Pääministeri Orpon puhe Suomen EU-avaintavoitteista eduskunnassa 3. huhtikuuta 2024

Pääministeri Petteri Orpo puhui Suomen EU-avaintavoitteista eduskunnassa 3.4.2024. Puhe muutosvarauksin.

Arvoisa puhemies,

Jean Monnet’n hahmotteli Euroopan hiili- ja teräsyhteisöä 1950-luvun alkaessa. Häntä ajoi eteenpäin huoli Saksan talouden noususta ja uuden koston mahdollisuudesta. Alkamassa ollut kylmä sota korosti tarvetta sitoa Euroopan keskeiset valtiot läheiseen liittoon.

Kotrolloidakseen Saksaa, Ranska oli valmis jakamaan suvereniteettiaan ja luomaan pysyvät instituutiot ratkomaan Euroopan kohtaamia ongelmia. 

73 vuotta myöhemmin Monnet’n metodi – jaettu suvereniteetti ja pysyvät instituutiot - toimii edelleen.

Joulukuun Eurooppa-neuvoston ratkaiseva keskustelu rahoituskehyksistä käytiin kuuden päämiehen kesken. Koolla olivat ne, joilla on merkittävää painoarvoa. Ne, joilla oli ongelmia. Sekä ne, joilla oli tarjota ratkaisuja.

Jokainen jousti. Suomen ehdotuksille oli kysyntää.

Tuo kokemus – vaikka yksi päämies myöhemmin ratkaisua pitkitti – antoi itselleni uskoa siihen, että me kykenemme yhdessä ratkomaan kaikki eteen tulevat ongelmat.

Samassa hengessä Eurooppa-neuvosto on viime syksystä alkaen valmistellut strategista ohjelmaa. Se antaa suuntaa koko unionille seuraavien viiden vuoden ajalle.

Oma tuntumani on, että jäsenmaat jakavat pääosin käsityksen todennäköisestä tulevaisuudesta, suurimmista ongelmista. Ratkaisuehdotuksissa on eroja.

Suomen esiin nostamat kolme painopistettä saavat laajalti kannatusta.

Ensiksi: Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen. 

Euroopan on parannettava kilpailukykyään. Ytimessä ovat toimivat sisämarkkinat. Meidän on kevennettävä byrokratiaa, harjoitettava kestävää finanssipolitiikkaa ja kehitettävä pääomamarkkinoita.

Lisäksi meidän on edistettävä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. 

Uudella tavalla jakautuvassa maailmassa Euroopan on entistäkin tärkeämpää panostaa kauppasopimuksiin. Ne ovat myös arvokas perusta strategisille kumppanuuksille. 

Viimevuosina tehdyistä valtiontukijoustoista tulee päästä eroon. Ne ovat johtaneet jäsenmaiden keskinäiseen epäreiluun kilpailuun. Parhaat innovaatiot ja tuotteet eivät valikoidu voittajiksi.

Epäterveellä valtiontukipolitiikalla on suurten tuki. Vähemmän vauraat jäsenmaat vaativat EU-tason tukivälineitä, joilla epäreilua kilpailuympäristöä tasoitettaisiin. Tällaiset välineet eivät yleensä ole edullisia meille – emme ole saamapuolella. Niistä muodostuu helposti huonon talouspolitiikan jatkeita, ei aidosti tuottavuutta vahvistavia ajureita.

Unionilla on edessään vaikea keskustelu rahoituksesta: Ukraina, puolustus, vihreän siirtymä, laajentuminen… Tarpeet ovat suuria. On priorisoitava.

Päätään nostaa myös yhteisen velan ottaminen. Sitä emme kannata me, eivätkä kanssamme samoin ajattelevat jäsenmaat.

Hallitus osallistuu aktiivisesti unionissa käytävään keskusteluun, joka tiivistyy seuraavissa rahoituskehysneuvotteluissa. Suurin huolemme liittyy puolustuksen ja Ukrainan rahoittamiseen.

