Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Verkkopalvelumme uudistuvat. Valtioneuvoston kanslian vnk.fi-sivusto siirtyy osaksi valtioneuvosto.fi-palvelua keskiviikkona 24.4. Uudistus saattaa aiheuttaa tilapäisiä häiriöitä ja puutteita sivustojen toiminnassa.

Pääministeri Petteri Orpon puhe Euroopan parlamentin täysistunnoissa 13.3.2024

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 13.3.2024 11.42
Puhe

Pääministeri Petteri Orpon puhui Euroopan parlamentin täysistunnoissa Strasbourgissa 13.3.2024. Puhe muutosvarauksin. Alkuperäinen puhe pidetty englanniksi.

Arvoisa puhemies, hyvä Roberta, 
arvoisat Euroopan parlamentin jäsenet, 
eurooppalaiset ystävät,

Minulla on ilo olla täällä Euroopan parlamentissa, jossa olen vieraillut monta kertaa aiemmin maa- ja metsätalousministerinä, sisäministerinä ja valtiovarainministerinä. Tänään olen täällä sekä Suomen pääministerinä että vannoutuneena eurooppalaisena, ja haluan kertoa teille millainen visio Suomella on kriisinkestävästä, kilpailukykyisestä ja turvallisesta Euroopasta.

Elämämme historiallista aikaa, joka vaatii meiltä rohkeutta, yhtenäisyyttä ja päättäväisyyttä.

Olemme palanneet Euroopan yhdentymisen perusteisiin: rauhan edistämiseen ja arvojemme puolustamiseen. Ukrainassa käynnissä oleva sota ei ole vain konflikti maanosamme rajalla. Se on myös karu muistutus Euroopan rauhan hauraudesta. Se uhkaa juuri niitä periaatteita, joille unionimme on rakennettu.

Meidän eurooppalaisten on korkea aika havahtua todellisuuteen. Edessämme on sukupolveamme ja maanosaamme määrittävä haaste.

Suomi ymmärtää tämän ajan merkityksen, onhan meillä yli 1300 kilometriä pitkä raja Venäjän kanssa. Suomi ei ole koskaan kadottanut turvallisuuden ja puolustuksen punaista lankaa. Kylmän sodan päättymisenkin jälkeen me pidimme kiinni uskottavasta ja itsenäisestä puolustuskyvystä. Emme päättäneet Natoon liittymisestä kevein perustein, vaan päätöksemme oli selkeä osoitus sitoutumisestamme Euroopan turvallisuuteen. Nyt voimme iloksemme vihdoinkin toivottaa läheisen naapurimme Ruotsin tervetulleeksi liittokunnan jäseneksi.

Ukrainassa käytävä sota on herättänyt meidät kaikki todellisuuteen. Emme enää koskaan saa olla riippuvaisia toisten toimittamasta energiasta ja turvallisuudesta. Meidän on hoidettava oma puolustuksemme. Puolustustuotantomme lisääminen, varautumisemme parantaminen ja rajojemme vahvistaminen ovat yhteisen turvallisuusarkkitehtuurimme kriittisiä tukipilareita. Elämme aikaa, jona käytännössä kaikki politiikan alat liittyvät turvallisuuteemme, ja ilman turvallisuutta emme voi taata Euroopalle vaurasta tulevaisuutta.

Meille suomalaisille EU on tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehys ja arvoyhteisö. Hallitukseni on sitoutunut vahvaan Euroopan unioniin – unioniin, joka toimii, eikä vain reagoi. Haluamme rakentaa unionin, joka huolehtii yhteisestä turvallisuudestamme ja toimii taloutemme hyväksi. Oikeusvaltioperiaatteen ylläpitäminen Euroopassa on säilyttävä keskeisenä periaatteenamme.

Kerron seuraavaksi Suomen kolmesta pääkohdasta, jotka koskevat Euroopan tulevaisuutta ja seuraavaa toimikautta.

