Eurooppaministerit valmistelevat lokakuun Eurooppa-neuvostoa

EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu tiistaina 24. lokakuuta Luxemburgissa. Kokouksen pääaiheena on lokakuun Eurooppa-neuvoston valmistelu. Lisäksi agendalla on neuvoston oikeusvaltiovuoropuhelun jatkaminen maakohtaisten lukujen osalta. Suomea kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz.

Neuvosto valmistelee 26.–27. lokakuuta pidettävää Eurooppa-neuvostoa ja käy keskustelun sen päätelmäluonnoksesta. Lokakuun Eurooppa-neuvoston aiheina ovat Ukrainan tukeminen, EU:n monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus, talous ja kilpailukyky, muuttoliikkeen ulkoinen ulottuvuus sekä ajankohtaiset ulkosuhdeaiheet.

Suomi pitää tärkeänä, että EU jatkaa vahvaa, tehokasta ja yhtenäistä vastaamista Venäjän sotilaalliseen hyökkäykseen Ukrainaan. Rahoituskehyksen välitarkastelun osalta Suomi pitää keskeisenä, että eri rahoitustarpeita on priorisoitava ja rahoituksen uudelleenkohdentamisen mahdollisuudet on hyödynnettävä mahdollisimman pitkälle. Muuttoliikepolitiikan suhteen Suomi katsoo, että EU:n tulee edetä käsittelyssä olevan muuttoliikepaktin pohjalta, parantamalla kaikkien ulkorajojen hallintaa sekä solmimalla lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa kumppanuuksia. Suomen näkemyksen mukaan kestävälle talouden pidolle pohjautuva reilu kilpailu, toimivat sisämarkkinat ja nykyisten EU-varojen tehokas käyttö ovat EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvyn perusta ja avainasemassa nykyisten ja tulevien haasteiden ratkaisemisessa.

”Tällä hetkellä sisämarkkinat yskivät ja monen maan viehtymys valtiontukiin on Suomen näkökulmasta haasteellista. Ajatus siitä, että vivuttaisimme valtiontuilla esimerkiksi vihreän siirtymän investointeja maihin, joissa ei ole tarjota niille pitkän aikavälin todellisia kilpailuetuja, on koko EU:n kannalta ongelmallinen. Tämä heikentäisi unionin kilpailukykyä ja silloin häviämme kaikki. Valtiontukikäytäntöjen on palattava pandemiaa edeltäviin periaatteisiin”, sanoo ministeri Adlercreutz.

Ministerit jatkavat kokouksessa oikeusvaltiovuoropuhelua keskustelemalla komission oikeusvaltiokertomuksen Saksaa, Tanskaa, Irlantia, Viroa ja Kreikkaa koskevista maaluvuista. Komission vuosittaiseen oikeusvaltiokertomukseen pohjautuva neuvoston oikeusvaltiovuoropuhelu on oleellinen keino lujittaa oikeusvaltioperiaatetta Euroopan unionissa. Suomi jatkaa oikeusvaltiokysymyksissä toimintaansa pitkäaikaisella linjallaan ja edistää oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja korruption torjuntaa EU:ssa. Erityisesti on tärkeää, että unionin budjetista saatava rahoitus linkitetään tiiviisti oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen, varojen väärinkäytön vastaisiin toimiin ja korruption ehkäisemiseen.

Komissio esittelee kokouksessa myös 11.10.2023 antamansa tiedonannon Euroopan väestörakenteen muutosta koskevista toimintavälineistä. Komission tiedonannossa esitellään jäsenvaltioiden käytettävissä olevia poliittisia välineitä väestörakenteen muutoksen ja sen yhteiskuntaan ja talouteen kohdistuvien vaikutusten hallitsemiseksi.

Lisäksi ministerit tarkastelevat edistymistä koskien Espanjan pyyntöä sisällyttää katalaanin, baskin ja galician kielet EU:n kielijärjestelyjä koskevaan asetukseen.

EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle. 

Lisätietoja: erityisasiantuntija Heli Siivola p. 050 576 7745 ja erityisavustaja Andreas Elfving p. 050 310 0274, valtioneuvoston kanslia