Pääministeri Petteri Orpon puhe suurlähettiläskokouksessa Helsingissä 21.8.2023

Pääministeri Petteri Orpon puhui suurlähettiläskokouksessa Helsingissä maanantaina 21.8.2023. Puhe muutosvarauksin.

Arvoisat suurlähettiläät, hyvä ulkoministeriön väki,

Elokuussa 2017, kun silloisena valtiovarainministerinä sain kunnian tulla puhumaan teille, korostin, miten tärkeää Suomen on osata toimia jatkuvassa muutoksessa niin, että maamme asema, turvallisuus ja hyvinvointi ovat mahdollisimman vahvoja.

Ajatukseni tuolloin oli, että kun ymmärrämme muutosta, tiedämme tarkkaan mitä haluamme ja uskallamme tarttua olennaisiin asioihin oikealla hetkellä, voimme vaikuttaa kohtaloomme paljonkin. 

Tuskin silloin kukaan meistä läsnä olleista olisi osannut arvata, että keväällä 2022 tartumme olennaiseen asiaan oikealla hetkellä niin, että tänään te, arvon suurlähettiläät, olette kokoontuneet suurlähettiläspäiville Nato-maa Suomen edustajina. Ulkopolitiikassamme alkoi uusi aikakausi.

Venäjän laiton hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 muutti Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ympäristön. Tämä oli syynä sille, että teimme päätöksen hakea Naton jäsenyyttä. Pidin Paasikivi-seuralle puheen 25. tammikuuta 2022 Nato-jäsenyyden puolesta. Pienen valtion taito on usein ketteryydessä – Suomen tapauksessa kyvyssä tehdä nopeasti omia valintoja vaikeissakin tilanteissa. Näin me kansakuntana toimimme, ja olen siitä ylpeä. Suomen kansa osoitti päättäjille tien Natoon.

Me suomalaiset osana läntistä arvoyhteisöä tuomitsimme voimakkaasti hyökkäyksen, joka rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta ja YK:n peruskirjan periaatteita. Suomi valtiona ja suomalaiset kansana lähtivät voimakkaasti tukemaan Ukrainaa ja ukrainalaisia, eri tavoin.

Suomalaisten periaatteellisesta suhtautumisesta kertoo se, että kesällä julkaistussa Eurobarometrissa – siis yli puolitoista vuotta sodan alkamisen jälkeen - 90 % suomalaisista antoi edelleen tukensa Suomen vastaukselle Venäjän hyökkäykseen. Tukemme Ukrainalle, sen suvereniteetille, itsenäisyydelle ja alueelliselle koskemattomuudelle, tulee jatkumaan pitkäjänteisesti. Suomi on osoittanut tukea tähän mennessä noin 1,74 miljardia euroa: humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötukea, puolustustarviketukea sekä materiaaliapua. Tiivistäen: tuemme Ukrainaa ja ukrainalaisia taloudellisesti, sotilaallisesti ja poliittisesti. Ja meillä Suomen päättäjillä on siihen kansan vahva tuki.

Arvoisat suurlähettiläät,

Suomen tarina on ollut historian murroskohdissa selviytymisen tarina. Venäjän vallan ajasta tulimme ulos itsenäisinä, sisällissodan myötä. Puolustimme maatamme vuonna -39, säilytimme itsenäisyytemme vuoden -45 jälkeen. Kylmässä sodassa onnistuimme tasapainottelussa idän ja lännen välillä, vaikkakin pyrimme jatkuvasti integroitumaan länteen esimerkiksi EEC-jäsenyyden kautta. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen tiemme vei nopeasti Euroopan unioniin ja läntisiin rakenteisiin, sinne minne kuuluimmekin. Nyt tämä polku sinetöityi Nato-jäsenyyden myötä. Elämme uutta historian taitekohtaa, Nato-Suomea. Käännämme uuden sivun.

Uusissakin oloissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusasiat säilyvät. Me toimimme jatkossakin, kuten Suomi on aina toiminut: ennen kaikkea edistäen Suomen ja suomalaisten turvallisuutta sekä hyvinvointia. Voimme puhua suoremmin kuin aiemmin, mutta meidän ei ole syytä lähteä mukaan kilpailuun siitä, kuka huutaa kärjekkäimmin.

Pidämme huolta omasta itsenäisyydestämme ja alueellisesta koskemattomuudestamme. Se on aina ollut ja tulee olemaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ydin. Nato-jäsenyytemme ei ole suunnattu ketään vastaan, vaan meidän ja liittolaistemme turvallisuuden vahvistamiseksi.

Sillä sitä Nato-jäsenyys tarkoittaa: olemme nyt osa liittoumaa. Jäsenyytemme vahvistaa paitsi Suomen, myös koko Pohjois-Euroopan turvallisuutta ja vakautta. Olemme luotettava kumppani muille Nato-maille, koko liittokunnan alueella. Olemme valmiita antamaan ja vastaanottamaan apua. Toivon, että saamme hyvin pian naapurimme Ruotsin saman pöydän ääreen Naton täysjäsenenä.

Ruotsi on meille läheisin kumppani, ei vaan Natossa. Pidän tiiviisti yhteyttä Ruotsin pääministeri Kristerssoniin ja matkaan ensimmäiselle työvierailulle Ruotsiin hyvinkin pian. Teemme jatkossakin tiivistä pohjoismaista yhteistyötä sekä pyrimme vahvistamaan ja syventämään Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyötä.

Suhdettamme Yhdysvaltoihin kehitämme laaja-alaisesti ja tavoitteellisesti. Tiivistämme yhteistyötä paitsi puolustuksen, myös esimerkiksi teknologian, niin perinteisten kuin murrosteknologioiden, ja ilmaston saroilla. Suomalainen osaaminen kiinnostaa ja meillä on, mitä tarjota. Meidän on siis määrätietoisesti suunnattava vientiponnisteluitamme Yhdysvaltojen kilpailluille mutta kasvaville markkinoille.

Nato-jäsenyys avaa meille myös Yhdysvaltoja laajemmin uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Se on niin ikään osa Suomi-kuvaa tänne investointeja suunnitteleville yrityksille.

Samalla, kun panostamme länteen, meidän tulee muistaa, että Venäjä on naapurimme. Meidän on edelleen panostettava siihen, että maastamme löytyy Venäjä-tuntemusta ja kykyä analysoida Venäjän kehitystä, nyt ja jatkossa.

Arvoisat suurlähettiläät,

Euroopan unioni on Suomen tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehys ja arvoyhteisö. Vahva, toimiva ja yhtenäinen EU on elintärkeä Suomelle. Unioni, joka edistää jäsenvaltioidensa ja kansalaistensa turvallisuutta, hyvinvointia ja taloudellisia etuja.

Olen tyytyväinen, että hallituksellani on EU-asioita kohtaan eteenpäin katsova ote. Hallitusohjelman mukaan Suomen EU-politiikan prioriteetteja ovat talouskasvun, kilpailukyvyn ja sisämarkkinoiden vauhdittaminen, EU:n puolustusyhteistyön syventäminen, puhtaan energian investointien edistäminen, luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen sekä kansallinen päätöksenteko metsäpolitiikassa ja ruoantuotannon omavaraisuuden turvaaminen.

EU:ta on katsottava nyt entistä strategisemmin, sillä koko Eurooppa on myös uuden äärellä, murroskohdassa. Aggressiivinen Venäjä, nouseva Kiina ja moninapainen maailma. Jotta Eurooppa voi pärjätä, on tiiviimpi yhteistyö välttämätöntä. Euroopan on kannettava yhä suurempi vastuu itsestään ja turvallisuudestaan. Tähän suuntaan onneksi nyt edetään.

Euroopan menestys on Suomen menestystä. Tulevaisuuden hyvinvointimme rakentuu sen ympärille, miten Eurooppa kokonaisuutena suoriutuu globaalissa kilpailussa. Väestömme ja taloutemme osuus maailmasta pienenee vääjäämättä. Nykyisessä tilanteessa EU:n on oltava vahvempi geopoliittinen tekijä, joka vahvistaa taloudellista turvallisuuttaan ja resilienssiään.

EU:n strateginen agenda ja tulevan komission prioriteetit ovat nyt EU-päättäjien huulilla. Suomi on ja tulee olemaan aktiivinen toimija määrittämässä EU:n tulevaa politiikkaa. Katse täytyy asettaa perusasioihin: Euroopan strategiseen kilpailukykyyn sekä turvallisuuteemme.

Tämä tarkoittaa puhtaan energian tuotantoa ja teollisuuden energialähteiden muuttamista fossiilivapaiksi – niin Suomessa kuin EU:ssa. Omavaraisuutemme ja huoltovarmuutemme paranee, emmekä ole enää niin riippuvaisia autoritaaristen valtioiden energiaresursseista.

Euroopan kilpailukyvyn tulee perustua toimiviin markkinoihin ja yrityksiin. Sisämarkkinoiden esteiden purkaminen on otettava uudelleen komission työn perustaksi. Epätervettä valtiontukipolitiikkaa on ehkäistävä. Vaikka Euroopassa valtiontukia korostavat äänet ovat viime aikoina saaneet painoarvoa, ei kilpailukykymme voi perustua kestävästi verovarojen pumppaamiseen yritystukiin tai muihin apupaketteihin. Tämä on myös viestimme komission suuntaan.

Euroopan on houkuteltava takaisin rajojemme ulkopuolelle lähtenyttä teollista tuotantoa nimenomaan korkealla koulutuksella ja osaamisella, puhtaalla energialla sekä kilpailukykyisellä toimintaympäristöllä. Samalla kriittisten raaka-aineiden saatavuus ja toimitusketjut on turvattava vahvistetuilla ja uusilla kumppanuuksilla.

Merkkejä on jo ilmassa. Autoritaaristen maiden muodostama riski yritystoiminnalle on tunnistettu, ja yritykset etsivät globaalisti uusia turvallisempia sijoituskohteita. Tässä kilpailemme erityisesti Yhdysvaltojen kanssa. Euroopan täytyy pystyä houkuttelemaan maailman kirkkaimpia mieliä, jotta korkea osaamisemme tieteessä ja teknologiassa pystytään säilyttämään.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarve vahvemmalle yhteiselle päätöksenteolle kasvaa. EU:n on kyettävä muodostamaan yhteinen linja ratkaisevissa kysymyksissä. Tälle hallitusohjelmamme antaa tuen.

Riskien ja riippuvuuksien vähentämisen sekä vapaan kaupankäynnin on oltava tasapainoisessa suhteessa keskenään. Sinisilmäisyydelle ei ole sijaa, mutta samalla on varottava pystyttämästä uusia muureja. Ilmastonmuutoksen kaltaisen haasteen ratkaisemiseen tarvitsemme laajaa kansainvälistä yhteistyötä.

Hallitus on sitoutunut Suomen EU-vaikuttamisen ja ennakkovaikuttamisen tehostamiseen. Te olette tärkeitä kumppaneita tässä työssä.

Haluamme olla aktiivinen, luotettava ja ratkaisuhakuinen jäsenmaa, joka toimii aloitteellisesti, rakentavasti ja ennakoivasti edistääkseen tavoitteitaan kumppaneiden kanssa.

Hallitus laatii valtioneuvoston periaatepäätöksen ennakkovaikuttamisen parantamisesta ja on päättänyt käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten virkamiesten pääsyä EU-tehtäviin ja etenemistä toimielinten sisällä. Tätäkin silmällä pitäen toivon, että tiivis yhteydenpito Helsingin, Brysselin ja EU-pääkaupunkien välillä syvenee entisestään tämän hallituskauden aikana.

Hyvät suurlähettiläät,

hallituksen varsinainen työ pääsee näinä viikkoina käyntiin. Halusinkin käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni ja kertoa, mitä tämä hallitus tulee tekemään. Koska näistä teiltä asemamaissanne varmasti kysytään.

Vahva ja välittävä Suomi. Sitä me tavoittelemme. Suomi on valtavien haasteiden keskellä. Maailmaa ympärillämme on vaikea ennustaa. Tällä hallitusohjelmalla vastaamme niihin haasteisiin, joita Suomi tällä hetkellä kohtaa.

Vahva ja välittävä Suomi pärjää maailman myrskyissä. Vahva ja välittävä Suomi pystyy huolehtimaan Suomen turvallisuudesta ja suomalaisten turvallisuudesta. Vahva ja välittävä Suomi, sellainen, jonka talous on kunnossa, voi pitää huolta kansalaisistaan.

Suomesta on tullut se Suomi, jota te edustatte maailmalla, työllä, yrittämisellä, ahkeruudella ja osaamisella. Vahva ja välittävä Suomi rakentuu sille, että suomalaiset tekevät työtä. Tämä on keskeistä meidän hyvinvointiyhteiskuntamme kannalta. Siksi aiomme kunnianhimoisesti uudistaa työmarkkinoita ja tehdä työnteosta kannattavampaa – vain siten voimme huolehtia tärkeistä peruspalveluistamme. Kaikkeen meillä ei ole rahaa, se on rehellisyyden nimissä tunnustettava. Sopeuttamistoimia, rakenteellisia toimia ja työllisyystoimia tarvitaan, kipeitäkin. Muuta mahdollisuutta ei ole. Toistan kuitenkin: heikoimmista pidämme huolta.

Vaikka joudumme tekemään kipeitä säästöjä, pystyimme suojaamaan koulutuksen, sivistyksen ja tulevaisuuden. Vahvistamme etenkin perusopetusta, sitä, josta olemme tunnettuja maailmalla. Panostamme tutkimukseen ja kehitykseen historiallisen paljon. TKI-panostukset kasvatetaan neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Haluamme olla maailman huippuja jatkossakin.

Kuten on käynyt selväksi, Suomi ei katoa mihinkään – päinvastoin, me haluamme vahvistaa kansainvälistä asemaamme ja rooliamme. Me rakennamme Suomesta puhtaan energian suurvaltaa. Voimme leikata päästöjämme nopeasti ja tehokkaasti panostamalla nyt monipuoliseen fossiilivapaaseen energiaan: ydinvoimaan, aurinkovoimaan, tuulivoimaan.

Jo nyt puhtaan energian ja vetytalouden investointeja on suunnitteilla 100 miljardin euron edestä. Kiinnitetään katse tehtaan piippuihin, isoihin päästölähteisiin. Näin olemme houkutteleva investointikohde Euroopassa ja kiinnostava sekä ratkaisuja tarjoava kumppani globaalisti. Olen tästä aidosti innostunut. Keskustelin asiasta heinäkuussa liittokansleri Scholzin kanssa Berliinissä, ja hän osoitti merkittävää mielenkiintoa Suomen puhtaan energian ratkaisuja kohtaan.

EU:n ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian välisessä huippukokouksessa Brysselissä useat Karibian ja Etelä-Amerikan maat osoittivat kiinnostusta Suomen osaamista kohtaan. Osaamisemme avaa maailmalla suhteita, mikä johtaa molemminpuoliseen hyötyyn.

Samalla me pidämme huolta Suomen avoimuudesta – Suomeen saa tulla työskentelemään, opiskelemaan ja rakentamaan hyvää elämää. Pidämme huolta siitä, että yritykset saavat osaavaa työvoimaa ja että työperäisen maahanmuuton byrokratia kevenee. Mielivaltaiselle kohtelulle ei ole sijaa. Samaan aikaan on selvää, että maahanmuuton on oltava hallittua. Humanitaarisen maahanmuuton linja kiristyy yleispohjoismaalaiselle tasolle.

Arvoisat suurlähettiläät,

kesällä suomalaisia on keskusteluttanut tärkeä teema, rasismi. Jotta asia ei jäisi kenellekään epäselväksi: meidän arvojamme ovat demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien puolustaminen, Suomessa ja globaalisti. Tähän johtamani hallitus on sitoutunut ja tästä pidämme kiinni. Sanon tämän pääministerinä – ja suomalaisena: tuomitsen rasismin. Pyrin hakemaan ratkaisuja asioihin, jotka eivät ole oikein. Se on minun tapani toimia.

Minusta on hyvä, että keskustelu rasismista on käynnistynyt. Ja on tärkeää, että tämä keskustelu käydään perusteellisesti. Koska työ tärkeiden asioiden eteen ei koskaan ole valmis. Yhteiskunta muuttuu, kun rasismi ja syrjintä nostetaan päivänvaloon. Yhteiskunta muuttuu, kun julkinen keskustelu johtaa poliittisiin toimiin. Rasismiin voi puuttua vain tekemällä sen näkyväksi.

Moni on perännyt tarkempaa tietoa hallituksen toimista. Vastaus on valmisteilla: hallitus antaa eduskunnalle heti syyskauden alussa tiedonannon yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi ja rasismin vähentämiseksi. 
Tiedonanto on kuitenkin vain alku. Eikä yksi hallituksen tiedonanto ratkaise kaikkea. Tämän eteen on tehtävä työtä. Hallitus täydentää tiedonantoa toimenpideohjelmalla, joka tuo lisää konkretiaa tiedonantoon.

Huolehdimme resursseista toimien toteuttamiseen. Varmistamme, että yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys ovat osa tämän hallituksen poliittista agendaa koko vaalikauden.

Suomen kaltaisessa avoimessa ja demokraattisessa yhteiskunnassa kaikesta, myös maahanmuutosta, on voitava käydä yhteiskunnallista keskustelua – myös kriittistä. Se on jokaisen oikeus meidän kaltaisessamme yhteiskunnassa. Mutta samalla tätä vapautta ja oikeutta meidän pitää käyttää vastuullisesti, jokaisen ihmisarvoa kunnioittaen. Ja samalla, kun olemme ylpeitä Suomesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta, voimme myös tunnustaa, että meidän on tehtävä vielä paljon, jotta jokainen voi tuntea olonsa tässä maassa turvalliseksi ja hyväksytyksi. Jotta olemme kiinnostava investointikohde nyt ja tulevaisuudessa. Jotta eri alojen osaajat haluavat perheineen tulla Suomeen jatkossakin. Jotta Suomi muuttuu paremmaksi. 

Arvoisat suurlähettiläät,

olen pääministerinä ehtinyt tavata vasta muutaman teistä. Olette kuitenkin minulle tuttuja ajalta ennen pääministeriyttä. Tiedän tekeväni työtä asiantuntevien ammattilaisten kanssa. Suomi on maailman huippua monessa asiassa. Tiedän, että meillä on myös parhaat virkamiehet.

Tiedän ulkoministeriön ja edustustojen tekevän töitä suurella sydämellä. Tämän työn ja sen merkityksen tunnustimme myös hallitusohjelmaneuvotteluissa, kun päätimme, että ulkoministeriön toimintamäärärahoihin ei kohdisteta leikkauksia. Uudistuksia ulkoasiainhallintoon kuitenkin on luvassa. Näitä tullaan toteuttamaan ulkoministeri Valtosen johdolla.

Luotan vahvasti teidän osaamiseenne. Joskus Suomea kauempaa tarkkaillessa asiat voivat näyttäytyä kirkkaammin. Tuokaa siis näitä havaintojanne esiin raporteissanne ja tapaamisissamme. Vahvaa ja välittävää Suomea ei rakenneta sisäänpäin käpertymällä. Voimme oppia myös muilta. Toivon teiltä myös näkemyksiä siitä, miten hallitusohjelmaa voidaan parhaiten toteuttaa. Tehdään yhdessä töitä, jotta voimme jatkossakin ylpeinä edustaa Suomea.