Meidän on ensinnäkin vahvistettava Euroopan strategista kilpailukykyä.
Taloudellinen kilpailukykymme on ratkaisevan tärkeää yksinkertaisesta syystä. Eurooppa on jäämässä jälkeen tuottavuuden kehityksessä. Elintasomme heikkenee muihin verrattuna. Yhdysvaltojen ja Kiinan talous kasvaa nopeammin ja ne houkuttelevat investointeja. Jos tämä kehitys jatkuu, emme enää selviydy omin voimin.

Kilpailukykyä on rakennettava vahvuuksia ja markkinalähtöisiä ratkaisuja kehittämällä. Kaiken ytimessä on toimivat sisämarkkinat. Näin voimme menestyä globaalin kilpailun yhä kiristyessä.

Meidän on kevennettävä byrokratiaa, toteutettava kestävää finanssipolitiikkaa, uudistettava työmarkkinasäätelyä ja solmittava uusia kauppasopimuksia.

Meidän on edistettävä innovointia ja osaamista, vahvistettava sisämarkkinoitamme ja rahoitettava huomattavasti innovaatio- ja tutkimustoimintaa.

Nämä aloitteet ovat pitkän aikavälin kilpailukyvyn perusta. Meillä on valtava tarve rahoittaa puolustustamme ja vihreää siirtymää sekä laajempia kilpailukykyä edistäviä politiikanaloja, kuten tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.

Myös olemassa olevia instrumentteja on hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin. Tämä tarkoittaa seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen uudistamista ja lisärahoituksen hankkimista markkinoilta esimerkiksi Euroopan investointipankin kautta ja pääomamarkkinaunionia kehittämällä. Tarvitsemme todellisen Euroopan investointiunionin. On tärkeää, että teemme Euroopasta jälleen houkuttelevan investointikohteen.

On yhä ilmeisempää, että valtiontukisäännöt tulee palauttaa niiden normaaliin kehykseen. Kiristyvä kilpailu valtiontuista uhkaa sisämarkkinoidemme ydintä. Se voi johtaa kiihtyvään sääntelyn purkamiseen, jossa rikkaammat maat voivat epäreilusti tukea kotimaista teollisuuttaan.
 
Sisämarkkinoiden periaate perustuu kaikkien yhtäläisiin mahdollisuuksiin, eikä hajanaiseen pirstoutuneeseen toimintaympäristöön, johon rakennetaan muureja ja jossa talousmahti peittää markkinoiden dynamiikan varjoonsa. On ratkaisevan tärkeää palauttaa normaalit valtiontukisäännöt. Terveet sisämarkkinat hyödyttävät kaikkia Euroopan kansalaisia ja yrityksiä – tänään ja pitkällä aikavälillä
 
Euroopan sisämarkkinoiden isä Jacques Delors olisi syvästi huolissaan valtiontukisääntöjen höllentämiseen pyrkivistä nykykäytännöistä. Sääntöjen heikentäminen uhkaa horjuttaa niitä tasapuolisia toimintaedellytyksiä, joita Delors väsymättä rakensi.

Kauppapolitiikassamme meidän on keskityttävä kauppapolitiikan perusperiaatteisiin. Kokemamme takaiskut ovat usein johtuneet siitä, että olemme halunneet solmia laaja-alaisia ja jalomielisiä sopimuksia ja odottaneet, että neuvottelukumppanimme sitoutuvat niihin.

Jos haluamme, että meillä on globaalia merkitystä, me tarvitsemme paremmat keinot solmia, vahvistaa ja toimeenpanna kauppasopimuksia, emme purkaa niitä.

Euroopan unionin kauppapolitiikka ei ole vain keskeinen väline kilpailukyvyn vahvistamisessa, vaan siitä on tullut ratkaisevan tärkeä välune kumppanuuksien rakentamisessa nykyisessä globaalissa toimintaympäristössä. 

Toinen Suomen painopisteistä on se, että meidän on parannettava eurooppalaista kokonaisturvallisuutta. Siihen sisältyy puolustus ja rajaturvallisuus sekä varautuminen laajemmin.

