EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja EU:n ilmastotavoitteisiin ja sotilaalliseen liikkuvuuteen

Hallituksen EU-ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan 15. maaliskuuta Suomen kantoja Euroopan komission visioon vuoden 2030 jälkeisestä siirtymästä kohti vuoden 2050 ilmastoneutraaliutta. Lisäksi ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja EU:n sotilaallisen liikkuvuuden kehittämisen ja kansalliseen toimintasuunnitelmaan.

Komissio antoi helmikuussa 2024 niin sanotun 2040-tiedonannon, joka sisältää komission vision vuoden 2030 jälkeisestä siirtymästä kohti vuoden 2050 ilmastoneutraaliutta sekä suosituksen EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteeksi. Suositus perustuu komission arvioimaan kolmeen vuosia 2030-2050 koskevaan päästövähennysskenaarioon.

Ennakkovaikuttaminen vuoden 2040 ilmastotavoitetta koskevaan tiedonantoon oli yksi kolmesta valtioneuvostotason prioriteeteista tänä vuonna. Suomi tukee komission ehdotusta asettaa EU:lle vuodelle 2040 90 %:n nettopäästövähennystavoite, joka kattaa sekä päästöt että poistumat. Samalla Suomi korostaa, että tavoitteen toimeenpanon pääpainon tulisi olla kustannustehokkaissa päästövähennyksissä ja että tavoitetta toimeenpanevassa lainsäädännössä olisi huomioitava maankäyttösektorin nykytilanne ja epävarmuudet. 

Tiedonanto teollisesta hiilenhallinnasta EU:ssa julkaistiin EU:n 2040-tiedonannon yhteydessä. Strategia kattaa hiilidioksidin varastoinnin, teknologiset nielut ja hiilidioksidin hyödyntämisen. Nämä teknologiat ovat merkittävässä roolissa vuoden 2030 jälkeen komission skenaarioissa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Hallitusohjelman mukaisesti Suomi edistää aktiivisesti teknologisten nielujen laajamittaista käyttöönottoa Euroopassa ja Suomessa. Lisäksi hallitusohjelman mukaan pyritään helpottamaan puunpoltossa syntyvän hiilidioksidin talteenottoa ja hyötykäytön hyväksilukemista EU-sääntelyssä. Suomi yhtyy komission näkemykseen, että EU tarvitsee teollisen hiilenhallinnan strategian osana ilmastonmuutoksen vastaisia politiikkatoimia EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

EU-ministerivaliokunta tarkensi myös Suomen kantoja koskien sotilaallisen liikkuvuuden kehittämistä. Suomi katsoo, että sotilaallisen liikkuvuuden edistäminen vahvistaa Suomen puolustuskykyä ja Euroopan turvallisuutta sekä puolustusta. Se vahvistaa myös Naton yhteistä pelotetta ja puolustusta, ja tukee sekä osallistumista kansainväliseen puolustusyhteistyöhön, että kansainvälisen avun antamisen ja vastaanottamisen muodostamaa kokonaisuutta.

EU-ministerivaliokunta linjasi myös Suomen kantoja seuraaviin neuvoston kokouksiin: 

• Ulkoasiainneuvosto (18.3.2024)
• Yleisten asioiden neuvosto (19.3.2024)

Ulkoasiainneuvoston aiheina ovat Venäjän hyökkäys Ukrainaan, Lähi-idän tilanne ja Valko-Venäjä. Neuvoston ajankohtaisina aiheina ovat Armenia-Azerbaidzhan ja Niger.

Yleisten asioiden neuvoston aiheina ovat maaliskuun Eurooppa-neuvoston valmistelu ja puheenjohtajavaltion laatima yhteenveto vuoden 2024 eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvistä neuvoston toimista. Lisäksi neuvosto jatkaa keskustelua EU:n tulevaisuudesta, erityisesti unionin laajentumisen näkökulmasta.

Lisätietoja: Erityisavustaja (EU-asiat) Tuomas Tikkanen p. 040 523 5768, EU-asioiden osaston osastopäällikkö Jari Luoto p. 050 468 5949 ja viestintäasiantuntija Lauri Heikkinen p. 046 923 50 90, valtioneuvoston kanslia

EU-ministerivaliokunnan asialistat sekä EU-ministerivaliokunnassa käsiteltävät julkiset asiakirjat julkaistaan valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla.