Parlamentaarisen TKI-työryhmän työ etenee – sidosryhmätilaisuudessa kuultiin keskeisiä toimijoita

Parlamentaarinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan työryhmä kuuli sidosryhmiä TKI-rahoituksen tulevaisuus -keskustelutilaisuudessa 8. marraskuuta. Työryhmän laatima esitys TKI-järjestelmän kehittämisen periaatteista sai kannatusta ja työtä pidettiin hyvänä. Vaihtoehdoista julkisen t&k-rahoituksen pitkäjänteisyyden turvaamiseksi ja tason nostamiseksi eniten esillä olivat t&k-rahoituslaki sekä lakisääteinen ja kehyskautta pidempi t&k-rahoituksen suunnitelma.

Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Parlamentaarisen TKI-työryhmän tehtävänä on selvittää keinoja, joilla sitoudutaan pitkäjänteiseen julkisen sektorin t&k-rahoituksen kasvuun. 

Sidosryhmätilaisuudessa työryhmän valmistelua kiiteltiin laaja-alaiseksi ja perusteelliseksi. TKI-järjestelmän kehittämisen periaatteiden osalta korostettiin mm. ennakoitavuuden ja pitkäjänteisyyden tärkeyttä ja pidettiin hyvänä, että koulutuksen, osaamisen ja osaajien merkitys on huomioitu periaatteissa.

Lisäksi puheenvuoroissa korostettiin mm. sitä, että TKI-toiminnan tulee olla tavoitteellista, mutta samalla on huomioitava vaikuttavuuden moninaisuus ja laaja-alaisuus. Laatuun panostamista pidettiin erittäin tärkeänä ja tähdennettiin sen merkitystä vaikuttavuuden saavuttamisen edellytyksenä.

Useassa puheenvuorossa painotettiin myös julkisen rahoituksen vipuvaikutusta yksityiseen rahoitukseen. Työryhmän esittämistä julkisen t&k-rahoituksen pitkäjänteisen kasvattamisen vaihtoehdoista puheenvuoroissa eniten huomiota saivat t&k-rahoituslaki sekä lakisääteinen ja kehyskautta pidempi t&k-rahoituksen suunnitelma. 

Puheenvuoroissa tuotiin myös esiin, että TKI-panostukset tulisi nähdä tulevaisuusinvestointeina. Pitäisi puhua siitä, mitä tapahtuu, jos Suomi ei onnistu nostamaan t&k-panostuksia neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Seurauksena voi olla häviö globaalissa osaamiskilpailussa. 

TKI-toiminta tulisi nähdä yhä vahvemmin hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen välineenä: t&k-panostusten nostaminen voi käytännössä olla edellytys hyvinvointivaltion ylläpitämiselle. 
Ratkaisuja t&k-rahoituksen nostamiseksi ja ennustettavuuden lisäämiseksi tarvitaan nopeasti. 

Tilaisuus järjestettiin hybridimuotoisena ja mukana oli noin 280 osallistujaa. Parlamentaarisen TKI-työryhmän työstä tilaisuudessa alustivat työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen sekä valtiovarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen. Etukäteen pyydetyt sidosryhmien puheenvuorot pitivät Turun yliopiston rehtori Jukka Kola Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry:stä, Luonnonvarakeskus Luke:n pääjohtaja Johanna Buchert Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanetista, Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenesta, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Riikka Heikinheimo, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, Turun yliopiston professori Anne Kovalainen Professoriliitosta ja Tieteentekijöiden liitosta, Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila ja Business Finlandin Executive Director Hannu Kemppainen. 

Sidosryhmillä on mahdollisuus kommentoida TKI-työryhmän työtä kirjallisesti 15. marraskuuta klo 10 asti otakantaa.fi-palvelussa. Sosiaalisessa mediassa keskustelua käydään aihetunnisteella #TKIrahoitus.