EU-ministerivaliokunta: Britannian eron aiheuttamaa budjettiaukkoa ei täytetä

EU-ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan perjantaina 5. toukokuuta EU:n seuraavaa rahoituskehystä, globalisaation hallintaa sekä EU:n ilmastotavoitteita.

EU-ministerivaliokunta käsitteli EU:n seuraavaa rahoituskehystä (2021 - ). Eniten Suomen nettomaksuosuuteen vaikuttaa rahoituskehyksen kokonaistaso. Suomen lähtökohtana on, että Britannian eron aiheuttamaa aukkoa EU:n tuloissa ei täytetä, vaan ero huomioidaan täysimääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa. Suomen hallitusohjelman mukaisesti neuvotteluissa on noudatettava tiukkaa budjettikuria ja huolehdittava, että Suomen nettomaksuosuus on kohtuullinen ja oikeudenmukainen ja siinä huomioidaan täysimääräisesti Suomen taloustilanne. Suomi pitää myös tärkeänä, että EU:n budjetilla jatkossakin tuetaan talouskasvua, työllisyyttä ja osaamista. Suomelle keskeisessä maatalouspolitiikassa tavoitellaan mahdollisimman korkeaa saantoa. Koheesiopolitiikassa Suomen kansalliset erityiskysymykset on otettava huomioon. On keskeistä, että EU:n rahoitusta tultaisiin jatkossa entistä vahvemmin ehdollistamaan. Hallitus linjasi myös, että tulevalla rahoituskehyksellä tulee vastata ajankohtaisiin tarpeisiin kuten muuttoliike ja puolustusyhteistyö. Suomi turvaa omaa etuaan vaikuttamalla kehysneuvotteluihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

EU-ministerivaliokunta keskusteli Suomen kannoista asetusesityksiin, jotka liittyvät keskeisesti EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehykseen ja Pariisin sopimuksen toimeenpanoon. Suomi pyrkii saavuttamaan tyydyttävän ratkaisuun koskien maankäytön, maankäytön muutosten ja metsätalouden aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen ja poistumien osalta (ns. LULUCF).  Asiaa käsitellään ympäristöneuvostossa 19.6.

Lisäksi EU-ministerivaliokunta keskusteli puheenjohtajamaa Maltan sekä Euroopan komission esityksiä koskien muuttoliikettä. EU-ministerivaliokunta käsitteli myös globalisaatiota ja totesi, että Suomen talous on hyötynyt laajasti kaupan sääntöpohjaisesta vapautumisesta sekä suomalaisyritysten osallistumisesta globaaleihin arvoketjuihin. Komission odotetaan antavan keskustelupaperin globalisaatiosta ensi viikolla.

Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kannat seuraaviin neuvostoihin:

• Maatalous- ja kalastusneuvosto 11.5.
• Ulkoasiainneuvosto; kauppa-asiat 11.5.

Ulkoasiainneuvoston pääasioita ovat uusi polkumyynnin laskentamenetelmä, WTO:n ministerikokous sekä vapaakauppasopimusten toimeenpano. Maatalous- ja kalastusneuvosto käsittelee kalavarojen säilyttämistä ja meriekosysteemien suojelemista.

Lisätietoja: EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen, p. 0295 160 319, erityisavustaja (EU-asiat) Riikka Pakarinen, p. 040 580 0833 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm, p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia