Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Pääministeri Marinin selonteon esittelypuheenvuoro eduskunnan täysistunnossa 16.5.2022

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 16.5.2022 10.06
Puhe
Pääministeri Sanna Marin puhumassa eduskunnan puhujanaitiossa.
Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta

Pääministeri Sanna Marin piti selonteon esittelypuheenvuoron eduskunnan täysistunnossa maanantaina 16.5.2022. Puhe muutosvarauksin.

Arvoisa puhemies,

Valtioneuvosto on eilen antanut eduskunnalle selonteon Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon. Selonteko täydentää aiemmin annettua ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta.

Selonteon johtopäätöksenä valtioneuvosto esittää, että tasavallan presidentti päättää perustuslain 93 §:n 1 momentin nojalla, että Suomi hakee Pohjois-Atlantin liiton (Nato) jäsenyyttä, kun eduskuntaa on kuultu. 

On syytä tarkastella, miten johtopäätökseen on päädytty.

Ensinnäkin turvallisuusympäristömme on perustavalla tavalla muuttunut. Viime vuoden lopulla Venäjä esitti EU- ja Nato-maille, mukaan lukien Suomelle, että Naton laajentuminen tulisi lopettaa. Venäjän vaatimuksiin suostuminen olisi merkinnyt paitsi itsemääräämisoikeutemme myös turvallisuutemme merkittävää heikentymistä. Venäjän väitteillä siihen kohdistuvasta uhkasta muiden taholta ei ole mitään perustaa. Ainoa Euroopan turvallisuutta uhkaava ja nyt avoimesti hyökkäyssotaa käyvä maa on Venäjä.

Venäjän vaatimukset ovat suoraan ristiriidassa Euroopan turvallisuuden perusperiaatteiden kanssa, joihin Suomenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikka on nojannut. Näiden periaatteiden mukaisesti me pidämme kiinni siitä, että jokaisella maalla on oikeus päättää itse omat ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa. Niitä ei voida rajoittaa. Venäjän vaatimukset tarkoittavat, että Venäjä katsoo oikeudekseen määrittää itselleen etupiirin.

Venäjä käynnisti 24. helmikuuta hyökkäyssodan Ukrainaan. Venäjän häikäilemätön hyökkäys rikkoo paitsi Euroopan turvallisuuden perusperiaatteita, myös YK:n peruskirjaa, laajasti kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia.

Näin perustavanlaatuisessa muutoksessa on Suomen tullut pohtia omia turvallisuuspoliittisia valintojaan.

Arvoisa puhemies,

Nato-jäsenyyden myötä Suomesta tulisi osa Naton yhteistä puolustusta ja siihen kuuluvia turvatakuita. Jos meitä vastaan hyökätään, meitä autetaan. Ja jos muita vastaan hyökätään, me autamme.

Suomi on jo aiemmin sitoutunut Euroopan unionin avunanto- ja yhteisvastuuvelvoitteisiin. Euroopan unioniin kuuluu vahva yhteisvastuun ajatus.

EU ei kuitenkaan ole puolustusliitto eikä pyri sellaiseksi. Unionilta puuttuvat puolustusliiton rakenteet ja yhteinen puolustussuunnittelu. Euroopan unionin jäsenistä valtaosa on järjestänyt puolustuksensa Natoon tukeutuen.  

Naton turvatakuiden piirissä Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi nykyistä huomattavasti suurempi. Vahvistaisimme koko Naton turvallisuutta.

Arvoisa puhemies,

Mikäli eduskunta hyväksyy selonteon johtopäätökset, hallituksella on valmius tehdä nopeasti jäsenyysneuvotteluiden aloittamisen vaatimat päätökset. Selonteossa on kuvattu pääpiirteittäin neuvotteluihin sisältyvät viisi osa-aluetta: poliittiset kysymykset, oikeudelliset kysymykset, resurssikysymykset, tietoturvallisuuteen liittyvät kysymykset sekä puolustus- ja sotilaalliset kysymykset.

Neuvotteluissa tulisimme ilmaisemaan valmiutemme sitoutua Pohjois-Atlantin sopimukseen ja Naton tärkeimpiin linjauksiin. Näihin lukeutuu etenkin niin sanottu Naton strateginen konsepti. Sen mukaisesti järjestön ydintehtävät ovat yhteinen puolustus, kriisinhallinta ja yhteistyövarainen turvallisuus. Strategista konseptia uudistetaan parhaillaan.

