TKI-työryhmän jäsenten kynästä -kirjoitussarja
Matias Mäkynen & Riitta Mäkinen: TKI-järjestelmän tuettava yhteistyötä

Suomessa on löydetty viimeisen vuoden aikana kiitettävän konkreettinen yhteisymmärrys T&K-rahoituksen tärkeydestä. Tämän myötä etenevät nyt niin rahoituslaki, verokannustin kuin parlamentaarinen T&K-rahoituksen suunnitelma.

Nostamalla yksityiset ja julkiset T&K-panokset 4 prosenttiin tavoitellaan vahvempaa kasvua, yhteiskunnan ja elinkeinojen uusiutumista sekä vahvempaa kansantaloutta. Myös julkisen talouden kannalta tavoite on kunnianhimoinen: onnistunut T&K-panosten nousu voi arvioiden mukaan vastata jopa puolesta siitä 2 prosentin talouskasvusta, joka vaaditaan Suomen julkisen talouden kestävän tasapainon saavuttamiselle. Epävarmoina aikoina on huomattu myös, miten suuri merkitys on osaamis- ja teknologiaomavaraisuudella. Myös ne edellyttävät vahvaa TKI-toimintaa.

Pelkkä rahan kaataminen nykyjärjestelmään ei tule toimimaan. Jotta kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan, on rahoituksen suuntaamisessa onnistuttava. Julkisen rahoituksen hyödyntämisessä on löydettävä mallit, jotka varmistavat osaajien saatavuuden sekä vahvistavat yritysten ja julkisten toimijoiden kykyä ottaa käyttöön uutta tietoa ja teknologiaa. Yritysten julkisessa tuessa tärkein, mutta myös vaikea, tehtävä on suunnata tuki korkean t&k-tuottavuuden yrityksille, joilla on vahvin innovaatiokapasiteetti.

Yhteistyö luo arvoa

Rahoituksen suuntaamisen onnistuminen edellyttää pienessä maassa pitkäjänteisyyttä, mutta myös laajaa yhteistyötä. Rahoitusjärjestelmän onkin tuettava pitkäjänteisesti erilaisten yhteistyömuotojen syntymistä ja vakiintumista. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö yritysten kanssa synnyttää hyvin toimiessaan uusia sytykkeitä perus- ja soveltavan tutkimuksen tekemiseen samalla, kun se tarjoaa yrityksille uutta tietoa oman liiketoimintansa ja tuotteidensa kehittämiseksi. 

Yritykset ovat yhteistyön suhteen eri lähtötasoilla. Tämä on tärkeää tunnistaa järjestelmää kehitettäessä. Myös yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat erilaisia kumppaneita yhteistyössä. Kaikilla on oma roolinsa.

Erilaisten yhteistyömuotojen tunnistaminen osoittaa, että emme voi puhua vain lineaarisesta TKI-putkesta. Innovaatiot syntyvät yhteistyössä ekosysteemeissä, joissa toimijat ovat erilaisia ja vaihtelevat. Rahoitusjärjestelmän on mahdollistettava niin tutkimuslähtöinen yhteiskehittäminen kuin liiketoimintalähtöinen yritysten kehitys- ja innovaatiotoiminta, jossa ammattikorkeakoulut, yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat kumppaneina.

Maailman kohtaamat globaalit haasteet vaativat laajapohjaista yhteistyötä. Ei riitä, että tutkijat tekevät läpimurtoja yliopistolla tai yritykset onnistuvat kehittämään prosessejaan tai tuotteitaan. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon kaltaiset haasteet edellyttävät järjestelmätason ratkaisuja ja uusia kumppanuuksia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi veturiyritysten johdolla tapahtuvaa alihankkijoiden osallistamista, asiakkaiden kanssa tapahtuvaa tuote- ja palvelumuotoilua, kasvuyritysten ja korkeakoulujen yhteistä tutkimusinfraa tai vanhojen kilpailijoiden tekemää yhteiskehittämistä ja -tarjoomia. Näin pystymme tarjoamaan järjestelmäratkaisuja kuten kaupungin energiajärjestelmän, puhtaan veden kokonaisratkaisun tai koulutusjärjestelmän suunnittelua ja rakentamista. Yksittäiseltä toimijalta tällainen ei onnistu, mutta yhteistyöllä varmasti.

