Pääministeri Petteri Orpon puhe EU-vaikuttamisseminaarissa Helsingissä torstaina 8.2.

Pääministeri Petteri Orpon puhe EU-vaikuttamisseminaarissa Helsingissä torstaina 8.2. Puhe muutosvarauksin.

Hyvät kuulijat,

Tervetuloa tähän EU-vaikuttamisseminaariin ja kiitos, että saavuitte paikalle.

Halusin kutsua tämän ryhmän koolle keskustelemaan Suomen EU-vaikuttamisesta sekä tavoitteista tulevan komission ohjelmaan.

Hallitus on sitoutunut Suomen EU-ennakkovaikuttamisen tehostamiseen. Te kaikki edustatte organisaatioita, joilla on EU:ssa merkittäviä intressejä. EU-sääntely vaikuttaa niin yritystemme toimintaympäristöön kuin kansalaisten oikeuksiin ja mahdollisuuksiin.

EU-vaikuttamisessa keskeistä on toimiminen hyvissä ajoin ja ratkaisuja tarjoten. Pragmatismiakin tarvitaan. 

Vaikka politiikkaa tehdään monesti aatteiden pohjalta, meidän on oltava EU-vaikuttamisessa käytännönläheisiä. Jotta voimme maksimoida vaikuttavuutemme, Suomen on kyettävä tekemään kompromisseja. Ajamme kansallista näkökulmaamme mahdollisimman pitkään. Kansallinen etu ei mielestäni tarkoita nurkkakuntaisuutta – usein kansallinen etumme on yhdenmukainen yleisen eurooppalaisen edun kanssa, ja Euroopan menestyminen on meidän etumme.

Jossain vaiheessa neuvotteluja eteen tulee kuitenkin usein tilanne, jossa täytyy valita, onko ulkona vai sisällä. Olemalla osa ratkaisua pystyy edistämään itselleen tärkeitä asioita. Olemalla ulkopuolella voi toki protestoida, mutta tällöin muutkaan tärkeät asiat eivät etene. Jokainen neuvotteluja käynyt tietää tämän. Siksi peräänkuulutan pragmatismia.

Protestille on tietysti aina aikansa ja paikkansa. Esimerkiksi metsäpolitiikkaan liittyvissä keskeisissä kansallisen edun kysymyksissä hallitus on ottanut tiukan linjan. Mutta samaan aikaan nostamme komissiolle ja muille jäsenmaille aktiivisesti esiin metsätalouden ja biotalouden hyötyjä sekä näytämme, miten biotalouden avulla voidaan ratkaista ilmastohaasteita. 

Kysymys on siis myös viestinnästä. Sen sijaan että sanomme ”ei, ei, ei”, meidän on näytettävä, miten suomalaisilla yrityksillä on ratkaisun avaimia ja teknologiaa koko EU:n kohtaamiin haasteisiin ilmastonmuutoksesta geopoliittiseen turbulenssiin ja huoltovarmuuteen.

Ajoissa toimiminen tarkoittaa tietysti sitä itseään. Siinä vaiheessa, kun komissio on jo antanut esityksensä, vaikuttaminen muuttuu huomattavasti vaikeammaksi. Sen sijaan aktiivinen ennakkovaikuttaminen ja viestien vieminen komission suuntaan jo varhaisessa vaiheessa voivat muuttaa annettavaa esitystä ratkaisevasti. Erityisesti tähän hallitus panostaa – muodostamme keskeisiin kokonaisuuksiin ennakkovaikuttamislinjauksia, joiden pohjalta vaikuttamistyötä tehdään.

Vaikuttamistyötä tehdään toki aktiivisesti myös varsinaisiin esityksiin. Tässäkin kannan muodostuksessa täytyy olla nopea ja viestit on vietävä ripeästi eteenpäin useilla tasoilla: niin neuvostoon ja parlamenttiin kuin komissioonkin. 

Kun neuvosto ja parlamentti sorvaavat ensimmäisiä linjauksiaan, on keskeistä saada Suomen viestit kuulumaan. Siinä vaiheessa, kun esityksestä käydään jo varsinaisia trilogineuvotteluita, pöydällä on enää huomattavasti pienempi määrä ratkottavia ongelmia, ja siten vain meille keskeisen kysymyksen muuttuminen epätodennäköisempää.

Eli ratkaisujen tarjoaminen, pragmatismi, oikea-aikaisuus. Lisäksi nostan esille yhtenäisyyden.

Tässä työssä Suomen yhtenäiset viestit ovat ensiarvoisen tärkeitä. On tietenkin ymmärrettävää, että aina yhteisiä viestejä ei löydy ja intressit risteävät. Silti peräänkuulutan keskeisissä kansallisissa kysymyksissä yhtenäistä linjaa – valtionhallinnon sisällä tietenkin, mutta myös laajemmin. Ristiriitaiset viestit päättäviin pöytiin antavat ymmärtää, että Suomen huoli ei ehkä olekaan niin vakavasti otettava. Reipastakin keskustelua täytyy toki kansallisesti välillä käydä.

