Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Pääministeri Sanna Marinin uudenvuoden tervehdys 31.12.2021

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 31.12.2021 3.00
Tiedote 764/2021
Pääministeri Sanna Marin seisoo ja hymyilee musta takki ja violetti kaulahuivi yllään.

Toisen koronavuoden aikana valot ja varjot ovat vuorotelleet. Vuosi sitten pääsimme aloittamaan koronarokotukset ja ne ovat tuoneet meille suojaa ja turvaa. Virus on kuitenkin arvaamaton, eikä pandemia valitettavasti vielä ole ohi.

Moni ihminen on kuluneen vuoden aikana kohdannut huolta ja surua. Moni on menettänyt läheisensä, kantanut huolta perheenjäsentensä terveydestä tai sairastunut itse. Moni on jäänyt ilman työtä tai kokenut epävarmuutta omasta tai läheistensä toimeentulosta.
 
Surun, huolen ja epävarmuuden sekaan on mahtunut myös toisenlaisia hetkiä. Rokotusten myötä yhteiskuntaa on voitu avata ja olemme voineet tavata toisiamme turvallisemmin. Ihmiset ovat ojentaneet auttavan kätensä, kun tuttu tai tuntematon on sitä tarvinnut. Moni on löytänyt iloa yksinkertaisista ja arkisista asioista. Kriisi laittaa väistämättä asioita mittasuhteisiin.
 
Haluan osoittaa kiitokseni jokaiselle suomalaiselle. Olette joustaneet, toimineet yhteisen hyvän eteen, olleet kärsivällisiä ja kestäneet epävarmuutta. Vuosi ei ole ollut helppo. Toivon, että osaamme olla kriisin pitkittyessä armollisia niin itseämme kuin toisiamme kohtaan.
 
Suomen koronatilanne on vakava ja huoli omikronvariantista on suurta. Hallituksen tavoitteena on saada nostettua rokotuskattavuutta ja ihmisten rokotesuojaa. Ympäri Suomen tehdään parhaillaan paljon töitä sen eteen, että kolmansia rokotteita voidaan antaa ihmisille mahdollisimman pikaisesti. Rokotteet ovat edelleen tärkein välineemme maailmanlaajuisessa kamppailussa pandemiaa vastaan.
 
Samalla kun huolehdimme siitä, että rokotteita on tarjolla riittävästi ja riittävän nopeasti, on meidän ponnisteltava sen eteen, että rokotuskattavuutta saadaan nostettua kaikkialla maailmassa. Kukaan ei ole turvassa, ennen kuin kaikki ovat turvassa.
 
Jos et vielä ole ottanut rokotetta, tee se nyt. Rokotteen ottaminen on vastuullinen teko, jolla suojelet itseäsi, lähimmäisiäsi ja koko yhteiskuntaa. Rokotteet ottamalla suojelet terveydenhuoltoamme kuormittumasta. Kyse on yhteisvastuusta. Meitä kaikkia tarvitaan, jotta pääsemme ulos pandemiasta.
 
Suomi on selvinnyt toistaiseksi pandemiasta terveydellisesti ja taloudellisesti pienemmin vaurioin kuin monet verrokkimaamme. Oikea-aikainen ja riittävä tuki ihmisille ja yrityksille sekä elvytys ovat osaltaan pehmentäneet talouden kokemaa iskua ja nopeuttaneet siitä toipumista. Pandemian kehitykseen liittyy kuitenkin yhä merkittäviä riskejä ja epävarmuutta. Siksi myös talouspolitiikan kykyä reagoida tilanteen edellyttämällä tavalla on pidettävä yllä, eikä kasvua tukevaa politiikkaa tule lopettaa liian aikaisin.

Tulevaisuudessakin koronapandemian hallinnassa on kyse tasapainoilusta. On kyettävä suojelemaan ihmisten terveyttä, estämään sairaalahoidon kuormittumista ja toisaalta pitämään yhteiskuntaa auki niin laajasti kuin mahdollista. Päätösten ja rajoitusten on oltava oikea-aikaisia, oikeasuhtaisia ja välttämättömiä. On myös selvää, että kriisin pitkittyessä yhteiskunnan kestokyky on koetuksella.

Vaikka talouden toipuminen pandemian keskellä on ollut nopeaa, ennakoidaan kasvun hidastuvan tulevina vuosina. Siksi nyt on oikea aika vahvistaa kestävän talouskasvun edellytyksiä pidemmällä aikavälillä. Suomen kaltaisessa taloudessa talouskasvu perustuu ennen kaikkea osaamiseen, innovaatioihin ja investointeihin. Siksi asetimme syksyllä parlamentaarisen työryhmän pohtimaan keinoja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan pitkäjänteiseksi vahvistamiseksi.

