Pääministeri Petteri Orpon puhe Keskuskauppakamarin Suuressa veropäivässä 28.9.2023
Pääministeri Petteri Orpo puhui Keskuskauppakamarin Suuressa veropäivässä torstaina 28.9.2023
Hyvät kuulijat,
”Hallituksen tavoitteena on vahva ja välittävä Suomi, joka pärjää maailman myrskyissä.
Hyvinvoinnin perusta on kestävä talous. Hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on saada aikaan kestävää kasvua. Hallitus kuroo umpeen kuilua julkisen talouden tulojen ja menojen välillä sekä kääntää Suomen velkaantumisen laskuun.
Vahvassa ja välittävässä Suomessa yrittäminen ja työnteko kannattavat ja palkitsevat. Suomessa ja Suomeen investoidaan. Suomessa saa tehdä, menestyä ja yrittää uudelleen, jos epäonnistuu. Hallitus takaa kansalaisten ostovoiman ja arjen kustannusten kohtuullisuuden.”
Näillä sanoilla lähtee liikkeelle tämän hallituksen ohjelma.
Hallituksella on perusteltu syy pyrkiä toteuttamaan ohjelmansa kirjaukset. Se tahtoo julkisessa keskustelussa helposti unohtua.
Haluan ensin palauttaa mieliin vastauksen kysymykseen miksi ennen kuin puhun siitä, miten.
Voi tuntua jo puuduttavalta kuulla, että Suomen talouden tilanne on vakava. Ikääntyvän väestön asettamat haasteet hyvinvointipalveluiden rahoitukseen ovat olleet tiedossa vuosikymmeniä.
Tulojen ja menojen välillä on ollut pysyvä pitkän aikavälin epäsuhta – eli niin sanottu kestävyysvaje. Lyhyesti sanottuna; maksajia on koko ajan vähemmän, huollettavia on koko ajan enemmän. Menojen kasvu ylittää tulojen kasvun pysyvästi tulevaisuudessa.
Ennen vaaleja julkaistava valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro sävyttää usein vaalikeskustelua ja niin se teki myös viime keväänä. Valtiovarainministeriö esitti muun muassa julkisen talouden vahvistamista kuudella miljardilla eurolla tulevan vaalikauden aikana. Kyse on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.
Huomionarvoista virkamiespuheenvuorossa oli valtiovarainministeriön muuttunut tapa luonnehtia kestävyysvajetta. Aiemmin ministeriö on puhunut haasteesta, joka joskus tulevaisuudessa uhkaa hyvinvointipalveluiden rahoituspohjaa.
Nyt tuo luonnehdinta kuului: ”Korjaamatta oleva kestävyysvaje on muuttunut ajankohtaiseksi ongelmaksi”.
Tämän me huomasimme jo hallitusohjelmaneuvotteluissa. Valtiontalouden teknisissä kehyksissä oli odottamassa reilusti yli kymmenen miljardin euron alijäämä joka vuodelle. Kasvavat ikäsidonnaiset menot alkavat syödä julkisen talouden liikkumavaraa toden teolla.
Edellisen hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelujen hallintouudistus ei lyhennä hoitojonoja, eikä paranna palveluiden laatua. Mutta menoja se lisää: joka vuosi miljardilla eurolla. Hyvin kaukana olemme siitä sote-mallista, jota Sipilän hallitus lähti hakemaan. Se tavoitteena oli parantaa tuottavuutta 3 miljardilla eurolla.
Vuonna 2021 valtiolla oli korkomenoja alle miljardi euroa – huolimatta rajusti kasvaneesta velan määrästä. Ei ihme, että moni on harhautunut virhepäätelmään, ettei velalla enää olekaan väliä.
Kasvanut korkoympäristö alkaa nyt realisoida korkeaan velkatasoon liittyvää riskiä hyvinvointipalveluiden rahoitukselle. Korkomenot ovat kasvamassa 3,6 miljardiin euroon vaalikauden loppuun mennessä. Velkautopia on saanut korkojen noususta kylmää vettä niskaan.
Edellisen hallituksen päätökset, kasvavat korkomenot, kasvavat ikäsidonnaiset menot – siinä keskeisiä tekijöitä tämän hallituksen perimiin alijäämiin. Samaan aikaan on synnytettävä kasvun aihiot, panostettava tulevaisuuteen ja huolehdittava turvallisuudesta muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Tilanne on sanalla sanoen haastava.
Hyvät ystävät,
me rahoitamme peruspalveluita pysyvästi velaksi. Jokainen suomalainen ymmärtää, että näin ei voi jatkua.
