Korkojen nousu aiheuttaa vaikeuksia etenkin pienituloisille kotitalouksille

Maaliskuussa 2023 koettu kansalaisten taloushuolien kasvu näyttää kääntyneen huhtikuussa lievään laskuun. Lainakorkojen nousu aiheuttaa kuitenkin taloudellisia vaikeuksia 14 prosentille kotitalouksista. Korkojen noususta kärsivät etenkin pienituloiset kotitaloudet, joilla vastaava osuus on jopa 30 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi talousneuvoston sihteeristön indikaattorikokoelmasta, joka seuraa kansalaisten mielialojen ja resilienssin kehitystä erityisesti Venäjän hyökkäyssotaan ja energiakriisiin liittyen.

Nopealla tahdilla toisiaan seuraavat poikkeusolot, koronapandemia, sota Ukrainassa ja globaali energiakriisi vaikuttavat kansalaisten toimeentuloon, mutta koettelevat uudella tavalla myös kansalaisten mielialoja ja henkistä sietokykyä. Kansalaisten mielialat vaikuttavat osaltaan siihen, kuinka voimakkaasti talous reagoi kriiseihin. Mielialojen vaihtelut kertovat myös kriisiin liittyvien politiikkatoimien onnistumisesta ja kansalaisten luottamuksesta päätöksentekijöihin.  

Valtioneuvoston kanslian Kansalaispulssi-kysely tarjoaa erinomaisen välineen seurata mielialojen ja kriisinsietokyvyn kehitystä ja reagointia lähes reaaliaikaisesti. Kuukausittain toistuvaan, tilastollisesti edustavaan kyselyyn on kuluvan vuoden aikana lisätty erityisesti Ukrainan sotaa ja energiakriisiä koskevia kysymyksiä. Talousneuvoston sihteeristö on osallistunut kyselyn kehittämiseen ja koostanut kyselyn pohjalta seuraavassa esitettävän sotaan ja energiakriisiin fokusoivan ja kansalaisten tuntemuksia kolmessa eri ulottuvuudessa kuvaavan indikaattorikokoelman. Päivitetyt versiot indikaattoreista julkistetaan määrävälein talousneuvoston kotisivuilla. Indikaattoreiden päivitys päättyy toukokuussa 2023. 

Yhteenveto havainnoista: 

Sota Ukrainassa oheisvaikutuksineen on voimistanut erityisesti kansalaisten taloudellisia huolia (kuva 1). Vuoden 2023 alussa taloudellisten huolten osalta nähtiin käänne parempaan suuntaan. Maaliskuussa havaittu huolten kääntyminen kasvuun jäi lyhytaikaiseksi, kun huolet hellittivät jälleen hieman huhtikuun kyselyssä.   Taloudelliset huolet ovat kuitenkin yhä suhteellisen korkealla tasolla, kun noin 13% kansalaisista oli erittäin tai melko huolissaan toimeentulostaan. Ennen kriisiä tammikuussa 2022 osuus oli noin 9 %. Runsas kolmasosa suomalaisista oli huolestuneita energian hinnan muutoksista ja useampi kuin joka toinen kansalainen on joutunut lykkäämään hankintoja hintojen nousun vuoksi. 

Huhtikuun kyselyssä (vko 17) lainakorkoihin liittyvät huolet pysyivät keskimäärin likimain maaliskuun tasolla. Huhtikuun kyselyssä 14% kaikista vastaajista oli täysin samaa mieltä väittämän ”Korkojen nousu on aiheuttanut kotitaloudelleni taloudellisia vaikeuksia” kanssa. Osuus oli selvästi keskimääräistä korkeampi nuoremmissa 15-44 –vuotiaiden ikäryhmissä (19%) sekä itsensä pienituloiseksi kokevissa (30%). Suhteessa maaliskuun kyselyyn, korkojen aiheuttamat talousvaikeudet olivat lisääntyneet selvästi pienituloisilla (20 prosentista 30 prosenttiin) sekä 15-29-vuotiailla (14 prosentista 19 prosenttiin).

Mielialat ja yhteiskunnallinen luottamus ovat pysytelleet koko alkuvuoden 2023 melko vakaina, joskin maaliskuun kyselyssä molemmat heikkenivät hieman. Tuoreimpien kyselytietojen mukaan 77 prosenttia kansalaisista suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti ja hieman alle puolet suomalaisista kokee vähän tai ei lainkaan stressiä. Yli kaksikolmasosaa kansalaisista pitää suomalaista yhteiskuntaa oikeudenmukaisena. 