Parlamentaarinen TKI-työryhmä sai työnsä valmiiksi joulukuussa. Eduskuntapuolueet sitoutuivat yhteisesti tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Työryhmä laati yhteisen esityksen periaatteista ja menettelytavasta, jolla tavoitteeseen päästään. Ryhmän esitykset ovat merkittäviä ja niiden toteuttaminen on Suomen talouden menestyksen kannalta välttämätöntä. Esitysten vakaa ja ennakoitava toimeenpano on tulevien vuosien talouspolitiikan kovaa ydintä.

Kestävä kasvu on myös tehokkain tapa vahvistaa julkista taloutta. Vaikka julkinen talous ja velkasuhde ovat kehittyneet viime kuukausina jopa yllättävän suotuisasti talouden kasvaessa ripeästi, pidemmän aikavälin näkymä väestön ikääntyessä ei ole muuttunut. Julkisen talouden vahvistamista tulee jatkaa ennen kaikkea kasvua ja työllisyyttä vahvistamalla.
 
Pandemian myötä syntynyt hoiva-, hoito- ja oppimisvelka edellyttävät meiltä erityistä huomiota vielä pitkään. Mitä kauemmin kriisi kestää, sitä tärkeämpää on huolehtia siitä, että koronan aiheuttama hyvinvointivelka ei pääse kasvamaan liian suureksi. Ongelmiin on kyettävä puuttumaan ajoissa. Jos emme tee niin, maksamme siitä tulevaisuudessa kovaa inhimillistä ja taloudellista hintaa.
 
Reilun kolmen viikon päästä Suomessa toimitetaan historian ensimmäiset aluevaalit. Aluevaaleissa päätetään ihmisten arjen kannalta tärkeistä peruspalveluista. Tähän asti sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen on ollut kuntien vastuulla. Jatkossa niistä vastaavat hyvinvointialueet.
 
Vaaleissa on ehdolla paljon osaavia ja motivoituneita ehdokkaita. Kannustan kaikkia antamaan äänensä tammikuun vaaleissa. Nyt on aika vaikuttaa sote- ja pelastuspalveluiden tulevaisuuteen. Aluevaaleissa on kyse ihmisille tärkeistä peruspalveluista, joiden merkitystä koronakriisi on entisestään korostanut. Kyse on siitä, että ihmiset voisivat jatkossakin luottaa peruspalveluidemme toimivuuteen.
 
Luottamus onkin avainsana, jonka varaan koko yhteiskuntamme rakentuu. Luottamus, kyky yhteistyöhön ja yhdessä sopimiseen korostuvat erityisesti vaikeina aikoina. Ihmisten pitää voida luottaa siihen, että yhteiskunta toimii kriisin keskellä. Ihmisten pitää voida luottaa siihen, että kansakunnan turvallisuuden, hyvinvoinnin ja tulevaisuuden eteen pystytään tekemään yhteistyötä. Haluankin kiittää oppositiota siitä arvokkaasta tuesta, jota hallitus on myös tänä vuonna saanut koronakriisin hoitamisessa.
 
Olemme yhteiskunta, jolla on monia vahvuuksia. Olemme osaava kansa, joka on selvinnyt yhdessä monesta koettelemuksesta. Suomalainen yhteiskunta on vahva. Erityisen vahva se on silloin, kun kohtaamme vaikeuksia.
 
Suomea ja suomalaisia arvostetaan kansainvälisesti. Meidät nähdään maailmalla suunnannäyttäjänä monessa. Suomalaisiin luotetaan. Asemamme ei ole koskaan aiemmin ollut näin vahva.
 
Keskeisin Suomen viitekehys on Euroopan unioni, johon kaikki Euroopan maat voivat pyrkiä jäseneksi. Olemme vahvistaneet kansallista turvallisuuttamme myös laaja-alaisella turvallisuus- ja puolustusyhteistyöllä ja tiivistämme yhteistyötä edelleen. Pidämme yllä myös mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Meidän on syytä vaalia tätä valinnanvapautta ja pitää se todellisena, sillä se koskee jokaisen maan oikeutta päättää omista turvallisuusratkaisuistaan. Se kuuluu eurooppalaisen turvallisuuden perustaan, joka kirjattiin ETYJ:n periaatteisiin. Osoitimme, että opimme menneisyydestä. Pidämme liikkumatilastamme vahvasti kiinni.
 
Mitä tahansa toimintaympäristössämme tapahtuukin, Suomi ja suomalaiset kyllä pärjäävät. Valot ja varjot vaihtelevat myös ensi vuonna. Minä ja koko hallitus teemme kaikkemme sen eteen, että valoisia päiviä olisi varjoisia enemmän.
 
Toivotan jokaiselle hyvää ja onnellista uutta vuotta 2022.

Sanna Marin
pääministeri