EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja tuleviin huippukokouksiin

Hallituksen EU-ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan keskiviikkona 13. joulukuuta Suomen kantoja Brysselissä 13. joulukuuta pidettävään EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokoukseen ja 14.-15. joulukuuta pidettävään Eurooppa-neuvoston kokoukseen. Lisäksi ministerivaliokunta käsitteli EU:n perussopimusten muuttamista koskevia ehdotuksia ja valtioneuvoston periaatepäätöstä EU-ennakkovaikuttamisesta.

EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokouksessa ovat esillä muun muassa geopoliittinen tilanne, unionin tuki alueen maiden uudistuksille ja EU:n laajentumiselle sekä alueellinen yhteistyö ja uusi kasvupaketti. Suomi pitää huippukokousta tilaisuutena vahvistaa EU:n ja Länsi-Balkanin maiden keskinäisiä suhteita ja yhteistä tahtotilaa sekä linjata yhteistyön tiivistämisestä eri aloilla. Kokouksessa annetaan EU:n julkilausuma, johon kumppanit kutsutaan liittymään.

Joulukuun Eurooppa-neuvoston asialistalla ovat Ukraina, Lähi-itä, monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus, laajentuminen, turvallisuus ja puolustus sekä muuttoliike ja muut ajankohtaiset aiheet kuten hybridihyökkäykset ja antisemitismi sekä rasismi sekä strateginen agenda.

Suomi pitää tärkeänä, että EU vahvistaa horjumattoman tukensa Ukrainalle ja uudistaa EU:n sitoumuksen Ukrainalle annettavasta taloudellisesta, humanitaarisesta ja sotilaallisesta tuesta.

Laajentumisen osalta Suomi katsoo, että hakijamaiden omiin ansioihin ja jäsenyyskriteerien täyttämiseen perustuva laajentuminen vahvistaa unionin omaa turvallisuutta, globaalia asemaa sekä taloudellista hyvinvointia ja edistää demokratiaa, oikeusvaltiokehitystä ja perusoikeuksien toteutumista. Suomi yhtyy komission suositukseen avata EU-jäsenyysneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa ja hyväksyä neuvottelukehykset, kun jäljellä olevat ehdot on täytetty.

Monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksen osalta Suomi pitää lisärahoituksen kokonaismäärää liian suurena. Suomi painottaa sen sijaan nykyisistä EU-varoista tehtävien budjetin sisäisten uudelleenkohdennusten lisäämistä. Suomi sitoutuu voimakkaasti tukemaan Ukrainaa ja on avoin erilaisille rahoitusratkaisuille, sekä painottaa Ukrainan tukivälineen avustusmuotoisen tuen tärkeyttä. Lopullisen kannan Suomi muodostaa neuvottelukokonaisuuteen Suomen kokonaisedun lähtökohdista. 

Osana Euroopan tulevaisuuskonferenssin (2021–2022) jatkotoimia Euroopan parlamentti esitti 9.6.2022 joukon ehdotuksia EU:n perussopimusten muuttamisesta. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 48 artiklan mukaisesti neuvoston on nyt toimitettava Euroopan parlamentin ehdotukset Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi ja tiedoksi kansallisille parlamenteille. EU-ministerivaliokunnan linjaaman Suomen näkemyksen mukaan EU:ta tulee kehittää paremmaksi ja toimivammaksi unioniksi ensisijaisesti nykyisten perussopimusten puitteissa.

Ministerivaliokunta kävi keskustelun valtioneuvoston EU-ennakkovaikuttamisen periaatepäätöksestä. Hallitusohjelmassaan hallitus on sitoutunut Suomen EU-vaikuttamisen ja ennakkovaikuttamisen tehostamiseen sekä kannanmuodostuksen nopeuttamiseen. Tätä tarkoitusta varten on valmisteltu valtioneuvoston periaatepäätös ennakkovaikuttamisen järjestämisestä ja ennakoivasta kannanmuodostuksesta. Periaatepäätös tullaan hyväksymään valtioneuvoston yleisistunnossa.

Lisätietoja: Erityisavustaja (EU-asiat) Tuomas Tikkanen p. 040 523 5768, EU-asioiden osaston osastopäällikkö Jari Luoto p. 050 468 5949 ja viestintäasiantuntija Lauri Heikkinen p. 046 923 5090, valtioneuvoston kanslia

EU-ministerivaliokunnan asialistat sekä EU-ministerivaliokunnassa käsiteltävät julkiset asiakirjat julkaistaan valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla.