EU-ministerivaliokunnassa puolustusstrategia ja EU:n laajentuminen

EU-ministerivaliokunnan asialistalla perjantaina 24. marraskuuta oli eurooppalainen puolustusteollisuusstrategia, laajentumispaketti sekä Euroopan tilitarkastustuomioistuimen vuosikertomus EU:n talousarvion toteutumisesta vuonna 2022. Lisäksi ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraavan viikon kolmeen neuvoston kokoukseen.

EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen ennakkovaikuttamisnäkemyksiä EU:n puolustusteollisesta strategiasta, jota Euroopan komissio valmistelee. Strategia on yksi hallituksen kolmesta pääprioriteetista komission vuoden 2024 työohjelmassa. Komission tapaan Suomi katsoo, että Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan myötä on syntynyt tarve vahvistaa ja kehittää eurooppalaisen puolustusteollisuuden pidemmän aikavälin toimintakykyä ja – valmiutta. Suomi tukee EU:n puolustusyhteistyön syventämistä laaja-alaisesti ja konkreettisesti. Suomen tavoitteena on, että unioniin luodaan puolustustarvikkeiden yhteismarkkinat. Suomi ajaa myös EU:n yhteistä asevientipolitiikkaa, yhteisiä puolustushankintoja sekä puolustusteknologioiden tutkimuksen ja kehittämisen rahoituksen lisäämistä.

Unionin laajentumispolitiikan osalta Suomi katsoo, että Venäjän hyökkäyssodan myötä Euroopan turvallisuustilanne on heikentynyt merkittävästi ja unionin laajentuminen on siirtynyt uuteen vaiheeseen. Suomi pitää ensisijaisen tärkeänä, että laajentuminen vahvistaa EU:ta ja vakauttaa Euroopan turvallisuutta. Suomi tukee komission suositusta avata jäsenyysneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa sekä hyväksyä neuvottelukehykset, kun jäljellä olevat ehdot on täytetty. Tämän jälkeen voidaan käynnistää konkreettiset sektorikohtaiset neuvottelut. Suomi yhtyy myös komission suositukseen myöntää Georgialle ehdokasmaa-asema edellyttäen etenemistä keskeisissä uudistuksissa. Suomi katsoo, että Bosnia-Hertsegovinan on edistyttävä komission sille asettamien 14 avainuudistuksen toimeenpanossa ja että neuvotteluiden avaaminen tulee sitoa avainuudistusten toimeenpanoon.

EU-ministerivaliokunta linjasi, että Suomi ei voi tukea vastuuvapauden suosittamista komissiolle varainhoitovuodelta 2022. Suomi katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen esittämien havaintojen perusteella EU:n varainhoidon taso on heikentynyt. Tästä kertoo maksamattomien sitoumusten suuri määrä sekä virheiden määrän kasvu.

EU-ministerivaliokunta linjasi myös Suomen kantoja seuraaviin neuvoston kokouksiin: 
•    Ulkoasiainneuvosto (kauppa) 27.11.
•    Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto 27.- 28.11.
•    Yleisen asioiden neuvosto (koheesio) 30.11.

Kauppaministerikokoonpanossa kokoontuvan ulkoasiainneuvoston asialistalla on EU:n ja Chilen välisen väliaikaisen kauppasopimuksen allekirjoittamisen valmistelu, EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhteet sekä valmistautuminen Maailman kauppajärjestö WTO:n 13. ministerikokoukseen.

Työ- ja sosiaaliministerien neuvoston lainsäädäntöasiana on eurooppalaista vammaiskorttia- ja pysäköintikorttia koskeva direktiivi. Terveysministerit puolestaan keskustelevat avoimesta strategisesta autonomiasta terveydessä ja hyväksyvät päätelmät mielenterveydestä.

Yleisten asioiden neuvosto keskittyy koheesioasioihin. Ministerit vaihtavat näkemyksiä EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteuttamisesta ja hyväksyvät päätelmät koheesiopolitiikan tulevaisuudesta. Lisäksi keskustellaan koheesiopolitiikan ohjelmakauden 2014 – 2020 sulkemisesta sekä koheesiopolitiikasta ja Euroopan strategisesta autonomiasta.

Lisätietoja: Erityisavustaja (EU-asiat) Tuomas Tikkanen p. 040 523 5768, EU-asioiden osaston osastopäällikkö Jari Luoto p. 050 468 5949 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 07 33, valtioneuvoston kanslia

EU-ministerivaliokunnan asialistat sekä EU-ministerivaliokunnassa käsiteltävät julkiset asiakirjat julkaistaan valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla.