Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

TKI-työryhmän jäsenten kynästä -kirjoitussarja
Hjallis Harkimo: Vain yritysten kasvu ja investoinnit tuovat työpaikkoja ja hyvinvointia

Julkaisuajankohta 29.8.2022 12.25
Kolumni
Hjallis Harkimo
Hjallis Harkimo

Ammattitaitoinen työvoima, kilpailukykyinen tuotekehitys ja luottamus tulevaan takaavat yrityksille mahdollisuudet investointeihin ja kasvuun. Ilman pienten ja keskisuurten yritysten kasvua ei synny uusia, terveitä työpaikkoja. Ilman yrittämistä ja työtä meillä ei ole varaa pitää yllä nykyistä hyvinvointia.

Valtiovallan tärkeimmät tehtävät ovat pitää huolta koulutuksen tasosta ja siitä, että yritysten verotus on kilpailukykyinen. Myös täsmällisiä tukitoimia tarvitaan.

Pienen maan kuten Suomen kannattaa pitää huolta sellaisista asioista, joihin se itse pystyy vaikuttamaan. Koulutus on tästä erinomainen esimerkki. Olemme menestyneet erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa loistavasti, mutta jatkossa koulutuksen laatuun pitää panostaa yhä enemmän, koska kilpailu kiristyy.

Koulutusputken lopussa tulee vastaan työelämä. Siinä vaiheessa meidän on pystyttävä parempaan yhteistyöhön. Oppilaitoksilla, yrityksillä ja julkisilla toimijoilla on tässä yhteistyössä paljon petrattavaa.

Tutkimus- kehittämis- ja investointi- eli TKI-toiminnan toimivuus on Suomen elinehto. Juuri tässä tarvitaan oppilaitosten, yritysten ja julkisen puolen saumatonta yhteistyötä.
Meillä oli liian pitkään elossa oppi, jonka mukaan mitään hevosta pienempää ei Suomessa pidä kehittää ja yrittää saada vientiä aikaiseksi. Onneksi ne ajat ovat takana. Esimerkiksi pelifirmojen kehitys ja menestys kansainvälisillä markkinoilla antavat uskoa siihen, että suomalainen voi menestyä myös hevosta pienemmällä tuotteella. Globaali digitaalinen maailma on todella houkuttava, kun pienellä alkupääomalla ja kohtuullisilla tuotantokustannuksilla voi valloittaa maailmaa.
Suomi on edelläkävijä tekoälyn hyödyntämiseen liittyvissä palveluissa ja meillä on meneillään useita lupaavia hankkeita, joista kuullaan vielä.

Myös pienten yritysten tutkimuksen tukemisesta pitää huolehtia. Rahat ovat näinä aikoina vähissä, mutta tutkimusrahoituksesta leikkaaminen olisi hyvin lyhytnäköistä. Leikkaus tutkimuksesta on leikkaus koulutuksesta. Tutkimuksen rahoitus on jatkuvasti heikoilla jäillä. Nuoret huippututkijat tähyilevät ulkomaille. Tähän aivovuotoon meillä ei ole varaa.

Ruotsalaiset parempia myymään ja markkinoimaan

Insinööritaito on Suomessa maailman luokkaa. Ja se on hieno asia. Tutkimus ja tuotekehitys ovat kaiken lähtökohta, mutta meidän suomalaisten olisi opittava myös markkinoimaan ja myymään. Oppia ei tarvitse lähteä hakemaan kaukaa. Onko jokin erityinen syy sille, etteivät esimerkiksi Ikea tai H&M voisi olla suomalaisia brändejä Ruotsalaiset ovat meitä parempia markkinoimaan ja myymään.

Tähän pitäisi myös koulutuksessa kiinnittää huomiota. Vientimarkkinoilla kielitaito on itsestäänselvyys, mutta esiintymistaito pitäisi ottaa mukaan lukujärjestykseen. Vaikka tuotteet olisivat kilpailukykyisiä, jäävät ne myymättä, jos myyntimies ei saa suutaan auki eikä pysty esittämään asioita selkeästi.

Kouluissa opetetaan jo yrittäjyyttä ja taloustaitoja, mitkä ovat molemmat tärkeitä. Vielä pitäisi löytää aikaa myös esiintymistaidon koulutukseen.

Työelämässä pärjääminen edellyttää jatkuvaa oppimista. Digitalisaation lisääntyminen ja tekoälyn tuominen moniin ammatteihin tarkoittaa tulevaisuudessa sitä, että neljä päivää viikosta tehdään töitä ja viides päivä kouluttaudutaan. Muuten emme pysy kehityksessä mukana.

Tämä hallitus pidensi oppivelvollisuutta liian kovalla kiireellä. Vain lakeja säätämällä asiat eivät tule kuntoon. Tavoite siitä, että kaikki suorittaisivat toisen asteen tutkinnon, on arvostettava, mutta jää käytännössä toteutumatta.

Tällä hetkellä 15 prosenttia ikäluokasta tulee työmarkkinoille ilman toisen asteen koulutusta ja heidän asemansa työmarkkinoilla on huono. Tämä 15 prosenttia ikäluokasta, jotka eivät nyt ole suorittaneet toisen asteen tutkintoa, ovat suurimmassa vaarassa syrjäytyä kokonaan. Ja nuorten syrjäytymiseen meillä on kaikkein vähiten varaa.

Suomessa on kaikilla yhtäläinen mahdollisuus käydä koulua ja kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeissa on varaa. Se on ainutlaatuinen, tasa-arvoinen ja erittäin arvokas mahdollisuus ja siitä pitää huolehtia myös jatkossa hyvin.

Hjallis Harkimo

Kirjoittaja on Liike Nytin edustaja Parlamentaarisessa TKI-työryhmässä 2022. Jäsenten kynästä -kirjoitussarjassa työryhmän jäsenet avaavat omaa ajatteluaan TKI-työryhmän työstä ja sen painopisteistä. Kullekin eduskuntaryhmälle on varattu yksi kirjoitusvuoro.