Sitten vielä yleisesti Suomen tavoitteista. Tässä turbulentissa ajassa EU on meille erittäin tärkeä yhteisö: hallitusohjelman mukaan Suomen tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehys. Ja toki myös turvallisuustoimija, joskaan ei Natoon rinnastettava.

Vahva EU on Suomen etu. Siksi haluamme vaikuttaa aktiivisesti EU:n strategiseen agendaan ja tulevan komission ohjelmaan. 

Tällä vaalikaudella näimme, kuinka piru piilee usein yksityiskohdissa. Komission ohjelman pääpiirteet olivat hyviä, mutta yksityiskohtaisen regulaation taso ja määrä yllättivät Suomen, yritykset, kansalaiset – ja käytännössä kaikki jäsenmaat. 

Hallitus on linjannut avaintavoitteensa tulevan komission ohjelmaan EU-ministerivaliokunnassa tammikuun alussa.

Suomen päätavoitteita ovat Euroopan strategisen kilpailukyvyn parantaminen, Euroopan kokonaisturvallisuuden vahvistaminen sekä puhtaan siirtymän ja kiertobiotalouden edistäminen. Seuraavan komission on siis mielestämme keskityttävä ensisijaisesti kilpailukyvyn parantamiseen sekä turvallisuuteen.

EU:n strateginen kilpailukyky perustuu unionin omien vahvuuksien kehittämiselle ja markkinaehtoisille ratkaisuille. Keskiössä ovat toimivat, vapaaseen liikkuvuuteen perustuvat sisämarkkinat sekä tehokas valtiontuki- ja kilpailupolitiikka, jotka osaltaan edistävät ennustettavuutta ja suotuisaa investointiympäristöä. 

Tavoitteemme on parempi ja vähäisempi EU-sääntely. Toissijaisuusperiaatetta tulee kunnioittaa, ja päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä kansalaisia. Komission tulevassa ohjelmassa on erityisesti arvioitava tehdyn sääntelyn vaikutuksia yritysten kilpailukykyyn ja keskityttävä myönteisen investointiympäristön luomiseen sekä sääntelyn ennakoitavuuteen. Lainsäädäntöehdotuksissa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei niillä luoda tarpeetonta hallinnollista taakkaa tai liiallisen yksityiskohtaisia velvoitteita. 

Osana kilpailukyvyn vahvistamista meidän täytyy tehostaa resurssitehokkuutta, kiertotalouden toimivuutta ja hiilineutraalien materiaalien kehittämistä. Me tiedämme, että biotalous ja uusiutuvat luonnonvarat tarjoavat kestäviä ratkaisuja vähähiilisyyteen, haitallisista riippuvuuksista irtautumiseen sekä EU-alueen huoltovarmuuteen. Siksi biotalouden kasvumahdollisuudet täytyy huomioida vahvasti erityisesti EU:n teollisuuspolitiikassa. Energiapolitiikassa lähtökohtana täytyy olla teknologianeutraali lähestymistapa, jossa puhdas siirtymä toteutetaan markkinaehtoisesti ja kustannustehokkaasti.

Me haluamme ensi kaudella tuoda EU:iin ymmärrystä kokonaisturvallisuuden mallista. Tätä suomalaista osaamista olemme jo komission suuntaan lobanneet. Jatkossa varautumiseen täytyy panostaa enemmän, kuten myös puolustusteollisuuden vahvistamiseen ja ammustuotannon kasvattamiseen. Uskon näiden kysymysten nousevan tulevan komission ohjelmassa varsin korkealle.

Lopuksi vielä muutama sana verkostoista. Aktiivinen verkostoituminen ja yhteyksien ylläpitäminen ovat tärkeitä. Tapaan säännöllisesti pääministerikollegoita ja esimerkiksi komission puheenjohtaja von der Leyenia Eurooppa-neuvostossa ja muissa kokoonpanoissa.

Teemme myös hyvin tiivistä yhteistyötä Ruotsin kollegan Ulf Kristerssonin kanssa – kutsuimme esimerkiksi komission puheenjohtajan Tukholmaan ja kerroimme hänelle Suomen ja Ruotsin yhteiset pääviestit komission ohjelmaan. 

Liittolaisia löytyy myös kaukaisemmista maista, joita emme ensimmäiseksi ajattele ”saman mielisten porukkana”. Tässä huoneessa monilla on paljon yhteyksiä kollegoihin eri maista, ja vaikka teemat vaihtelevat, suomalaisia ratkaisuja ja osaamista kannattaa kohtaamisissa aina tuoda esille. 

Teillä on tärkeä rooli Suomen näkökulmien edistämisessä esimerkiksi omien eurooppalaisten kattojärjestöjenne kautta. Olen huomannut, että tällä haavaa Suomen näkemykset erityisesti turvallisuudesta herättävät paljon kiinnostusta, kokouksen agendasta riippumatta. 

Näillä sanoilla, jatketaan keskustelua. Kuulen mielelläni huomioitanne ja evästyksiä valtioneuvoston EU-työhön: mitkä toimintatavat ovat hyviä, missä on kehitettävää, mitä ajankohtaista teidän alallanne on tulossa. Kirjaamme nämä ylös, keskustelumme jatkuu varmasti myös tämän tilaisuuden jälkeen.