Hyvä mittari velkakestävyyteen on julkisen velan suhde talouden kokoon. Velkasuhteemme on nyt 2000-luvun korkeimmalla tasolla, noin 72 prosentissa. Suunta on kiihtyvästi ylöspäin.
Toisin on keskeisissä verrokki- ja kilpailijamaissa. Niin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa kuin Saksassakin velkasuhde on suuntaamassa alaspäin.
Velkasuhteen vertaaminen Saksaan on olennaista, sillä Saksa määrittää euroalueella riskittömän koron tason. Siksi IMF:n ennuste herättää huolta. Sen mukaan Saksan velkasuhteen odotetaan supistuvan 8 prosenttia. Suomen velkasuhteen odotetaan puolestaan kasvavan 8 prosenttia. Riskit kasvavat.
Maksamme nyt hintaa siitä, ettei Suomea ole onnistuttu uudistamaan riittävästi. 2000-luvun alkupuolen Nokia-vetoisen teknologiaklusterin ja metsäteollisuuden menestys synnyttivät verotuloja. Menestys peitti allensa huoltosuhdeongelman. Uudistukset jäivät tekemättä.
Nollakorkojen aika antoi mahdollisuuden lykkiä uudistuksia eteenpäin. Matalien korkojen ajan olisi pitänyt olla erinomainen tilaisuus toteuttaa vaadittavat reformit.
Hyvinvointiyhteiskunnan kriisinkestävyys on uhattuna. Enää emme voi viivytellä.
Hyvät kuulijat,
Ongelmistamme huolimatta kaikki on vielä omissa käsissämme. Suunta voidaan kääntää. Siksi olen luottavainen.
Suomi on erinomainen maa. Meillä on puhdas luonto ja runsaat luonnonvarat. Suomalaiset ovat koulutettu kansa, joka uskoo työntekoon. Me olemme näyttäneet, että pystymme rakentamaan teknologian eturintamassa kulkevia maailmanluokan huippuyrityksiä. Me olemme rakentaneet yhteiskunnan, jossa kaikkia voidaan pitää mukana ja arvostetaan. Tähän me pystymme jatkossakin.
Toivo syntyy teoista. Toivo syntyy siitä, että tehdään näkyväksi, mistä polku kestävään talouteen löytyy, ja tehdään näkyviksi askeleet, jotka sillä on otettava.
Tämä polku on kirjattu hallitusohjelmaan. Se tarjoaa Suomen kipeästi kaipaamia ratkaisuja. Se tarjoaa uudistuksia, joita olemme odottaneet vuosikymmeniä. Se on työsuunnitelmamme hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Budjettiriihessä on tehty ensimmäiset päätökset askeleista. Niiden myönteiset vaikutukset talouteen tulevat näkymään lähivuosina.
Hallitus on sitoutunut supistamaan julkisia menoja neljällä miljardilla eurolla vaalikauden aikana. Lisäksi hallitus tekee päätökset toimista, joilla tavoitellaan 100 000 uutta työllistä. Työllisyyden kasvulla tavoitellaan julkisen talouden vahvistumista kahdella miljardilla.
Talouden saaminen kestävälle uralle vie kaksi vaalikautta. Pysyvä menojen ja tulojen välinen epäsuhta on niin iso, että sen kattaminen vaatii työtä myös tulevilta hallituksilta. Maltillinen asteittainen sopeutus varmistaa sen, että kaikki pysyvät mukana.
Hyvät kuulijat,
Hallitus on valinnut työn linjan. Työn linja on läpileikkaava teema hallitusohjelman jokaisessa osassa. Niin säästöt kuin muut reformit toteutetaan työn linjan mukaisesti.
Ruotsin sosialidemokraattinen ex-pääministeri Magdalena Andersson totesi aikoinaan: jokaisen lapsen on nähtävä vanhempansa tekemässä töitä ja osallistumassa yhteiskuntaan. Se antaa ylpeyttä, tärkeitä esikuvia, mutta myös käsityksen siitä, mitä häneltäkin eräänä päivänä odotetaan.
Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamalli perustuu työntekoon. Sitä ei ole ilman vapaata markkinataloutta. Laajoja palveluita ja sosiaaliturvaa kaikista heikoimmassa asemassa oleville ei ole olemassa ilman, että riittävän moni osallistuu niiden ylläpitoon.
Siksi hallituksen veropolitiikka kannustaa työn vastaanottamiseen – kaikilla tulotasoilla. Siksi hallituksen sosiaaliturvareformit tähtäävät siihen, että työn vastaanottaminen olisi taloudellisesti kannattavampaa.