Ensinnäkin, puolustustuotannon lisääminen on ensisijainen tavoite. Euroopan unionilla on tarvittava sääntely ja tarvittavat resurssit, meidän vain täytyy käyttää niitä. Naton jäsenenäkin me uskomme, että Eurooppa pystyy moneen. Nato ja EU eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan toisiaan täydentäviä.

Seuraavaksi puhun rajaturvallisuudesta.

Venäjä käyttää muuttoliikettä aseena Suomen ja koko EU:n painostamiseksi. Venäjä sysää kolmansien maiden kansalaisia kohti itäistä maarajaamme. Tätä ei voida hyväksyä. Lukumäärät ovat edelleen suhteellisen pieniä, mutta ilmiö on huolestuttava. Jos emme nyt onnistu pysäyttämään ilmiötä, siitä muodostuu määräkysymys ja suurempi uhka kansalliselle ja eurooppalaiselle turvallisuudelle.

EU:n ulkorajojen turvallisuus on osa EU:n olemassaolon ydintä. Meidän on turvattava ulkoiset rintamalinjamme kaikenlaisia hybridihyökkäyksiä vastaan.

Tästä syystä olemme reagoineet päättäväisesti. Olemme sulkeneet itäisen maarajamme ja valmistelemme parhaillaan uutta lainsäädäntöä. Toimimme näin suojellaksemme koko Euroopan unionia. Hybridihyökkäys rajallamme on hybridihyökkäys koko Eurooppaa vastaan. Tästä syystä meidän on arvioitava nykyistä EU:n lainsäädäntöä, jotta tiedämme onko se nykyisellään riittävän vahva vastaamaan näihin haasteisiin. Jos sen vahvuus ei riitä, meidän on harkittava sen päivittämistä, jotta se vastaisi nykypäivän haasteita. Meidän on lähetettävä selkeä viesti: Eurooppa puolustaa aluettaan määrätietoisesti, reagoi ketterästi ja sitoutuu vahvasti rajojensa turvallisuuteen.

Rajojemme turvallisuutta parantaessamme, meidän on otettava huomioon myös näiden kriittisten alueiden asukkaat. Matkailu ja kaikki rajat ylittävä kauppa ovat toistaiseksi pysähtyneet.

EU:n ulkoraja-alueiden elinvoimaisuus on ratkaisevan tärkeää niin kansalliselle turvallisuudelle kuin yhteiskuntiemme yhteenkuuluvuudelle. Sota on rapauttanut näiden raja-alueiden talouden pohjaa. Näin jatkuessaan kehitys johtaa väestökatoon ja muodostaa vakavan uhan unionimme turvallisuudelle ja vakaudelle.

On tärkeää, että toimeenpanemme EU-tason linjauksia raja-alueiden elinvoiman palauttamiseksi ja niiden lujittamiseksi ulkoisia uhkia vastaan.

Varautumisesta.

Kriiseihin varautuminen on yksi turvallisuuden kulmakivistä. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on varauduttava entistä paremmin yhä monimutkaisempiin kriiseihin, kuten koronakriisi, Ukrainassa käynnissä oleva sota ja energiakriisi ovat meille opettaneet. On kaikkien edun mukaista parantaa kaikkien jäsenmaiden ja koko EU:n varautumista.

Varautumisen osalta Suomi on valmis jakamaan kokemuksiaan kriisinkestävyydestä ja valmiudesta. Kansakuntamme on jo pitkään tunnustettu varautumisen suurvallaksi. Se on pakon edessä syntynyt tila, jota historiamme ja maantieteellinen sijaintimme vahvistaa edelleen.

Olemme kehittäneet kokonaisvaltaisia strategioita, jotka kattavat kaikki yhteiskunnan osa-alueet julkisesta yksityiseen. Lähestymistavassamme varautumiseen sisältyy fyysisen puolustuksen lisäksi yhteiskunnan kriisinsietokyky, joka on ratkaisevassa asemassa sekä perinteisten uhkien että hybridiuhkien kohtaamisessa.

