalta Suomi on ollut koko jäsenyytensä ajan nettosaaja. Seuraavan rahoituskauden osalta Suomi tavoittelee tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta nykyistä suhteellisesti korkeampaa saantoa. 

EU-ministerivaliokunta sai myös tilannekatsauksen EU:n yhteisen turvallisuus ja puolustuspolitiikan kehittämisestä pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) osalta. Suomi ja muut PRY-yhteistyöhön mukaan lähtevät maat antavat asiasta ilmoituksen ulkoasiainneuvostossa 13. marraskuuta.

Lisäksi EU- ministerivaliokunta tarkensi reunaehtoja pankkiunionin loppuunsaattamisen osalta. Riskejä on vähennettävä merkittävästi ennen kuin voidaan siirtyä yhteiseen talletussuojaan ja yhteisen kriisinratkaisurahaston pysyvään varautumisjärjestelyyn.

EU-ministerivaliokunta myös linjasi Suomen kantoja seuraaviin neuvostoihin:

• Ulkoasiainneuvosto (13.11.) sekä
• Ulkoasiainneuvosto; puolustusministerit (13.11.)
• Yleisten asioiden neuvosto; koheesioasiat (15.11.)
• ECOFIN; budjetti (17.11.)

Ulkoasiainneuvoston aiheita ovat EU–Afrikka-huippukokous ja strateginen viestintä. Ulko- ja puolustusministerien yhteisistunnossa keskustellaan turvallisuudesta ja puolustuksesta. Yleisten asioiden neuvosto käsittelee koheesiopolitiikkaa. Budjettineuvoston yhteydessä pidettävän sovittelukokouksen tavoitteena on neuvotella lopullinen sopu EU:n talousarviosta vuodelle 2018.

Lisätietoja: EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen, p. 0295 160 319, erityisavustaja (EU-asiat) Riikka Pakarinen, p. 040 580 0833 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm, p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia