Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2024 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä

Pääministeri Petteri Orpo antoi eduskunnalle ilmoituksen hallituksen politiikasta vuonna 2024 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä tiistaina 13.2.2024. Pääministerin puhe muutosvarauksin.

Arvoisa puhemies, ärade talman

nyt valtiopäivien aloittaessa on hyvä muistuttaa itsellemme, miksi olemme tässä salissa, missä tilanteessa maamme nyt on ja miten aiomme jättää isänmaamme paremmassa kunnossa nuorillemme kuin sen saimme.

Meidän tehtävämme on tehdä päätöksiä, joilla rakennetaan Suomelle nykyistä valoisampaa tulevaisuutta. Se tarkoittaa Suomea, jossa talous on kestävällä pohjalla ja turvallisuudesta voidaan pitää huolta. Suomea, jossa ihmisillä on osaamista, työtä ja toimeentuloa. Ja sitä kautta syntyvää hyvinvointiyhteiskuntaa, palveluja ja hoivaa. 

Työ, turvallisuus ja osaaminen: nämä ovat myös hallitusohjelman ytimessä.

Men det är onödigt att försköna verkligheten: vi inleder vårsessionen i svåra tider. Det blåser motvind från många håll. 

Puhun ensin taloudesta, sillä kestävä talous on kestävän hyvinvoinnin perusta. Epävarmassa maailmassa tarvitsemme kipeästi liikkumatilaa julkiseen talouteen. Meidän on oltava varmoja, että pystymme kantamaan ihmiset yli mahdollisista tulevista kriiseistä.  

Hallituksen muodostivat puolueet, jotka jakoivat realistisen kuvan Suomen talouden tilasta. Olemme vaarallisesti velkaantunut maa. Elämme yli varojemme. 

Lähdimme tervehdyttämään Suomen taloutta kunnianhimoisella, kuuden miljardin euron sopeutusohjelmalla. Teimme ohjelman Suomen ja suomalaisten vuoksi: jotta hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata paitsi meille, myös tuleville sukupolville. 

Uskoimme hallitusohjelmaan kirjattujen toimien riittävän, mutta näin ei ole. 

Ennusteet talouskasvusta ovat heikentyneet. Se tarkoittaa vähemmän työtä ja vähemmän verotuloja. Edellinen hallitus arvioi tekemänsä sote-uudistuksen hinnan raskaasti alakanttiin. Viime vuonna hyvinvointialueet käyttivät 1,5 miljardia euroa enemmän rahaa kuin niillä on. Laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut molemmilla kansalliskielillä pitää pystyä varmistamaan, vaikka rahat ovat niukassa. 

Sote-uudistuksen vuoksi kuntien valtionosuuksiin tuli noin puolen miljardin euron lommo, jota pitää pystyä tasoittamaan tai kunnat ovat suurissa vaikeuksissa. 

Hallituksen tekemistä säästöistä huolimatta olemme edelleen velkasuossa. Se tarkoittaa, että silmäkkeestä nousemiseksi on tehtävä vielä enemmän. Kevään kehysriihessä olemme vaikeiden päätösten edessä.

Nyt jos koskaan on välttämätöntä, että viemme tinkimättömästi läpi hallitusohjelmaan kirjatut uudistukset. Ja kun me sen teemme, me saamme aikaan Suomen suunnan muutoksen. 
Jokaisen tunnustettava, miten vaikeassa paikassa olemme. Kehysriihessä käymme kaikki menot ja tulot läpi. Meitä uhkaa joutuminen EU:n alijäämämenettelyyn. Se tarkoittaisi, että joku muu sanelee meille, mitä on tehtävä. Tälle tarkkailuluokalle emme halua. 

Hyvät kuulijat, 

Me teemme nyt työmarkkinoilla uudistuksia, jotka lisäävät mahdollisuuksia työllistyä. Tavoitteemme on tehdä päätökset, joiden vaikutuksesta saamme tällä vaalikaudella 100 000 työllistä lisää. Sillä vain työn ja yrittäjyyden kautta saamme niin ihmisille itselleen kuin Suomelle parempaa kuin tänään. 

Maantieteellisesti Suomi on saari, väestömme ikääntyy. Yhä kovenevassa globaalissa kilpailussa myös meidän on parannettava juoksuamme. Muissa Pohjoismaissa työmarkkinoita on uudistettu jo aiemmin. Ja ne ovatkin jo etukaarteessa, hyvän matkaa edellämme. 

Työmarkkinajärjestöillä on ollut ja on mahdollisuus esittää ratkaisuja, jotka lisäävät työllisyyttä ja vahvistavat julkista taloutta.  Viime kädessä vastuu Suomelle välttämättömien uudistusten läpi viemisestä kuuluu kuitenkin eduskunnan enemmistön luottamusta nauttivalle hallitukselle. Emmekä me pakene vastuutamme. 

Pysyvästi kestävää maata jalkojen alle saadaan ainoastaan luomalla vahvat edellytykset talouskasvulle. Hallitusohjelma on kasvun ohjelma. 

