Stáhtaráđđi mearridii čoahkkimis 23. skábmamánu joatkit Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggu. Kommišuvnna bargu jotkojuvvo stáhtaministtar Petteri Orpo ráđđehusprográmma mielde 31. juovlamánu 2025 rádjai. Kommišuvdna ásahuvvui stáhtaráđi čoahkkimis 28. golggotmánu 2021. Kommišuvnna ulbmilin lea čohkket sápmelaččaid vásáhusaid Suoma stáhta ja iešguđet eiseválddiid doaimmain ja buktit dán dieđu albmosii. 

Kommišuvnna erenomáš bargu dárbbaša doarvái olu áiggi, vai bargu ollašuvašii albmaláhkai. Dan dihtii kommišuvnna ásaheaddjit stáhtaráđi kansliija, sámediggi ja nuortalaččaid siidačoahkkin mearridedje evttohit lasseáiggi kommišuvnna doaibmabadjái.  Kommišuvnna dálá doaibmabadji nohká dán jagi loahpas.

Maiddái parlamentáralaš čuovvunjoavku, mii doarju kommišuvnna barggu, ásahuvvo ođđasit kommišuvnna doaibmabaji áigái.  Čuovvunjoavkkus lea lahttu ja várrelahttu riikkabeaibellodagain, sámedikkis (guokte lahttu), nuortalaččaid siidačoahkkimis, evangelalaš-luteralaš kirkus ja ortodoksalaš kirkus.

Lea dehálaš, ahte čađa kommišuvnna bargoáigge fállojuvvo psykososiála doarjja iešguđege sámegillii ja sámekultuvrii heivehuvvon vugiin. Lappi buresveadjinguovllu oktavuođas doaibmá Uvjj – Uvjâ – Uvja – Untuva, sápmelaš psykososiála doarjaga ovttadat, mii fállá sámekultuvrii heivehuvvon psykososiála doarjaga bálvalusaid sámegillii. Dan doaibma jotkojuvvo kommišuvnna barggu áigái.

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna lea barggustis iehčanas ja sorjjasmeahttun. Dasa gullet vihtta komissára: guokte ásahuvvon stáhtaráđi evttohusa, guokte sámedikki evttohusa ja okta nuortalaččaid siidačoahkkima evttohusa vuođul.

Kommišuvnna lahttut leat:
•    hálddahusdiehtagiid magisttar Irja Jefremoff
•    universitehtalektor, Oulu universitehta Giellagas-instituhta jođiheaddji Anni-Siiri Länsman
•    earkebismá emeritus Kari Mäkinen
•    badjealmmái, fitnodatdoalli Heikki Paltto
•    bargoeallinprofessor, vuoigatvuođadiehtaga doavttir Hannele Pokka

Sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassa mihttomearrin lea:
•    Dovdát ja árvvoštallat sámiid vealaheami sihke historjjálaččat ja otná beaivve, maiddái stáhta assimilašuvdnapolitihka ja rivttiid loavkideami. 
•    Čielggadit, mo dát váikkuhit sápmelaččaide ja sin servošii dálá dilis.
•    Evttohit, mo livččii vejolaš ovddidit sihke sámiid ja Suoma stáhta gaskasaš oktavuođa ja maiddái oktavuođa sámiid gaskka. 
•    Lasihit diđolašvuođa sámiin Suoma eamiálbmogin. 
Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna mandáhta meroštallá kommišuvnna mihttomeriid ja bargguid. Ulbmilin lea maiddái dat ahte duohtavuođa- ja soabadanproseassa boađusin Suoma stáhta guoddá ovddasvástádusa ja ovttas sámedikkiin, nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja eará sámedoaibmiiguin nanosmahttá sámiid rivttiid ollašuvvama Suomas. Psykososiála doarjja lea dehálaš oassi Sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassa ollašuvvamis.

Kommišuvdna ráhkada barggustis raportta, mii sisttisdoallá maiddái doaibmabidjoevttohusaid. Raporta addojuvvo stáhtaráđđái, sámediggái ja nuortalaččaid siidačoahkkimii maŋimustá 30.11.2025

Sápmelaččaid sajádat eamiálbmogin lea nannejuvvon Suoma vuođđolágas. Vuođđolága 17 § 3 momeantta mielde sápmelaččain lea eamiálbmogin vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit gielas ja kultuvrras.

Eanet diehtu Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggus. 
 
Lassedieđut: stáhtačálli Risto Artjoki, t. 09 1602 2006,  spesiálaáššedovdi  Nina Brander, t. 0295 160 347, stáhtaráđi kansliija, sámedikki 1. várreságajođiheaddji Anni Koivisto, t. 040 415 5969 ja nuortalaččaid ovdaolmmoš Veikko Feodoroff, t. 050 396 1297

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio juátká pargos

Staatârääđi meridij skammâmáánu 23. peeivi tollum čuákkimist juátkiđ Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargo. Komissio pargo juátkoo uáiviminister Petteri Orpo haldâttâsohjelm miäldásávt 31. juovlâmáánu 2025 räi. Komissio asâttui staatârääđi čuákkimist roovvâdmáánu 28. peeivi 2021. Komissio ulmen lii nuurrâđ sämmilij vuáttámušâid Suomâ staatâ já sierâ virgeomâhái tooimâin já pyehtiđ taam tiäđu uáinusân. 

Komissio áinoošlajâsâš pargo váátá ääigi vâi tot olášuvá olmânáál. Tondiet komissio asâtteijeepeleh staatârääđi kanslia, Sämitigge já Nuorttâlij sijdâčuákkim meridii iävtuttiđ komissio toimâpajan jotkâääigi. Komissio tááláš toimâpaje nohá taan ive loopâst.

Meid komissio pargo tuárjoo parlamentaarlâš čuávvumjuávkku asâttuvvoo uđđâsist komissio toimâpaje pajan. Čuávvumjuávhust lii jeessân já värijeessân piäláduvâin, moh láá ovdâstum ovdâskoddeest, já meid Sämitiggeest (kyehti jeessân), Nuorttâlij sijdâčuákkimist, evaŋellâš-lutterlii kirhoost já ortodoksilii kirhoost.

Lii tehálâš, ete komissio pargo pajan lii fáállun psykososiaallâš toorjâ sämikielân já kulttuur vááttám vuovvijn. Laapi pyereestvaijeemkuávlu ooleest tuáimee Uvjj – Uvjâ – Uvja – Untuva lii sämmilâš psykososiaallii torjuu ohtâdâh, mii fáálá sämikulttuur miäldásijd psykososiaallii torjuu palvâlusâid sämikielân. Ton toimâ juátkoo komissio pargo paje.

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio lii toimâstis jiečânâs já jiešráđálâš. Komissiost láá vittâ komissaar, main kyevtis lává asâttum staatârääđi iävtuttâsâst, kyevtis Sämitige iävtuttâsâst já ohtâ Nuorttâlij sijdâčuákkim iävtuttâsâst

Komissio jesâneh láá:
•    haldâttâhtiettui maister Irja Jefremoff
•    ollâopâttâhrehtor, Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituut hovdâ Anni-Siiri Länsman
•    arkkâpispe emeritus Kari Mäkinen
•    puásuituállee, irâtteijee Heikki Paltto
•    pargoeellimprofessor, riehtitiettuu tuáhtár Hannele Pokka
Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees mittomeerin lii:
•    Tubdâđ já árvuštâllâđ sämmilij historjálii já tááláá olgoštem, mieldiluhâmáin staatâ suddâluttempolitiik já vuoigâvuođâi luávkkimijd.
•    Selvâttiđ maht taat vaaigut sämmiláid já sii siärvádâhân tááláá tiileest.
•    Iävtuttiđ, ete maht puávtáččii ovdediđ ohtâvuođâ sämmilij já Suomâ staatâ kooskâ sehe sämmilij juávhust.
•    Lasettiđ tiäđulâšvuođâ sämmilijn Suomâ algâaalmugin

