Pääministeri Juha Sipilän puhe Ylivieska 150 vuotta – Suomi100 -juhlaseminaarissa

Ylivieska 150 vuotta ja Suomi 100 vuotta

(muutosvarauksin)

Arvoisat ylivieskalaiset, hyvä juhlayleisö,

Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Voimme ylpeänä todeta, että Suomen tarina on menestystarina. Itsenäisyytemme vaiheisiin on mahtunut myös murroskausia, sotia ja lamavuosia. Niistä olemme selvinneet. Kansakuntamme tarina rakentuu keskeisille periaatteille, jotka Suomessa ja suomalaisuudessa ovat tunnistettavissa edelleen. Näitä ovat muun muassa tasa-arvo, koulutus, yhteisöllisyys ja mahdollisuuksien luominen kaikille. Meille leimallisia piirteitä ovat myös välittäminen, työnteko, uudistuminen, historian saatossa testattu selviytymiskyky sekä sisu.

Juhlavuotta vietämme koko Suomessa koko vuoden. Katsomme kolmeen suuntaan: historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuteen. Mikä on itsenäisen Suomen tarina? Millainen satavuotias Suomi tänään on? Ja tärkeimpänä: Mitä meidän päättäjien on nyt tehtävä, jotta rakennamme Suomesta entistä paremman maan?  

Juhlavuoden teema on Yhdessä. Tämä teema on omiaan vahvistamaan meidän suomalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteistä hyvää. Juhlavuoden vietto alkoi vuodenvaihteessa. Se huipentuu itsenäisyyspäivänä. Olen toiminut Suomi100-valtuuskunnan puheenjohtajana. Siinä tehtävässä olen nähnyt sen aidon aktiivisuuden ja luovuuden, jotka juhlavuoden valmistelut ovat synnyttäneet ihmisissä eri puolilla maatamme. Juhlavuoden hankkeiden määrä ja kirjo kertovat moni-ilmeisyydestämme, osaamisestamme ja erityisesti rohkeudestamme.

Pohjois-Pohjanmaa on ollut erittäin aktiivinen maakunta juhlavuoden ohjelman valmisteluissa. Siitä kiitos jo tässä vaiheessa kaikille mukana olleille pohjoispohjalaisille. Myös Ylivieskassa juhlitaan läpi vuoden satavuotiasta isänmaata. Tämä tilaisuus on yksi monesta.

Hyvät kuulijat!

Suomella on edellytykset jatkaa menestystarinaa, kun huolehdimme kestävästi asioistamme ja pidämme kaikki suomalaiset mukana. Viime aikoina julkistetuissa kansainvälisissä tutkimuksissa Suomi on todettu yhdeksi maailman parhaimmaksi ja turvallisimmaksi maaksi elää ja asua. Toki meillä on edelleen haasteita. Kaikilla ei mene hyvin. Moni suomalainen on vailla työtä. Etenkin nuoret ja pitkäaikaistyöttömät ansaitsevat tulevaisuudenuskoa.

Avainasemassa eriarvoisuuden torjumisessa ovat uudet työpaikat ja talouden saaminen pysyvään kasvuun. Vain siten voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen myös tuleville sukupolville. Talous on alkanut kääntyä nyt hiljalleen nousuun ja työttömyys laskuun. Tätä myönteistä kehitystä ja tekemisen meininkiä on vahvistettava kaikin keinoin.

Arvoisat ylivieskalaiset!

Ylivieskan tarina on osa itsenäisen Suomen kehitystä ja menestystä. Kunnallisen itsehallinnon täyttäessä 150 vuotta, voimme todeta, että Ylivieska on hieno tarina kuntien joukossa. Itsehallinnon aloittaessa Ylivieskassa ja koko Suomessa elettiin vaikeissa oloissa. Maataloutta oli kohdannut täydellinen kato. Ihmiset nälkiintyivät. Ylivieskassa oli tuolloin, 150 vuotta sitten, noin neljätuhatta asukasta. Siitä nälkäkuolema ja siitä seuranneet kulkutaudit verottivat runsaalla kolmella sadalla hengellä. 

Ylivieskan kehitys on sittemmin ollut myötäsukaista. Kehitystä vauhdittivat esimerkiksi kauppalaoikeuksien saaminen vuonna 1965 ja kaupungiksi tulo vuonna 1971. Keskeinen lähtökohta kaupungin kehitykselle oli ollut rautatien rakennus paikkakunnalle. Junaliikenteen alkaminen Pohjanmaan radalla 1880-luvulla toi Ylivieskaan monella tapaa ihmisiä, palveluita ja työtä. 1920-luvun puolivälissä rakennettu Iisalmen rata paransi puolestaan kulkuyhteyksiä Savon suuntaan. Itse asiassa ensimmäinen kokemukseni rautateiltä on, kun kuljin lapsena Sievin asemalta Ylivieskaan.