Uskon, että Euroopan unioni voisi saada arvokasta oppia Suomen varautumismallista. Vastaavilla kokonaisvaltaisilla ja ennakoivilla strategioilla voisimme vahvistaa koko unionin kriisinkestävyyttä.

Tästä syytä pyydämme komissiota laatimaan ja julkaisemaan EU:n ensimmäisen varautumisunionistrategian. Strategian tulisi perustua koko yhteiskunnan kattavaan lähestymistapaan, jossa kaikkien politiikkalohkojen tarpeet ja panokset otetaan huomioon.

Emme ole ehdottamassa jälleen uutta poliittista asiakirjaa; sen sijaan vaadimme komissiolta innovatiivista suunnitelmaa, jolla varmistetaan Euroopan unionin kriisinkestävyys monimutkaisten haasteiden edessä. 

Kolmas painopisteemme liittyy ympäristöön ja ilmastoon. Oikealla ilmastopolitiikalla voimme vahvistaa huoltovarmuutta, vahvistaa talouksiamme ja parantaa eurooppalaisten raaka-aineiden saatavuutta. Suomen hallitus on sitoutunut ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Uskomme, että ilmastonmuutosta torjuessamme voimme myös luoda työpaikkoja ja luopua fossiilisista polttoaineista. Meillä on tarvittava teknologia ja osaaminen täällä Euroopassa.

Meidän on korostettava puhdasta siirtymää, joka vivuttaa bio- ja kiertotaloutta. Puhtaalla energialla – ydinvoiman, tuulivoiman, aurinkovoiman ja biomassan muodossa – houkuttelemme Eurooppaan teollisuutta, joka voi tuottaa puhtaita ratkaisuja ja viedä niitä Euroopan ulkopuolelle.

Meidän on torjuttava ilmastonmuutosta ja tuettava luonnon monimuotoisuutta siten, että tunnistamme EU:n eri jäsenvaltioiden erilaiset olosuhteet. Teknologianeutraali ja kustannustehokas puhdas siirtymä luo edellytyksiä kestävälle kasvulle. Biotalous ja uusiutuvat luonnonvarat ovat liittolaisiamme, kun leikkaamme päästöjä ja vähennämme haitallisia riippuvuuksia kolmansista maista.

Seuraavaa vaalikautta ajatellen on tärkeää myöntää, että emme voi saavuttaa ympäristö- ja ilmastotavoitteitamme pelkästään sääntelyä lisäämällä. Sääntely on ollut tarpeellista ja sitä tulee olemaan jatkossakin, mutta lähestymistapamme on toistaiseksi keskittynyt liikaa yksityiskohtiin, jolloin olemme unohtaneet kokonaiskuvan. Meidän on arvioitava vaikutukset asianmukaisesti. Tulevalla kaudella meidän on muutettava ilmastopolitiikkaamme ja siirryttävä turhan yksityiskohtaisesta sääntelystä innovaatioiden edistämiseen. Tarvitsemme porkkanoita ja kannustimia, emme keppejä ja byrokratiaa. 

Lähestyessäni puheenvuoroni loppua palaan vielä Ukrainan tilanteeseen. Mielestäni johtajina meidän tehtävämme on torjua pessimismiä ja näyttää esimerkkiä ja johtajuutta. Kaikkien tulee havahtua todellisuuteen.

Venäjä jatkaa sotarikosten tekemistä Ukrainassa. Se on siirtynyt sotatalouteen. On ilmeistä, että Venäjä valmistautuu pitkään konfliktiin lännen kanssa ja se on pysyvä sotilaallinen uhka Euroopalle ja Euroopan olemassaololle. Jos emme yhtenäisenä Eurooppana pysty vastaamaan Venäjän haasteeseen riittävän vahvasti, ovat tulevat vuodet täynnä vaaraa ja hyökkäyksen uhkaa.