Hallituksen työmarkkinareformit vahvistavat työn tarjoamisen kannustimia. Hallituksen elinkeinopolitiikka parantaa yrittämisen edellytyksiä, jotta yritykset voisivat kasvaa ja työllistää. Hallituksen sosiaali- ja terveyspolitiikka tähtää siihen, että jokainen, jolle elämä on viskannut eteen vastoinkäymisiä, voisi kuntoutua jälleen seisomaan omilla jaloillaan, omalla työllään.
Hallituksen energiapolitiikka tähtää siihen, että tänne kannattaa siirtää valmistavaa työllistävää teollisuutta. Hallituksen maahanmuuttopolitiikka tähtää siihen, että tänne ei kannata tulla elämään sosiaaliturvalla, vaan Suomeen kannattaa tulla tekemään töitä.
Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on sopimus, joka voidaan pitää vain, jos saavutamme pohjoismaisen työllisyyden.
Yksilön ja julkisen vallan oikeuksien ja velvoitteiden tulee olla tasapainossa. Yksilöllä on oikeus yhteiskunnan tukeen sellaisessa tilanteessa, jossa hän ei syystä tai toisesta kykene huolehtimaan itsensä ja läheistensä toimeentulosta.
Samalla työkykyisen ja työikäisen velvollisuus on osallistua työmarkkinoille.
Hallituksen uudistukset eivät lopulta ole erityisen radikaaleja.
Keskeisissä verrokkimaissa vastaavia uudistuksia on viety läpi jo vuosikymmeniä sitten. Ei elämä esimerkiksi Ruotsissa tai Tanskassa ole kovinkaan kurjaa. Päinvastoin; Ruotsin ja Tanskan taloudet ovat kasvaneet finanssikriisin jälkeen merkittävästi samalla, kun Suomessa kasvu on polkenut paikoillaan.
Uudistuksilla tavoitellaan sitä, että työntekijä löytää itselleen sopivan työnantajan ja työnantaja sopivan työntekijän mahdollisimman nopeasti. Sitä työmarkkinoiden joustavuudella tarkoitetaan.
Työmarkkinoiden tehokkuus on aivan keskeinen avain talouskasvun perimmäiseen lähteeseen eli tuottavuuskasvuun. Työmarkkinoiden kehittämistä tuottavuuskasvun vauhdittamiseksi suositeltiin esimerkiksi IMF:n maasuosituksissa ja valtiovarainministeriön vuonna 2021 laatimassa talouskasvun edellytyksiä hahmotelleessa raportissa.
Hallitus on toteuttamassa historiallisia tuottavuus- ja talouskasvua vauhdittavia reformeja. Tälläkään kaudella työmarkkinoista ei kuitenkaan tule valmista. Työtä rakenteellisissa uudistuksissa riittää myös tuleville hallituksille.
Hyvät kuulijat,
Kasvua on syytä tavoitella. Uskottavaa talouspolitiikkaa ei kuitenkaan voi rakentaa vain toiveiden varaan. Uskottava talouspolitiikka edellyttää myös suoria sopeutuksia.
Hallitus palaa noudattamaan valtiontalouden menokehystä. Veronmaksajien turvaksi asetettu kehysbudjetti asettaa valtion menoille enimmäistason. Kehysjärjestelmä on keskeinen hallituksen finanssipolitiikan ohjauksen väline ja uskottavan talouspolitiikan perusta.
Vaikka lyhyellä aikavälillä suorat säästöt ovat välttämättömiä, pitkällä aikavälillä kasvu on välttämätöntä. Talous- ja työllisyyskasvun vauhdittaminen onkin tärkein keino julkisen talouden vakauttamiseksi.
Kasvu syntyy uusista maailmanmarkkinoille tarjottavista tuotteista ja palveluista. Suomella on maailmanluokan huippuosaamista useilla tulevaisuuden kasvualoilla. Juuri näihin vahvuuksiin me panostamme.
Hallitus toteuttaa historiallisen suuret korotukset julkisiin T&K-määrärahoihin. Hallitus on sitoutunut tavoitteeseen nostaa Suomen T&K-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Valtiolta vaaditaan merkittäviä lisäpanostukia.
Jo ensimmäisessä talousarviossa T&K-menoja nostetaan 280 miljoonalla eurolla. Kasvavilla resursseilla hallitus on muun muassa päättänyt käynnistää tutkijakoulutuspilotin tuhannen tutkijan kouluttamiseksi. Rahoitusta lisätään niin Business Finlandin T&K-määrärahoihin kuin Suomen Akatemian tutkimusrahoihin.