Sen toimeenpano on ensimmäinen kasvutoimi. Tämä näkyy jo: tutkimusten mukaan yritykset luottavat hallitukseen.  Tilanne kuitenkin vaatii, että käymme läpi, mitä voimme tehdä vielä enemmän, vielä kunnianhimoisemmin. Siksi tarvitsemme kehysriihestä myös kasvupaketin.  

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n keskeinen suositus tuottavuuden ja talouskasvun vauhdittamiseksi on jo pitkään ollut työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen. Juuri tätä hallitus nyt tekee. IMF arvioi, että toimet vauhdittavat investointeja, työllisyyttä ja kasvua.

Koko maailma investoi puhtaaseen siirtymään, ja suomalaisilla korkean osaamisen yrityksillä on mahdollisuus luoda nyt vahvaa kasvua.  Suomella on erinomaiset edellytykset houkutella investointeja kotimaahan. Hallitus tulee tekemään kaikkensa, jotta tässä onnistutaan. 

Myös koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen panostaminen on kasvun vauhdittamista. 
Viikko sitten minulla oli ilo istua pariksi tunniksi alas keskustelemaan nuorten kanssa heidän arjestaan, toiveistaan ja huolistaan.

Suomi on nuorille edelleen hyvä ja turvallinen paikka asua ja elää. Mutta selvää on, että meidän on pystyttävä tekemään lasten ja nuorten eteen vielä enemmän: meidän on vahvistettava perusopetusta, turvattava oppimisen tuki ja palvelut sekä kitkettävä kiusaaminen ja syrjintä. Meidän on mahdollistettava nuorille turvallinen ympäristö, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä väkivaltaa kaduilla. 

Ennen kaikkea meidän on luotava nuorille näkymä siihen, että vaikeiden aikojen jälkeen edessä on parempia. On luotava luottamusta tulevaisuuteen, oman näköiseen elämään, perhehaaveiden toteuttamiseen. 

Lasten ja nuorten oppimistulokset ovat olleet huolen aihe jo pitkään. 

Laadukas ja maailmalla tunnettu suomalainen peruskoulu ei alisuoriudu, mutta totuttuun tasoomme nähden tulokset heikkenevät vuodesta toiseen. Hallitus päätti jo hallitusneuvotteluissa keskittää katsetta varhaiskasvatukseen ja peruskouluun, missä oppimisen pohja luodaan. Tänä vuonna tuomme päätökseen konkretiaa uudistamalla oppimisen tuen ja nostamalla vuosiviikkotuntien vähimmäismäärää perusopetuksessa.

Pidämme huolta, että Suomessa on huippuosaamista. Olemme päättäneet lisätä 255 miljoonaa euroa tohtorikoulutukseen. Rahoitamme muun muassa syöpälääketieteen, tekoälyn ja sosiaalipalveluiden väitöskirjatutkimusta eri puolilla Suomea. Hallituksen investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen ovat kokonaisuudessaan historiallisen suuret. 

Hyvät kuulijat, 

lupasimme pitää huolta Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Suomi ei suojele vain omaa itärajaansa, vaan myös EU:n ulkorajaa, Schengen-rajaa ja Nato-rajaa. 

Ei ole mitään merkkejä siitä, että Venäjä olisi palaamassa vuosikymmeniä voimassa olleeseen käytäntöön, josta se luopui viime syksynä. Venäjä käyttää ihmisiä hybridivaikuttamisen välineenä. Rajan sulku on toistaiseksi rauhoittanut tilannetta. Mutta meidän on varauduttava siihen, että se voi muuttua ja vaikeutua edelleen. 

Tässä Suomen ja suomalaisten turvallisuutta koskevassa tilanteessa eduskunta on ollut hyvin yksimielinen. Kiitän siitä. Yhtenäisyyttä meiltä vaaditaan jatkossakin, sillä juuri ristiriidat ja hajaantuminen ovat Venäjän hybridivaikuttamisen tavoite. Käytämme kaikki lainsäädännön antamat mahdollisuudet hillitä tilannetta yhä paremmin. Saatamme myös tarvita keinoja, joilla voimme tarvittaessa estää hybridihyökkäykset. 

Vahvistamme omaa turvallisuuttamme pitämällä puolustuksen kunnossa. Turvallisuudesta emme voi näin tuulisina aikoina tinkiä. 

Olennainen osa turvallisuutta on huoltovarmuudesta huolehtiminen. Siksi vahvistamme maaseutuyrittäjyyden ja suomalaisen ruoantuotannon edellytyksiä. 

Rajatilanne on vaikuttanut erityisesti Itä-Suomeen. Itä-Suomi-ohjelmalla hallitus pyrkii turvaamaan alueen elinvoimaa, sillä Itä-Suomen asia on koko Suomen asia. Myös EU:n pitää reagoida Venäjän vastaisten raja-alueiden vaikeaan tilanteeseen. 

Hyvät kuulijat, 

Meiltä vaaditaan myös sitkeyttä tukea Ukrainaa sen taistelussa itsenäisyyden ja koko Euroopan turvallisuuden puolesta. Eurooppa on lisännyt asetuotantoaan, mutta ei riittävän nopeasti, jotta Ukraina saisi tarvitsemansa avun. 

Suomena olemme tehneet 22 päätöstä Ukrainan sotilaallisesta tukemisesta, yhteensä 1,8 miljardin euron edestä. Näitä päätöksiä teemme lisää, niin kauan kuin on tarpeen. Samalla meidän on tuettava Ukrainan jälleenrakentamista. 

Luotan siihen, että meidän suomalaisten tuki Ukrainalla pysyy vahvana.

Olen myös erittäin tyytyväinen siihen, että saavutimme tammikuun ylimääräisessä Eurooppa-neuvostossa 27 maan yksimielisen sovun Ukrainan tuen jatkamisesta. 

Samalla kun tuemme Ukrainaa, meidän on vahvistettava omaa kansallista turvallisuutemme. Suomen Nato-jäsenyys on tässä keskeinen elementti. Toivon, että myös Ruotsin Nato-jäsenyys saa viimeisen sinettinsä pian. Liittolaisuus ja sääntöpohjainen maailmanjärjestys ovat pienen maan turva.

Kannamme jatkossakin ensisijaisen vastuun Suomen turvallisuudesta, mutta on hyvä tietää, että emme ole yksin. Liittolaisemme ovat valmiina tulemaan tarvittaessa avuksemme. Nato-jäsenyyttämme täydentää kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus, DCA, Yhdysvaltojen kanssa. DCA-sopimus vahvistaa entisestään Yhdysvaltain sitoutumista Pohjoisen Euroopan turvallisuuden vahvistamiseen.

Tilanne Lähi-idässä on hyvin vakava: Hamasin hyökkäys on johtanut sotilaalliseen kriisiin ja valtavaan humanitaariseen katastrofiin Gazassa. Humanitaarisen avun pääsy kriisialueen siviileille on varmistettava. Alueellinen eskalaatio huolestuttaa laajemminkin: Gazan lisäksi riskejä tilanteen kärjistymisestä on nähtävissä niin Länsirannalla, Libanonin eteläosissa ja nyt myös Punaisellamerellä. Sitä meidän on yritettävä välttää. 

Epävarmassa maailmassa vaikutamme parhaiten osana omaa arvoyhteisöämme, Eurooppaa. Vahva ja toimintakykyinen Euroopan unioni, joka edistää jäsenvaltioidensa ja kansalaistensa turvallisuutta, hyvinvointia ja taloudellisia etuja, on Suomen etu.

Teemme aktiivisesti työtä, jotta EU kehittyy suuntaan, joka palvelee Suomea. Hallitus on sitoutunut Suomen EU-ennakkovaikuttamisen tehostamiseen. Työ on jo aloitettu.

Viemme vahvasti omia tavoitteitamme tulevan EU-komission agendalle. Suomen päätavoitteita ovat Euroopan strategisen kilpailukyvyn parantaminen, Euroopan kokonaisturvallisuuden vahvistaminen sekä puhtaan siirtymän ja kiertobiotalouden edistäminen. 

Hyvät kuulijat, 

meillä on edessämme työntäyteiset valtiopäivät. Hallituksen tavoitteena on antaa eduskunnalle kevätkaudella yhteensä 116 esitystä. Näistä kiireellisiä on 22. Syysistuntokaudelle 2024 on merkitty alustavasti 75 hallituksen esitystä. Suunnitelmaan sisältyy myös viisi keväällä ja kaksi syksyllä annettavaa valtioneuvoston selontekoa. 

Viimeisessä valtiopäivien avajaisissa pitämässään puheessa tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti kysymyksen, olisiko mahdollista löytää vaalikautta pidempää ja puoluerajat ylittävää näkemystä siitä, että Suomi viedään kestävälle maaperälle. 

Niinistön sanoin: ”Ei se siitä muutu, että etsitään syypäitä ja pysytään juoksuhaudoissa. Siitä se voisi muuttua, että nostetaan paljas totuus pöydälle ja heitetään ennakkoasenteet ja vakiofraasit nurkkaan.”

Jaamme yhteisen tavoitteen: hyvinvointiyhteiskunta on turvattava. Paljas totuus on, että kaikkien olisi syytä osallistua vaadittavaan uudistustyöhön, esittää ratkaisuja ja tukea korjausliikkeitä, vaikka ne olisivat väärän puolueen ehdottamia. 

Situationen är inte omöjlig att lösa. Regeringen är redo att fortsätta arbeta målmedvetet och ambitiöst. Vi är beredda att diskutera och föra dialog både i den här salen och i samhället i stort.
Tapaamisessani nuorten kanssa he kertoivat opiskelu- ja urahaaveistaan. Heillä on koko elämä edessään. 

Meidän yhteinen tehtävämme on palauttaa nuortemme luottamus tulevaisuuteen, jossa elämme paitsi turvassa myös taloudellisesti kestävässä hyvinvointiyhteiskunnassa.