Pääministeri Petteri Orpon puhe luovutettujen juutalaisten muistoksi 6.11.2023

Pääministeri Petteri Orpon puhe Suomesta luovutettujen juutalaisten muistotilaisuudessa Helsingin Tähtitorninmäellä 6.11.2023.

Hyvät naiset ja herrat, 

kiitän, että saan olla tänään kanssanne muistamassa.

6. marraskuuta 1942 Suomi luovutti natsi-Saksaan kahdeksan juutalaista, joista yhtä lukuun ottamatta kaikki surmattiin keskitysleirillä. Kaikki luovutetut olivat Suomeen pakolaisina tulleita.

Holokaustin Uhrien muisto -yhdistys on asentanut heidän muistokseen kahdeksan muistokiveä jalkakäytäville, heidän viimeisten kotiosoitteidensa kohdalle. Nämä muistokivet, Stolpersteinit, ovat pieniä, mutta merkityksellisiä. Ne ovat konkreettisia muistutuksia historian mustista tapahtumista. Samanlaisia kiviä on asennettu maailmalla kaikkiaan 75 000, ja työ on edelleen kesken.

Meidän vastuullamme on, että emme unohda. Meidän vastuullamme on, että näin ei tapahdu enää koskaan.

Pidän tärkeänä, että Klaus Härö on tekemässä elokuvaa Abraham Stilleristä, joka toimi luovutusten estämiseksi. Elokuva tuo menneen laajemmin suomalaisten tietoisuuteen.

Muistamisen tärkeys on erityisen läsnä nyt. Hamasin terroristinen hyökkäys Israeliin on pahin juutalaisiin kohdistunut hyökkäys sitten toisen maailmansodan.

Israelin valtiolla on oikeus suojella kansalaisiaan terroristisilta iskuilta kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Samalla korostamme kansainvälisen humanitaarisen oikeuden merkitystä. Tavallisia palestiinalaissiviilejä on suojeltava. Humanitaarinen tilanne Gazassa pahenee, ja apu siviileille on saatava perille.

Kun taistelut jatkuvat, riski konfliktin leviämiseen kasvaa. Suomena haluamme toimia rauhan edistämiseksi.

Euroopassa Gazan tilanne näkyy myös kasvaneena juutalaisvastaisuutena. Juutalaisyhteisöt ovat huolissaan. Poliisi on lisännyt läsnäoloaan muun muassa synagogien ja juutalaisten koulujen läheisyydessä useissa Euroopan maissa.

Mielenosoitukset sotatoimia vastaan ja huolen ilmaiseminen siviilien turvallisuudesta ovat perusoikeuksia. Juutalaisvastaisuuden lietsominen ei. Sitä ei pidä hyväksyä.

Antisemitismi ei silti ole reaktio Lähi-idän tilanteeseen, vaan sillä on syvät, vuosisatoja kasvaneet juuret Euroopan historiassa.

On tärkeää, että yhdessä Eurooppana, Euroopan unionina, tunnistamme ja tunnustamme ongelman. Meidän on torjuttava antisemitismiä yhdessä, yhteiset arvomme velvoittavat siihen. Antisemitismi on uhka paitsi juutalaisyhteisöille ja juutalaiselle elämäntavalle myös vapaalle ja moninaiselle yhteiskunnalle, demokratialle ja eurooppalaiselle elämäntavalle.

Antisemitismiä esiintyy vihapuheena verkossa, juutalaisiin, heidän omaisuuteensa ja instituutioihinsa kohdistuvina hyökkäyksinä sekä synagogien, hautausmaiden ja muistomerkkien turmelemisena. Se näkyy juutalaisten arjessa epäasiallisina huomautuksina ja tekoina.

Kaksi vuotta sitten Euroopan unioni julkisti ensimmäisen strategiansa antisemitismin torjumiseksi ja juutalaisen elämäntavan edistämiseksi. Useita toimia on tehty myös kansallisella tasolla. Meidän on jatkuvasti seurattava ja hankittava tietoa siitä, miten antisemitismi Suomessa ilmenee. Hyvä yhteistyö juutalaisyhteisön kanssa on tässä tärkeässä roolissa.

Hallituksena annoimme eduskunnalle syyskuussa tiedonannon yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi ja rasismin vähentämiseksi. Tiedonannon lukuisista toimista haluan tänään nostaa esille erityisesti nämä:

Hallitus valmistelee Holokaustin kiistämisen kriminalisointia. Holokausti on ruma jälki eurooppalaisessa historiassa. Sen kiistäminen, vähättely ja vääristely kasvattavat tietämättömyyttä ja välinpitämättömyyttä. Ne taas ovat kasvualustaa antisemitismille.

Meidän vastuullamme on, että myös tulevat sukupolvet saavat oikeaa ja rehellistä tietoa Holokaustista.

Ryhdymme Suomessakin viettämään Vainojen uhrien muistopäivää kansainvälisen käytännön mukaisesti Holokaustin uhrien muistopäivänä.

Panostamme juutalaisyhteisön turvallisuuteen. Pyrimme ehkäisemään vihatekoja juutalaisia, muslimeja, kristittyjä ja muita uskontoryhmiä kohtaan.

Nämä toimet ovat yksittäisiä, mutta ne kertovat, että hallitus pitää asiaa tärkeänä. Jokaisen pitää voida tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksi Suomessa.

Suomessa, eikä Euroopassa, ole sijaa rasismille eikä antisemitismille. Teemme tinkimättömästi töitä niiden kitkemiseksi. Meidän vastuullamme on, että emme unohda.