Toinen painopisteemme on Euroopan kokonaisturvallisuuden parantaminen. 

Tähän liittyy jäsenmaiden oman puolustuksen vahvistaminen, puolustusteollisuuden vauhdittaminen ja rajaturvallisuus. 

Kriisivarautuminen on yksi kulmakivistä. EU:n ja sen jäsenvaltioiden tulee paremmin varautua monimuotoisten kriisien määrän kasvuun. Suomen aloite – varautusmisunioni -  sai lentävän lähdön. Presidentti Sauli Niinistöllä on tässä keskeinen rooli, osana hänen laajempaa turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvää selvitystään.

Ukrainan tukea täytyy jatkaa samalla, kun vauhditamme omaa puolustusteollisuuttamme ja kyvykkyyksiämme. On ilmeistä, että Venäjä valmistautuu pitkään konfliktiin lännen kanssa. Se on pysyvä sotilaallinen uhka Euroopalle.

Suomi ehdotti yhdessä 13 jäsenmaan kanssa Euroopan investointipankin rahoituksen laajempaa hyödyntämistä puolustusteollisuuden kapasiteetin kasvattamisessa.

Tarvitsemme kuitenkin lisää toimia, sillä ammuspula Ukrainassa on huutava, ja myös kumppaneidemme on täydennettävä varastojaan.

Turvallisuusympäristömme muutos heijastuu selvästi Suomen itärajalle. Suomi varautuu aktiivisesti hybridivaikuttamisen jatkumiseen ja tekee EU-komission kanssa tiivistä yhteistyötä, jotta meillä on jatkossa parempia välineitä myös unionitasolla.

Kolmantena kärkenämme on puhtaan siirtymän sekä biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien edistäminen. 

Tämä tarkoittaa edelläkävijyyttä puhtaan energian saralla. Oikealla ilmastopolitiikalla voimme parantaa huoltovarmuutta, vahvistaa taloutta ja lisätä eurooppalaisten raaka-aineiden saatavuutta. Kun luovumme fossiilisista polttoaineista ja torjumme ilmastonmuutosta, voimme samalla kasvattaa kilpailukykyämme ja luoda työpaikkoja. Haluamme Suomeen puhdasta energiaa – ydinenergiaa, tuulivoimaa, aurinkoenergiaa, bioenergiaa. Teknologianeutraalisuus on tässä keskeistä.

Kun Suomessa on runsaasti edullista puhdasta energiaa, saamme tänne myös teollisuutta. Meillä on tarvittava teknologia ja osaaminen.

Tulevalla EU:n monivuotisella rahoituskehyksellä tulisi osaltaan edistää näiden painopisteiden toteutumista.

Oikeusvaltioperiaatteen tulee muodostaa pohja kaikelle mitä teemme. 

Arvoisa puhemies,

Jean Monnet’lla oli vahva visio Euroopasta. Hän ehdotti myös eurooppalaisen armeijan perustamista, mutta esitys kaatui – missäpä muuallakaan, kuin ranskan parlamentissa. Euroopan kollektiivinen turvallisuus oli hieman aiemmin järjestetty Naton kautta.

Strategiatyön rinnalla Eurooppa-neuvosto valmistelee EU:n laajentumista ja sisäistä uudistamista. Meillä on oltava rohkeutta visioida ja ravistella vanhoja rakenteita. Realismia on, että aika ei ole suotuisa perussopimusten merkittäviin muutoksiin. Nykysopimustenkin puitteissa voidaan tehdä paljon.

Avaintavoitteista on luettavissa hallituksen visio Euroopasta, joka on kilpailukykyisempi, turvallisempi, toimintakykyisempi mutta laajempi ja globaalisti vahvempi – yhtenäinen EU.

Hallituksen avaintavoitteet ovat silti ennen kaikkea pragmaattisia. Se leimaa myös Eurooppa-neuvostossa strategisen agendan valmisteluun liittyvää työtä. 

Unionia voidaan kehittää, kun on tahtoa.