EU:n yleisten asioiden neuvosto käsittelee koheesiopolitiikan tulevaisuutta

EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu käsittelemään koheesioasioita torstaina 30. marraskuuta Brysselissä. Neuvosto vaihtaa näkemyksiä EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteuttamisesta ja hyväksyy koheesiopolitiikan tulevaisuutta koskevat päätelmät. Suomea kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz.

Neuvoston päätelmissä korostetaan, että koheesiopolitiikan on pysyttävä EU:n peruspilarina taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi, alueiden kehitystasoerojen kaventamiseksi ja heikoimmassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden vähentämiseksi.

Päätelmien mukaan huomiota kiinnitetään erityisesti maaseutuun, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen sekä saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin. Päätelmät koheesiopolitiikan tulevaisuudesta ovat Suomen hyväksyttävissä.

”On tärkeää, että Suomen rooli Venäjän rajanaapurina, ja itäiset raja-alueet yleisesti, tunnustetaan myös EU:n koheesiorahoituksessa. Viime ajat ovat jälleen kerran osoittaneet, miten tärkeää on pitää raja-alue asuttuna, turvallisena ja elinvoimaisena. Tämä ei ole tärkeää vain Suomelle vaan koko EU:lle”, sanoo ministeri Adlercreutz.

Ministerit keskustelevat lisäksi koheesiopolitiikan ohjelmakauden 2014–2020 sulkemisesta puheenjohtajan taustamuistion pohjalta. Suomen ohjelmat ovat toteutuneet hyvin. 

Jäsenvaltiot keskustelevat myös koheesiopolitiikasta ja Euroopan strategisesta autonomiasta. Suomi pitää tärkeänä pyrkimystä vahvistaa EU:n strategista autonomiaa, ja huomioida samalla suurvaltakilpailun ja geopoliittisen vastakkainasettelun myötä muuttunut toimintaympäristö. Olennaista on myös kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän kehittäminen.

Suomi katsoo, että EU:n strategisen autonomian on perustuttava EU:n omien vahvuuksien kehittämiselle, reilulle kilpailulle sekä maailmantalouteen osallistumiselle. Reilu kilpailu, toimivat sisämarkkinat ja nykyisten EU-varojen tehokas käyttö ovat EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvyn perusta ja avainasemassa nykyisten ja tulevien haasteiden ratkaisemisessa.

EU:n koheesiopolitiikan tavoitteena on vähentää kehityseroja alueiden välillä ja luoda hyvinvoinnin edellytyksiä muita heikommassa asemassa oleville ihmisille. Politiikalla tavoitellaan nykyistä parempaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista tasapainoa Euroopassa.

Lisätietoja: EU-erityisasiantuntija Sarita Friman p. 050 441 0966 ja erityisavustaja Andreas Elfving p. 050 310 0274, valtioneuvoston kanslia