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio mandaat miäruštâl komissio pargo mittomeerijd já pargoid. Tárguttâssân lii meiddei, ete tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees puáđusin Suomâ staatâ kuádá ovdâsvástádâs já oovtâst Sämitiggijn, Nuorttâlij sijdâčuákkimáin já eres sämmilâštuáimeiguin naanood sämmilij vuoigâdvuođâi olášume Suomâst. Psykososiaallâš toorjâ lii tehálâš uási Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees olášume.
 
Komissio ráhtá pargostis raapoort, mii ana sistees meid toimâiävtuttâsâid. Raapoort adeluvvoo staatârááđán, Sämitiigán já Nuorttâlij sijdâčuákkimân majemustáá 30.11.2025. 

Sämmilij algâaalmugsajattâh lii torvejum Suomâ vuáđulaavâst. Vuáđulaavâ 17 § 3 moomeent mield sämmilijn algâaalmugin lii vuoigâdvuotâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur.

Lasetiäđuh Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargoost.
 
Lasetiäđuh: staatâčällee Risto Artjoki, p. 09 1602 2006, sierânâsäššitobdee Nina Brander, p. 0295 160 347, staatârääđi kanslia, Sämitige 1. värisaavâjođetteijee Anni Koivisto, p. 040 415 5969 já nuorrtâlij ovdâolmooš Veikko Feodoroff, p. 050 396 1297

Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio juätkk tuâjas

Riikksuåvtõs tuʹmmji 23. skamm-mannust õnnum såbbrest juäʹtǩǩed Säʹmmlai tuõttvuõtt - da suåvâdvuõttkomissio tuâj. Komissio tuâj jueʹtǩet väʹlddminister Petteri Orpo halltõsprograamm meâldlânji 31. jooulmannu 2025 räjja. Komissio šiõtteeš riikksuåvtõõzz såbbrest 28. kålggmannust 2021. Komissio täävtõssân lij noorrâd säʹmmlai tobdlmid Lääʹdd riikk da jeeʹres veʹrǧǧniiʹǩǩi tååimain di tuejjeed tät teâtt kuâsttjeeʹjen.

Komissio vääžnai tuâjj õõlǥat ääiʹj, što tuâj vuäitt viikkâd čõõđ kuddnalla. Tõn diõtt komissio šiõtteeivueʹssbeäʹl riikksuåvtõõzz kanslia, sääʹmteʹǧǧ da saaʹmi siidsååbbar tuʹmmje eʹtǩǩeed komissio toiʹmmjempâjja lââʹssääiʹj. Komissio ânnʼjõž toiʹmmjempââʹjj põõtt tän eeʹjj looppâst.

Še komissio tuâj tuärjjeei parlamentaarlaž seuʹrrjemjoukk šiõtteet oʹđđest komissio toiʹmmjempââʹjj ääiǥas. Seuʹrrjemjooukâst lij vuäzzlaž da väärrneǩ eeʹttiǩ-kååʹddest eeʹttkâʹsttemnalla åårrai peällõõǥǥin, sääʹmteeʹǧǧest, (kueʹhtt vuäzzla) saaʹmi siidsåbbrest, evankeel-luteerlaž ceerkvest da ortodookslaž ceerkvest.

Lij vääžnai, što psykososiaalʼlaž tuärj sääʹmǩiõlin da kulttuur õõlǥtem naaʹlin lij vuäǯǯamnalla komissio tuâj poodd. Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd õhttvuõđâst tåimmai Uvjj – Uvjâ – Uvja – Untuva lij sääʹm psykososiaalʼlaž tuärj juâǥǥas, kååʹtt taʹrjjad sääʹmkulttuur meâldlaž da sääʹmǩiõllsaž psykososiaalʼlaž tuärj kääzzkõõzzid. Tõn tåimmjummuž jueʹtǩet komissio tuâj ääiʹj.

Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio lij tåimmjummšest jiõččnaž da čõnnõõttʼtem. Tõõzz koʹlle vitt komissaar, koin kueʹhtt liâ šiõttuum riikksuåvtõõzz eʹtǩǩõõzzâst, kueʹhtt sääʹmteeʹǧǧ eʹtǩǩõõzzâst da õhtt saaʹmi siidsåbbar eʹtǩǩõõzzâst.

Komissio vuäzzla liâ:
•    vaaldâšmtiõtti maister Irja Jefremoff
•    universiteʹttlehtor, Oulu universiteeʹtt Giellagas-instituutt jååʹđteeʹjj Anni-Siiri Länsman
•    aaʹrhelpispp emeritus Kari Mäkinen
•    puäʒʒhoiʹddjeei, põõrǥâsneǩ Heikki Paltto
•    tuâjj-jieʹllemprofessor, vuõiggâdvuõtt-tiõtti tohtor Hannele Pokka

Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttproseeʹss vueiʹvvmieʹrren lij:
•    Tobdsted da ärvvtõõllâd säʹmmlai historialʼlaž da ânnʼjõž čårstummuž, mieʹldd looǥǥeeʹl riikk suddeempolitiikk, di vuõiggâdvuõđi neuʹrrummšid.
•    Čiõlǥtet, mäʹhtt tät vaaikat säʹmmlaid da sij õhttsažkådda ânnʼjõž vueʹjjest.
•    Eʹtǩǩeed, mäʹhtt vuäitčeš viikkâd ooudâs õhttvuõđ säʹmmlai da Lääʹdd riikk kõõsk di säʹmmlai kõõskâst.
•    Lââʹzzted tieʹttemvuõđ säʹmmlain Lääʹdd alggmeeran

Säʹmmlai tuõttvuõtt - da suåvâdvuõttkomissio mandaatt meäʹrat komissio tuâj täävtõõzzid da tuâjaid. Jurddjen lij še, što tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio puättmõššân Lääʹddjânnam riikk kuâdd vasttõõzz da õõutveäkka sääʹmtiiʹǧǧin, saaʹmi siidsåbbrin da jeeʹres sääʹmtoiʹmmjeeʹjivuiʹm raavad säʹmmlai vuõiggâdvuõđi teâuddjummuž Lääʹddjânnmest. Psykososiaalʼlaž tuärjj lij vääžnai pieʹǩǩ Säʹmmlai tuõtt- da suåvâdvuõttproseeʹss teâuddjummuž.

Komissio rääjj tuâjstes rapoort, kååʹtt âânn seʹst še tåimmehdtõõzzid. Rapoort luõvtet riikksuåvtõʹsse, sääʹmtegga da saaʹmi siidsåbbra 30.11.2025 mõõneeʹst.

Säʹmmlai sââʹjj alggmeeran lij juʹn raavuum vuâđđlääʹjjest. Vuâđđlääʹjj 17 § 3 momeeʹnt mieʹldd säʹmmlain alggmeeran lij vuõiggâdvuõtt ââʹnned da viikkâd ooudâs ǩiõlâs da kulttuurâs.

Lââʹzz teâđ Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio tuâjast.

Lââʹssteâđ: riikkpiisar Risto Artjoki, teʹl. 09 1602 2006, spesiaaläʹšštobddi Nina Brander, teʹl. 0295 160 347, riikksuåvtõõzz kanslia, sääʹmteeʹǧǧ 1. väärrsaaǥǥjååʹđteeʹjj Anni Koivisto, teʹl. 040 415 5969 da saaʹmi ouddooumaž Veikko Feodoroff, teʹl. 050 396 1297