Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Pääministeri Petteri Orpon puhe presidentti Mauno Koiviston muistomerkin paljastustilaisuudessa

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 25.11.2023 17.08
Puhe

Pääministeri Petteri Orpo piti puheen presidentti Mauno Koiviston muistomerkin paljastustilaisuudessa Pikkuparlamentin puistossa Helsingissä lauantaina 25.11.2023. Puhe muutosvarauksin.

Arvoisa tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja tohtori Jenni Haukio,
presidentti Tarja Halonen ja professori Pentti Arajärvi
ja Rouva Tellervo Koivisto,
hyvät kutsuvieraat,

Presidentti Mauno Henrik Koiviston syntymästä on tänään 25. marraskuuta tasan sata vuotta. Tänään paljastettavalla muistomerkillä valtioneuvosto kunnioittaa presidentti Koiviston muistoa ja mittavaa elämäntyötä. 

Presidentti Koivisto on maamme historian suuria. Hänen elämänsä on iso suomalainen tarina. 

Suomi, johon Koivisto sata vuotta sitten syntyi, oli aivan toisenlainen maa kuin tänään. Puuseppä Juho Koiviston ja ompelijatar Hymni Koiviston keskimmäisen lapsen synnyinkoti oli hellahuone Turun keskustassa.

Työläisperheen poika meni kansankoulun jälkeen töihin, sieltä sotaan. Hän taisteli myös legendaarisen Lauri Törnin kaukopartiojoukoissa. 

Sodan jälkeen Koivisto palasi opin tielle ja eteni sillä pitkälle. Iltakoulun ja keskikoulun kautta Turun yliopistoon. Hänestä tuli filosofian tohtori, pankinjohtaja, valtiovarainministeri, pääministeri ja vuonna 1982 tasavallan presidentti. 

Suomen idänpolitiikan linja muuttui Neuvostoliiton hajottua. Koivisto oli ensimmäinen YYA-ajan ja kylmän sodan jälkeinen presidentti. 

Presidentti Koiviston johdolla Suomi haki Euroopan unionin jäsenyyttä 1992. Se oli yksi itsenäisen Suomen historian merkittävimmistä ratkaisuista. 

Välittäjä-muistomerkki kuvaa hänen rooliaan presidenttinä, idän ja lännen välissä. Muistomerkin on suunnitellut ja toteuttanut kuvanveistäjä Kirsi Kaulanen, joka voitti vuonna 2021 valtioneuvoston kanslian järjestämän avoimen muistomerkkikilpailun. 

Tässä Pikkuparlamentin puistikossa muistomerkki on keskellä arkea, kaupunkilaisten ja meidän kaikkien nähtävillä. 

Itsestään presidentti Koivisto ei tehnyt numeroa. Meille suomalaisille hän oli ”koko kansan Manu”, viisas valtionpäämies, jota seurattiin ja arvostettiin.  Mieliin ovat painuneet kuvat presidentti Koivistosta lentopallokentällä ja Tellervon kanssa maalla, Inkoon Tähtelässä.

Koko elämänsä ajan hänellä oli tapana lukea paljon ja pohdiskella, fundeerata.  

Maailma oli jännitteinen Koiviston presidenttikaudella. Eivätkä jännitteet ole poistuneet. Koiviston ymmärrykselle Venäjästä ja sen historiasta on tilausta myös tänään. 
Vuonna 2001 Koivistolta ilmestyi Venäjän idea –teos. Historian kulku on tehnyt siitä vielä ajankohtaisemman kuin ilmestyessään. 

Venäjä käy raakaa hyökkäyssotaa Ukrainassa. Suomen itärajalla on viime viikkoina koettu jatkuvasti pahentunut häiriötilanne. Koiviston ajatukset luovat kehyksen nykyisyydelle. 

Arvostuksella muistamme hänen työtään ja elämäänsä.