VTT:lle ehdotetaan määrärahoja mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian Kvanttinova pilotointiympäristön laitteiden hankintaan. Hallitus tukee suomalaista huippuosaamista synnyttämään uusia innovaatioita tarjottavaksi maailmanmarkkinoille.
Laadimme asiantuntijatyönä vuosikymmenen loppuun asti ulottuvan suunnitelman kasvavien julkisten T&K-panosten kohdentamisesta. Onnistumme neljän prosentin tavoitteessa vain, jos yksityinen sektori saadaan mukaan. Kaksi kolmannesta kasvavista innovaatiopanostuksista täytyy tulla yksityiseltä sektorilta. Hallitus on sitoutunut kantamaan oman kortensa kekoon.
Toteutamme vaalikauden aikana määräaikaisen neljän miljardin euron investointiohjelman, jolla rakennetaan kestävän kasvun edellytyksiä koko Suomelle vuosikymmeniksi tästä eteenpäin. Investointiohjelma koostuu merkittävistä panostuksista työvoiman liikkuvuuden, vientivetoisen teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väyliin, korjausvelan purkuun ja raidehankkeiden edistämiseen.
Suomella on käsillä historiallinen tilaisuus hyötyä globaalista puhtaan siirtymän investointiaallosta. Arvioiden mukaan Suomeen on suunnitteilla tällä hetkellä lähes 150 miljardin euron edestä investointeja. Se tarjoaa teollisuuden uudistumiselle suurimman muutosvoiman vuosikymmeniin. Suomalaisyritysten ratkaisujen globaali päästöjä vähentävä vaikutus maailmalla on merkittävä.
Valtiontukikilpailu Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä ja toisaalta EU:n sisällä voimistuu. Meidän on erittäin haastavaa osallistua huolestuttavaan kilpaan valtioiden suorista tuista. Suomen on haettava kilpailuetua omista vahvuuksistaan, joita ovat osaaminen, vakaa toimintaympäristö sekä riittävä ja edullinen puhdas energia.
Sinisilmäiseksi valtiontukikilpailussa ei voi myöskään heittäytyä. Ensisijaisesti Suomi vaikuttaa painokkaasti siihen, että valtiontukisääntelystä ja reiluista sisämarkkinoista pidetään EU:ssa kiinni. Tilanteen kehittymistä on kuitenkin seurattava aktiivisesti ja valmistauduttava myös sellaisiin skenaarioihin, joihin emme ensisijaisesti halua joutua.
Valtion toimintaa rajoitetaan sellaisilla markkinoilla, joilla valtion osallistumista ei tarvita. Jos selkeitä markkinapuutteita ei ole, ei julkista tuotantoakaan tarvita. Siksi hallitus aikoo uudistaa kilpailulainsäädäntöä, rajoittaa julkisyhteisöjen inhouse-hankintaa ja raivaa ylimääräistä byrokratiaa. EU-sääntelyssä tullaan lähtökohtaisesti soveltamaan minimitasoja ja kansallista liikkumavaraa.
Valtio ei voi valita voittajia. Me haluamme antaa ihmisille tilaa yrittää ja onnistua.
Hyvät kuulijat,
Hallitus ei kokonaisveroastetta kiristämällä pyri paikkaamaan julkisen talouden alijäämiä. Suomalaiset kantavat jo nyt yhtä maailman raskaimpiin kuuluvaa verotaakkaa. Siitä huolimatta alijäämiä ei ole saatu katettua, eikä kasvu käynnistynyt. Se, mikä on uupunut, on poliitikkojen kyky laittaa menot tärkeysjärjestykseen. Tämä hallitus keskittyy jälkimmäiseen.
Hallitus tavoittelee veropolitiikalla kotitalouksien ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimien parantumista ja talouskasvun edellytysten vahvistumista.
Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Siksi työn verotusta kevennetään korottamalla työtulovähennystä puolella miljardilla eurolla. Lapsiperheiden vanhempien kannustimia vahvistetaan ottamalla käyttöön lapsilukuun perustuva korotettu työtulovähennys.
Valtion verotuksen ylin progressioporras, eli niin sanottu solidaarisuusvero oli poistumassa Marinin hallituksen päättämällä tavalla tämän vuoden loppuun mennessä. Hallitus kuitenkin päätti jatkaa korkeinta progressioporrasta 150 000 euron kohdalla. Tämän arvioidaan tuovan noin 40 miljoonaa euroa valtion kassaan.
Suomessa verotuksen progressio on yksi maailman kireimmistä ja niin on tämänkin hallituksen jälkeen. Ruotsissa paikallinen solidaarisuusvero, värnskatt, poistettiin viime vaalikaudella demarijohtoisen hallituksen toimesta kokonaan. Yhtenä perusteena oli, että vero maksaa itsensä takaisin pidemmällä aikavälillä kasvaneiden työtuntien kautta. Hyvä verojärjestelmä ei rankaise ahkeruudesta.
