EU-ministerivaliokunta käsitteli komission rahoituskehysehdotuksesta

EU-ministerivaliokunta linjasi kirjallisessa menettelyssään 8. toukokuuta hallituksen alustavia näkemyksiä komission ehdotukseen EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2021-2027.

Monivuotisessa rahoituskehyksessä asetetaan Euroopan unionin vuosibudjeteille rajat. Komissio esittää rahoituskehyksen kokonaistasoksi 1161 miljardia euroa mukaan lukien kehyksen ulkopuoliset erityisvälineet. Tämä vastaa 1,14 % jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

Komission esittämän kokonaistason osalta Suomi ei ole mukana tiukimmassa nettomaksajien 1 % bruttokansantulon ryhmässä. Tästä huolimatta komission esittämä taso on vielä liian korkea. Lopullisissa asetusneuvotteluissa ratkeavien saantojemme lisäksi budjetin kokonaistaso on Suomen nettomaksuasemaan keskeisimmin vaikuttava tekijä.

Suomen ennakkovaikuttamistavoitteiden mukaisesti komissio esittää lisärahoitusta mm. tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikkaan. Kasvua tukemaan perustetaan lisäksi erillinen InvestEU-rahasto. Komissio esittää myös lisärahoitusta puolustusyhteistyölle ja muuttoliikkeeseen vastaamiseen Suomen tavoitteiden mukaisesti.

Suomi pitää lisäksi tärkeänä, että komission antoi osana rahoituskehysehdotuskokonaisuutta asetusehdotuksen, jolla luodaan ehdollisuutta EU-varojen vastaanottamisen ja käytön sekä oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen välille.

Ennakoidusti komissio esittää leikkauksia sekä maatalous- että koheesiopolitiikan rahoitukseen. Suomi tulee rahoituskehysneuvotteluissa korostamaan näiden politiikka-alojen kansallista merkitystä.

Vaikka komission ehdotuksessa maatalouden rahoitusta vähennetään, komissio on valmis panostamaan edelleen ruoan tuotannon tulevaisuuteen merkittävästi. Tämä on signaali jatkuvuudesta maanviljelijöille, sekä koko toimintaympäristölle erityisesti investointien jatkumisen kannalta. Komission esittämä leikkaus maatalousotsakkeeseen sisällä kohdistuisi suhteessa enemmän maaseudun kehittämisrahoitukseen, mikä ei ole Suomen edun mukaista.

Suomen alustava lähtökohta on, että komission ehdottama koheesiopolitiikan varojenjakomekanismin uudistus on oikeansuuntainen. Suomelle on olennaista, että koheesiopolitiikan perusrahoitus on riittävän korkea. Suomen tavoitteena neuvotteluissa on vaikuttaa komissioon, jotta harva-asutus huomioidaan riittävästi koheesiorahoituksessa.

Nyt käynnistyvissä neuvotteluissa on tärkeää löytää taso joka ei kasvata Suomen maksutaakkaa kohtuuttomasti, mutta mahdollistaa menopuolella Suomelle keskeiset painotukset ja saannot.

Ministerivaliokunta linjasi lisäksi Suomen kantoja 14.5. pidettävään yleisten asioiden neuvostoon, jonka pääaiheina ovat kesäkuun Eurooppa-neuvoston (28.–29.6.) valmistelu sekä komission ehdotus EU:n tulevasta rahoituskehyksestä.

Lisätietoja: EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen, p. 0295 160 319, erityisavustaja (EU-asiat) Riikka Pakarinen, p. 040 580 0833 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm, p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia