Pääministeri Petteri Orpon uudenvuoden tervehdys 31.12.2023

Hyvät suomalaiset, alkavassa vuodessa on paljon mahdollisuuksia, mutta myös epävarmuuksia. On toivottava parasta, vaikka samalla on viisasta myös varautua vaikeampiinkin aikoihin.

Suomen valtiojohdon tärkein tehtävä on Suomen ja suomalaisten turvallisuuden vahvistaminen. Suomesta tuli kuluneen vuoden huhtikuussa Naton jäsen. Liityimme Natoon vahvistaaksemme omaa turvallisuuttamme sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa 2022 Ukrainaan. Joulukuussa allekirjoitimme kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. Hallituksen esitys sopimuksesta annetaan eduskunnalle keväällä. Voimaan astuessaan sopimus täydentää Nato-jäsenyyttämme ja vahvistaa osaltaan Suomen puolustusta.

Venäjän raaka hyökkäyssota on kestänyt pian kaksi vuotta. Sota on muuttanut Euroopan turvallisuustilanteen pysyvästi. Ukrainalaiset ovat taistelleet urheasti maansa, koko Euroopan ja läntisten arvojen puolesta. Suomalaisten ja Suomen tuki Ukrainalle on pysynyt vahvana. Kansalliset päätöksemme, kuten raskaiden ampumatarvikkeiden tuotantokapasiteetin kasvattaminen, mahdollistavat Ukrainan pitkän aikavälin tukemisen. Samalla vahvistamme myös omaa puolustuskykyämme.

Euroopan unionissa teemme aktiivisesti töitä sen eteen, että Eurooppa pysyy yhtenäisenä Ukrainan rinnalla. EU-jäsenyysneuvottelujen aloittaminen Ukrainan kanssa on toivonviesti ukrainalaisille: Ukraina on tervetullut eurooppalaiseen perheeseen, heidän paikkansa on EU:ssa. Myös sitä kautta Euroopan maat sitoutuvat pitkäjänteisesti Ukrainan tukemiseen. 

Hamasin terroristisesta hyökkäyksestä alkaneet väkivaltaisuudet ovat johtaneet humanitääriseen katastrofiin Gazassa. Teemme aktiivisesti töitä sen eteen, että siviileille saadaan humanitaarista apua, panttivangit vapautettua ja väkivaltaisuuksiin päätös. Tuemme myös pyrkimyksiä Israelin ja palestiinalaisten konfliktin ratkaisemisesta kahden valtion mallin pohjalta, niin EU:ssa kuin YK:ssa.

Häiriötilanne maamme itärajalla ei ole poistunut. Hallitus seuraa tilannetta tiiviisti ja valmistelee uusia ratkaisuja, jotta välineellistetty maahantulo saadaan loppumaan. Rajan sulku vaikeuttaa monen ihmisen ja yrityksen arkea. Etusijalla on kuitenkin rajaturvallisuus ja Suomen turvallisuus. Niistä emme tingi.

Kotimaassa talouden näkymät tulevalle vuodelle ovat synkentyneet. 

Suomi on vaarallisesti velkaantunut maa. Karkeasti joka kahdeksas käytetty euro rahoitetaan uudella velalla. Kasvaneet korkomenot, hyvinvointialueiden tilanne ja välttämättömät tarpeet puolustuksessa ovat esimerkkejä isoista menoeristä, joiden vuoksi velkaa joudutaan ottamaan. 
Velkaantumista vähennetään vaalikauden aikana kuudella miljardilla eurolla. Tarvitsemme talouteen liikkumavaraa, jotta voimme kantaa ihmiset ja yritykset vaikeiden aikojen yli tulevaisuudessakin. 

Tämän tosiasian tunnustaminen on välttämätöntä kaikille: elämme yli varojemme tulevien sukupolvien piikkiin. Mikäli nyt emme onnistu muuttamaan suuntaa, on tulevaisuudessa vaadittavien toimenpiteiden mittakaava kertaluokkaa rajumpi.

Suomi on sitoutunut noudattamaan EU:n lainsäädäntöä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan olemme rikkomassa näitä yhdessä sovittuja sääntöjä. Heikkenevä talouskasvu romahduttaa alijäämän EU-lainsäädännön vaatiman rajan alle.

Hallitus on pakotettu tekemään uusia sopeutustoimia hyvinvointipalveluiden rahoituspohjan pelastamiseksi jo kehysriihessä. Kuntien valtionosuuksien vähenemisen kompensoiminen on katettava kehysten sisältä. Ratkaisujen hakeminen on jo aloitettu. Keinovalikoiman tulee olla mahdollisimman laaja. Hyvän suuntaviivan uusille ratkaisuille antaa hallituksen sopima periaate, jonka mukaan sopeutukset pyritään toteuttamaan siten, että ne tukevat työllisyyttä ja kasvua. Työn linja pitää.

Pelkällä leikkaamisella emme tästä nouse.

Pysyvä ratkaisu velkaongelmaan on lopulta työ ja talouskasvu. Siksi sopeutusten rinnalla tulee valmistella kasvupaketti. Käytössämme on vielä monia ratkaisuja, joilla annetaan työlle ja yrittämiselle tilaa. Voimme tehdä sääntelyssä ja verotuksessa rakenteellisia uudistuksia, jotka eivät suoraan rasita julkista taloutta.

Investointiaikomuksia on historiallisen paljon. Siirtymä puhtaaseen energiaan on Suomelle aito mahdollisuus. Meidän täytyy tarttua tilaisuuteen. Jos onnistumme kotiuttamaan edes osan suunnitteilla olevista investoinneista, saisi kasvu tarvitsemansa piristysruiskeen.

Vaikeassakin taloustilanteessa teemme myös panostuksia parempaan tulevaisuuteen: parannamme perusopetusta, lisäämme rahaa tutkimukseen ja kehittämiseen, puramme hoitojonoja. 

Meillä on edessämme kaksien vaalien vuosi. Alkuvuonna itsenäinen Suomi saa tasavallan 13. presidentin. Kesäkuussa äänestämme Euroopan parlamentin vaaleissa. 

Mahdollisuus vaikuttaa vapaissa vaaleissa, demokratia, ei ole itsestäänselvyys tänäkään päivänä. Demokratiaa on aktiivisesti puolustettava. Demokratia tarkoittaa myös vapautta olla asioista eri mieltä. Toivon, että jokainen käyttää tätä vapauttaan tulevana vuonna rakentavasti, toisia kunnioittaen. 

Isoissa asioissa pieni kansamme on näyttänyt voimansa olemalla yksituumainen. Suomi ja suomalaiset ovat pärjänneet kiperissäkin paikoissa ja niin me pärjäämme nytkin. 

Hyvää uutta vuotta jokaiselle. 

Petteri Orpo
Pääministeri