Meidän on vahvistettava tukeamme Ukrainalle nyt, jotta se voi voittaa tämän sodan. Samalla meidän on kehitettävä omaa sotilaallista suorituskykyämme ja puolustuskykyämme!

On myös tärkeää, että tarjoamme Ukrainalle uskottavan eurooppalaisen tien. EU:n laajentuminen on geopoliittinen välttämättömyys ja turvallisuuskysymys.

Ukraina on osoittanut puolustuskykynsä ja Ukrainan kansan puolustustahto on edelleen korkealla tasolla. Ukrainalaisten kriisinkestävyys ja päättäväisyys ovat merkittävä haaste Venäjän intresseille. Ukrainan tukeminen on paitsi moraalinen myös strateginen välttämättömyys. Venäjän sotilaallinen menestys tulisi meille huomattavasti kalliimmaksi kuin Ukrainan tukemiseen tarvittavat investoinnit. Kuvitelkaa, mitä tapahtuu, jos Venäjä voittaa.

Jokainen Ukrainan hyväksi tänään käytetty euro on pieni hinta verrattuna niihin kustannuksiin, joita Venäjän voitosta koittaisi.  

Olemme jo ottaneet merkittäviä askelia, mutta työsarkaa riittää. Ukraina taistelee, ja meillä on voimavarat tukea Ukrainaa. Ukraina ansaitsee oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan omista lähtökohdistaan käsin. Oli ratkaisevan tärkeää päästä sopuun EU:n Ukrainan tukivälineestä kaikkien 27 jäsenvaltion kesken.

Seuraavaksi meidän on tuotettava lupaamamme ammukset ja sovittava mahdollisimman pian Euroopan rauhanrahaston ja Ukrainan avustusrahaston lisärahoituksesta. Suomi tekee oman osuutensa: olemme lisänneet ammustuotantoamme ja kehotan kaikkia jäsenvaltioita tekemään samoin.

On erittäin tärkeää tunnistaa, että Venäjän sotilaalliset suorituskyvyt ovat rajalliset, vaikka Venäjä pyrkii sitä salaamaan. Venäjä ei ole voittamaton. Voimme selättää tämän haasteen, jos kokoamme voimavaramme yhteen. Meillä on tarvittavat taloudelliset keinot, nyt meidän on osoitettava poliittinen sitoutumisemme.

Emme voi enää vaipua itsetyytyväisyyteen; yhteinen tulevaisuutemme riippuu kyvystämme tunnistaa ja torjua aggressiivisen ja militarisoidun Venäjän luomat uhat. Puolustuksemme vahvistaminen ei ole pelkästään kansallista turvallisuutta — vain sen avulla voimme säilyttää rauhan ja vakauden, jotka ovat jo kauan olleet Euroopan yhdentymisen ja vaurauden tunnusmerkkejä.

Tämän vuoksi meidän on vahvistettava Euroopan investointipankin (EIP) osallistumista turvallisuus- ja puolustusrahoitukseen. Kun otetaan huomioon EIP:n keskeinen rooli investointien rahoituksessa ja EU:n lainanantovälineenä, EIP:n voimavaroja on kiireellisesti laajennettava muihinkin kuin kaksikäyttöhankkeisiin, erityisesti kun otetaan huomioon Euroopan turvallisuus- ja puolustusalojen kasvavat tarpeet.

Euroopan roolin kasvaminen ei tarkoita, eikä sen tule tarkoittaa, Amerikan roolin pienenemistä. Yhdysvallat on, ja tulee olemaan, tärkein liittolaisemme ja meidän on vahvistettava transatlanttisia yhteyksiämme sekä puolustuksen että kaupan aloilla.

Hyvät ystävät,

Poistukaamme tänään istuntosalista päättäväisinä: meidän on lujitettava unionia, suojeltava rajojamme ja tuettava ystäviämme muutenkin kuin sanoilla. Se, miten toimimme tänään määrittää sukupolvemme perinnön ja muovaa historian kulkua. Toiminnan aika on nyt.

Kiitos.