Hallitus on päättänyt budjettiriihessä myös toteuttaa Työllisyysrahaston ehdotuksen työttömyysvakuutusmaksun 1,4 prosentin keventämiseksi. Hallitus on kuitenkin sitoutunut huomioimaan hallituksen päätösten vaikutuksen Työllisyysrahaston talouteen. 1,4 prosentin kevennyksestä hallituksen päätöksen vaikutuksia on 0,2 prosenttia. Tuo osuus huomioidaan verotuksessa valtiontaloutta vahvistavasti tulevan vuoden osalta.
Hallitus asettaa työryhmän hahmottelemaan eri vaihtoehtoja pysyvän ratkaisun laatimiseksi. Työryhmä huomioi vuoden 2024 ratkaisun ja sen kohdentumisen siten, että työnantaja ja työntekijä tulevat tasapuolisesti huomioiduiksi.
Vakaa toimintaympäristö on parasta alustaa kasvulle ja investoinneille. Veropolitiikka muun sääntelyn ohella ei voi poukkoilla miten sattuu. Suomeen investoivalla pitää olla varmuus hänelle kuuluvista velvoitteista. Me emme yllätä ihmisiä ja yrityksiä ideologisilla pisteveroilla.
Hallitus pitää yhteisöverokannan kilpailukykyisellä tasolla ja reagoi tarvittaessa verrokkimaissa tapahtuviin muutoksiin. Listaamattomien yritysten yrittäjyyskannustin ja yrittäjävähennys säilyvät muuttumattomina.
Vuosikymmenen valmisteilla ollut kiinteistöverouudistus viedään maaliin. Verotusarvot ovat erkaantuneet todellisista arvoista jo liian pitkälle. Tämä on merkittävä rakenteellinen ja oikeudenmukainen uudistus.
Hallituksen tavoitteena on vahvistaa kotimaista omistajuutta. Pääomatuloveroa tai piensijoittajan verotusta ei kiristetä missään omaisuuslajissa. Perintöveron maksuaikoja pidennetään 10 vuoteen ja viivästyskoroksi asetetaan 3,5 prosenttia. Osakesäästötilin talletuskattoa nostetaan 100 000 euroon.
Julkisen talouden vaikean tilanteen vuoksi verotuksessa ei myöskään ole kevennysvaraa. Siksi veroja keventäviä päätöksiä tasapainottavat yhtä suuret veroja kiristävät päätökset.
Siksi vuodesta 2025 alusta 10 prosentin arvonlisäveroluokka yhdistetään 14 prosenttiin. Jo ensi vuonna astuu voimaan maapohjan kiinteistöveron korotus. Lisäksi hallitus kiristää haittaverotusta, kuten alkoholin ja tupakan verotusta.
Hallitus siis keventää työn ja kasvun kannalta haitallisia veroja ja vastapainoksi kiristää kulutuksen ja haittojen verotusta.
Kokonaisverorasituksen näkökulmasta hallituksen veropolitikka on neutraalia.
Hyvät ystävät,
Suomessa on odotettu uudistuksia vuosikymmeniä.
Joka väittää, että mitään ei tarvitse tehdä, on luovuttanut Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan suhteen. Hallitus ei luovuta.
Korostan, että yksikään hallituksen uudistus ei vielä näy ennusteissa alijäämän kehittymisestä. Niiden vaikutus on vasta tulossa. Nyt ennusteissa näkyy vain menojen kasvu. Olen varma, että vaalikauden lopussa katsomme aivan erilaisia lukuja kuin nyt.
Uudistukset yhdessä ja erikseen nostattavat toki kritiikkiä. Hallitus on valmis avoimeen keskusteluun, mutta edellytämme vaihtoehtoja, ei vain yksittäisten toimien vastustamista.
Hallitus on esittänyt yksityiskohtaiset ja virkavastuulla riippumattomasti arvioidut keinot julkisen talouden vahvistamiseksi ja velkakehityksen taittamiseksi.
Jos nämä keinot eivät käy, niin mitä tilalle?
Tässä salissa tänään on paikalla Suomen kärkiosaamista taloudesta ja veroista. Toivon, että annatte asiantuntijuutenne näkyä myös julkisessa keskustelussa. Kaikki näkökulmat ovat arvokkaita.
Vahva ja välittävä Suomi syntyy vain avoimen ja arvostavan dialogin seurauksena. Vahvaa ja välittävää Suomea rakennetaan yhdessä.