Ylivieskan kannalta oli merkittävää, että valtiopäivien rautatievaliokunnassa istui kansankirjailija, lukkari Pietari Päivärinta, joka arvostettuna ja tunnettuna kirjailijana sekä voimakkaana puhujana vaikutti siihen, että radan suunnaksi valittiin sisämaan vaihtoehto eli Kokkolasta Ylivieskan kautta Ouluun menevä linjaus.

Päivärinta oli vahva kotiseutuvaikuttaja myös seurakunta- ja kunnallispolitiikassa. Hän edusti kirkkokansaa kolmessa kirkolliskokouksessa ja toimi 1800-luvun loppupuolella toistakymmentä vuotta kuntakokouksen puheenjohtajana. Maaseudun vähäosaista kansaa ja sen tuntemuksia kirjoissaan ja lehtiartikkeleissaan realistisesti kuvannut Päivärinta puhui voimakkaasti kansansivistyksen, valistuksen ja maatalouden kehittämisen puolesta. Päivärinnan vaikutus Ylivieskan hengenelämään oli merkittävä ja siitä sai varmasti vaikutteita myös lapsuus- ja nuoruusvuosinaan Ylivieskassa asunut presidentti Kyösti Kallio.

Ylivieskan väkiluku on kasvanut pääsääntöisesti koko 150-vuotisen historian ajan. 2000-luvun puolella kaupungin kasvu on ollut suhteellisesti Suomen nopeimpia. Kasvua ovat tukeneet muuttovoitto ja korkea syntyvyys. Ylivieskan kasvu on jatkossakin nopeaa, jos tilastokeskuksen väestöennuste vuosille 2015–2030 toteutuu. Asukkaanne on varsin nuorta: paljon lapsia ja nuoria lapsiperheitä. Euroopan nuorin väestö asuu täällä Ylivieskan ja Oulun seuduilla.

Ylivieska on sijoittunut liikenteen solmukohdaksi. Hyvien rautatie- ja maantieyhteyksien ohella Ylivieska tunnetaan Suomessa laajalti markkina-alueensa kasvavana kaupallisena keskuksena. Myönteisen kaupunkikehityksen taustalla on varmasti ollut kunnallispolitiikka, jossa on toimittu määrätietoisesti ja viisaasti kaupungin vahvuuksia ja etuja hyödyntäen. Ylivieska on yrittäjien ja kauppiaiden kunta, kasvava alueensa keskuksena. Ylivieskan talousalue on noussut Suomen 26. merkittävimmäksi talousalueeksi.

Ylivieska on ihmisen kokoinen kaupunki vahvoine kylineen. Kyläkoulut ovat täällä edelleen voimissaan. Teillä on peräti neljä vahvaa kyläkoulua, jotka on päätetty pitää toiminnassa ja laajentaa. Rautatien myötä asukkaita on tullut ajan saatossa paljon eri puolilta Suomea, mikä on virkistänyt ajatusmaailmaa ja tuonut eri vaikutteita. Täällä arvostetaan kulttuuria, liikuntaa sekä koulutusta. Teillä on upea kulttuurikeskus, uusi jäähalli sekä uusi teatteritalo. Kouluttautuakin voi Ylivieskassa. Ylivieska on kokoaan suurempi niin kuin kaupungin slogankin kertoo, kaupunkinne on suuren kaupungin oloinen. Kaupunkinne on vireä, kehittyvä ja rohkeasti tulevaisuuteen katsova.

Viime pääsiäisen aikaan järkytyin, kun katsoin uutisia televisiosta. Teidän vanha ja kaunis puukirkkonne oli tulessa. Tiedän, että te ylivieskalaiset olette kokeneet kirkon menettämisen erittäin raskaaksi asiaksi. Tämä asia on myös yhdistänyt teitä. Kirkossa koettiin vuosisatojen aikana elämän surut ja ilot ja jaettiin ne yhdessä suvun ja ystävien kanssa.  Olin itsekin käynyt kirkossanne useampaan kertaan, koska sukuani on tältä seudulta kotoisin.

Olkaa rohkeita miettiessänne kirkolle uutta vaihtoehtoa. Voisitteko jopa miettiä, että tekisitte samoille perustuksille uuden ja samasta materiaalista. Rakennettiinhan Pudasjärvellekin komea puukoulu.

Valtioneuvoston puolesta onnittelen Ylivieskaa sen 150-vuotisesta hallinnollisesta itsenäisyydestä. Toivotan teille ylivieskalaisille hyvää Suomen itsenäisyyden juhlavuotta!

"Nykyinen sukupolvi rakentaa edeltäjiensä työlle.". Näin totesi täällä syntynyt presidentti Kyösti Kallio. Jatketaan yhdessä tätä työtä isänmaan rakentamiseksi. Kiitos.