Talouden ensisijaisuus korostuu myös suoraan Ukrainan sotaan liittyvissä huolissa (kuva 2). Suomen turvallisuus aiheutti melko paljon huolta vielä alkuvuodesta 2022, mutta huolestuneisuus väheni selvästi kesän 2022 aikana Naton jäsenyyshakemuksen myötä. Tammikuussa 2023 turvallisuushuolet sekä Suomen että Euroopan osalta kääntyivät uudelleen kasvuun (kysymyksiä sotaan liittyvistä huolista ei ole päivitetty helmi-huhtikuussa2023). Kansalaisten tuki talouspakotteille ja valmius vastaanottaa pakolaisia ovat pysyneet korkealla tasolla (kuva 3). 

1.    Mielialat, luottamus ja oma talous

Osiossa seurataan kansalaisten tuntemuksia kolmella eri osa-alueella: yleiset mielialat, luottamus yhteiskuntaan ja oma talous. Osiossa esitettävät indikaattorit ovat useammasta Kansalaispulssin kysymyksestä koostettuja indeksejä, jotka pyrkivät antamaan yleiskuvan kyseessä olevan muuttujan kehityssuunnasta. Indeksien koostamistapa on kuvattu liitteen tietolaatikossa. On syytä huomata, että valittu esitystapa korostaa osa-alueissa tapahtuvaa vaihtelua ja muutoksen suuntaa absoluuttisen tason sijaan.

Huoli omasta toimeentulosta indeksi kuvaa väestön huolta kotitalouden toimeentulosta, sähkön ja energian hinnoista sekä tarpeesta muuttaa kulutustottumuksia tai luopua hankinnoista hintojen nousun vuoksi. Indeksin nousu kuvaa omaan toimeentuloon liittyvien huolten ja sopeutumistarpeen lisääntymistä. Mielialat-indeksi kuvaa kansalaisten luottamusta omaan tulevaisuuteensa sekä stressin tunteita. Tulevaisuususkon heikkeneminen ja stressin lisääntyminen heijastuvat indeksin laskuna. Luottamus yhteiskuntaan -indeksi mittaa kansalaisten luottamusta viranomaisiin ja poliittisiin päättäjiin sekä yleisesti koettua yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta. 

Kuva 1: Kansalaisten kokemukset vko 3/2022 - 17/2023. Lähde: Kansalaispulssi, Talousneuvoston sihteeristön laskelmat.

2.    Ukrainan sodan aiheuttamat huolet

Osiossa seurataan Venäjän hyökkäyssodan ja siihen liittyvien kerrannaisvaikutusten aiheuttaman huolestuneisuuden kehitystä. Indikaattori kertoo erittäin tai melko huolissaan olevien vastaajien osuuden kolmessa eri ulottuvuudessa: huoli Ukrainan kriisin vaikutuksesta 1) Suomen talouteen 2) Suomen turvallisuuteen 3) Euroopan turvallisuuteen. 
 

Kuva 2: Ukrainan kriisin aiheuttamat huolet liittyen Suomen talouteen ja Suomen sekä Euroopan turvallisuuteen vko 10/2022 - 3/2023. Kysymyksiä ei kysytty helmi-huhtikuussa 2023. Lähde: Kansalaispulssi.

3. Tuki sotaan liittyville politiikkatoimille 

Osiossa seurataan kansalaisten tukea valituille politiikkatoimille kahdessa ulottuvuudessa: EU:n Venäjään kohdistamat pakotteet ja Ukrainan pakolaisten vastaanottaminen. 

Sekä valmius pakolaisten vastaanottamiseen että tuki EU:n talouspakotteille ovat koko kriisin ajan säilyneet varsin korkealla tasolla, joskin molemmissa on tapahtunut pientä liikettä sekä alaspäin että ylöspäin (Kuva 3).
 

Kuva 3: Tuki Ukrainan sotaan liittyville politiikkatoimille vko 10/2022 - 17/2023. Lähde Kansalaispulssi.     

Lisätietoa Kansalaispulssi-kyselystä:
https://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/kansalaispulssi