Suomella ei ole perustuslaillisia esteitä liittoutua sotilaallisesti. Selonteossa kuvatulla tavalla kävisimme neuvotteluissa läpi kansallisen lainsäädännön yhteensopivuuden Naton velvoitteiden kanssa. Meitä sitoisivat Naton kansainväliset sopimukset. Tietoturvallisuuden osalta lainsäädännön muuttamiseen ei arvioida liittyvän merkittäviä tarpeita. Neuvotteluissa tarkennettaisiin myös Nato-jäsenyyden myötä koituvia suoria kustannuksia. 

Selonteossa todetaan, että Suomi täyttää jo nyt Naton puolustuspoliittiset ja sotilaalliset jäsenkriteerit. Suomen puolustuksen yhteensovittaminen osaksi Naton yhteistä puolustusta pantaisiin toimeen asteittain jäsenyyden astuttua voimaan. 

Arvoisa puhemies,

Jotta Nato-jäsenyyden ydin, yhteiset turvatakuut, toteutuvat, Suomen tulee osallistua Pohjois-Euroopan puolustusjärjestelyihin sekä Naton yhteiseen puolustussuunnitteluun. Suomella tulee olla kyky osoittaa Puolustusvoimien joukkoja toisen Naton jäsenvaltion avuksi ja kyky vastaanottaa toisten Naton jäsenvaltioiden joukkoja Suomeen.

On tärkeää kuitenkin korostaa, että kaikista kansainvälisen avun antamiseen tai vastaanottamiseen liittyvästä toiminnasta tehdään aina erikseen päätökset Suomen lainsäädännön mukaisessa järjestyksessä. Suomen tärkeimpiä tehtäviä Natossa on huolehtia omasta puolustuksestaan. Naton päätöksenteko perustuu yksimielisyyteen.

Selonteossa kuvatulla tavalla Suomen jäsenyys Natossa ei merkitsisi perustuslain mukaisen maanpuolustusvelvollisuuden laajentamista koskemaan koko liittokunnan alueen yhteistä puolustusta. Suomen lainsäädäntö rakentuu pääosin kansallisen puolustuksen ajatukselle, mutta lainsäädäntöä on viime aikoina kehitetty siten, että se tukee kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista sekä muuta kansainvälistä yhteistyötä.

Arvoisa puhemies

Suomella on vahva turvallisuus- ja puolustusyhteistyö Ruotsin, Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja monen muun Euroopan turvallisuudelle keskeisen kumppanimme kanssa. Teemme yhteistyötä niin kahdenvälisesti kuin monenvälisesti. Tätä linjaa olemme seuranneet Venäjän vallattua laittomasti Ukrainalle kuuluvan Krimin. 

Suomen Nato-kumppanuutta on syvennetty hyvin läheiseksi. Myös Ruotsi on noudattanut vastaavaa linjaa. Turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön ei missään muodossaan kuitenkaan liity turvallisuustakeita, todellista ennaltaehkäisevää vaikutusta saati muita yhteisen puolustuksen keskeisiä tekijöitä. 

Ruotsi on läheisin kumppanimme. On etumme, että Suomi ja Ruotsi tekevät turvallisuusratkaisunsa yhtä aikaa ja hyvässä yhteisymmärryksessä keskenään. Ruotsi on tänään saattamassa loppuun päätöksentekonsa voidakseen hakea jäsenyyttä Natossa mahdollisesti jo lähipäivinä. Haluan valtioneuvoston puolesta ilmaista kiitokseni Ruotsille siitä läheisestä yhteistyöstä, jota olemme viime aikoina tehneet. 

Arvoisa puhemies,

Olemme käyneet Suomessa kevään ajan laaja-alaista keskustelua turvallisuuspoliittisista valinnoistamme niin täällä eduskunnassa, hallituksessa, puolueissa kuin yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa.

Uskon, että puhun monien puolesta, kun sanon, että yhdessä jaettu tehtävämme on kaikissa tilanteissa turvata Suomen itsenäisyys, Suomen koskemattomuus ja suomalaisten mahdollisuus elää elämänsä turvallisesti ja rauhassa.

Suomen ulkopolitiikan kulmakivinä on sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen, ihmisoikeuksien ja rauhan edistäminen. Muuttuneessa turvallisuusympäristössä jäsenyys Natossa vahvistaisi Suomen mahdollisuuksia toimia näiden tavoitteiden puolesta sekä Suomen kansainvälistä asemaa. Ennen kaikkea liittymällä Natoon Suomi vahvistaisi omaa turvallisuuttaan.