Valtio tutkimusyhteisöjen kumppanina

Valtion instituutioiden tehtävä ei voi tulevaisuudessakaan olla pelkkä t&k-toiminnan kolmanneksen rahoittaminen. Julkisen vallan edustajilta edellytetään oma-aloitteista ja palvelualtista työskentelyä TKI-ekosysteemien kehittämiseksi. Lähtökohtana on oltava, että nykyisten Team Finland -organisaatioiden palvelut ovat tavalla tai toisella saatavilla yhdeltä luukulta ja nykyistä keskitetymmin. Siksi julkisilla toimijoilla on oltava selkeät yhteiset tavoitteet ja niiden mittarit, jotka vievät toimintaa samaan suuntaan. 

Tärkeintä ei ole julkisten instituutioiden lukumäärä. Tärkeintä on TKI-toimijoiden kokemus ymmärrettävästä, samaan suuntaan toimivasta ja palvelualttiista julkisesta TKI-verkostosta. Pienen maan toiminnassa yksittäisten henkilöiden verkosto, aluetuntemus ja pitkäjänteinen toiminta voi olla vaikuttavaa ja merkityksellistä. Monissa maissa arvostetaan pitkään rakennettua yhteistyötä, joka perustuu luottamukseen, ei vain järjestelmärakenteisiin. 

Strategisten, uuden teollisuuspolitiikan hengessä valittujen painopisteiden mukaan julkiset toimijat voivat myös pyrkiä oma-aloitteiseen ekosysteemien kehittymisen tukemiseen. Strategiset valinnat on tehtävä laajassa ja avoimessa yhteistyössä TKI-kentän ja julkisten toimijoiden välillä. Pienen maan on osattava tehdä valintoja, mutta samalla löydettävä tasapaino, joka tukee myös ruohonjuuritason avausten nousua.

Julkisella vallalla on suuri vastuu houkuttelevan TKI-toimintaympäristön luomisesta. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea pitkäjänteistä ja ennakoitavaa rahoitusta ja sääntelyä. Lisäksi on huolehdittava, että kaikessa sääntelyssä huomioidaan sen vaikutukset tutkimuksen tekemiseen ja uusien innovaatioiden käyttöönottoon. Suomessa on oltava maailman edistyksellisin toimintaympäristö ja lainsäädäntö sen suhteen, miten julkista dataa ja tutkimusinfraa voidaan hyödyntää tieteellisen tutkimuksen ja innovaatioiden aikaansaamiseksi.

Kaiken perustana vahva perustutkimus

TKI-kirjainyhdistelmää käytettäessä puhutaan usein lähinnä K:sta ja I:sta. Kuitenkin T:n eli tutkimuksen rooli on kriittinen. Siksi julkisen vallan on huolehdittava erityisellä tarkkuudella perustutkimuksen rahoituksesta ja muista toimintaedellytyksistä sekä tutkimuksen laaja-alaisesta vaikuttavuudesta ja sen tunnistamisesta. Uusien kaupallisten innovaatioiden ja työmarkkinoiden vaatimien osaajien saatavuuden edellytyksenä on vahva julkisesti rahoitettu perustutkimus.

Kykymme omaksua uutta tietoa ja soveltaa muualla tehtyä tutkimusta edellyttää, että meillä on riittävästi tutkijakoulutuksen saanutta henkilöstöä. Nämä ihmiset saavat koulutuksensa osana yliopistojen perustutkimustoimintaa. Myös perustutkimuksen toimintaympäristön on oltava niin vahva, että pystymme houkuttelemaan Suomeen yhä uusia kykyjä ulkomailta sekä osoittamaan, että yritysten kannattaa sijoittaa kehitystoimintaansa tänne. Tämä tarkoittaa, että tutkimustoiminnan perusrahoituksen näkymän on oltava selkeä ja ennakoitava. Vahvan perustutkimuksen ja osaajien varaan voidaan rakentaa TKI-järjestelmä, joka tukee yhteistyötä yli rajojen pitkäjänteisesti ja ennakoitavasti.

Matias Mäkynen ja Riitta Mäkinen

Kirjoittajat ovat sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän edustajat parlamentaarisessa TKI-työryhmässä 2022. Jäsenten kynästä -kirjoitussarjassa työryhmän jäsenet avaavat omaa ajatteluaan TKI-työryhmän työstä ja sen painopisteistä. Kullekin eduskuntaryhmälle on varattu yksi kirjoitusvuoro.