Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Verkkopalvelumme uudistuvat. Valtioneuvoston kanslian vnk.fi-sivusto siirtyy osaksi valtioneuvosto.fi-palvelua keskiviikkona 24.4. Uudistus saattaa aiheuttaa tilapäisiä häiriöitä ja puutteita sivustojen toiminnassa.

Selvitys arvioi biomassan verotuksen mahdollisuuksia ja haasteita Suomessa

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintavaltioneuvoston kansliavaltiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 21.3.2024 13.01
Tiedote 126/2024
Kuva: Wikimedia Commons | CC BY-SA 4.0 DEED

Selvityksessä tarkasteltiin biomassan verotuksen mahdollisuuksia ja vaikutuksia Suomessa erityisesti kaukolämmön ja teollisuuden lämmöntuotannon osalta, sekä arvioitiin vaikutuksia mm. ilmaston, valtiontalouden, kuluttajien ja teollisuuden kannalta.

Suomessa biomassan (mukaan lukien kiinteät puupolttoaineet ja mustalipeä) osuus lämmöntuotannon polttoaineista on merkittävä: vuonna 2021 biomassan osuus oli 67 prosenttia. Toisin kuin fossiilisten polttoaineiden, turpeen ja nestemäisten tai kaasumaisten biopolttoaineiden kohdalla, biomassan käytöstä lämmityksessä ei peritä veroa.

Euroopan komissio on ehdottanut, että kiinteät puupolttoaineet suurissa energialaitoksissa tulisi sisällyttää energiaveron piiriin, kuitenkin niin, että kestäville polttoaineille sovellettaisiin alempia verokantoja. Kansallisesta näkökulmasta fossiilisista polttoaineista luopuminen johtaa energiaverokertymän vähentymiseen, jolloin harkittavaksi voi tulla veropohjan laajentaminen myös biomassaan. Fiskaalisten tavoitteiden lisäksi verotuksella voidaan pyrkiä vaikuttamaan mm. luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen edistämiseen sekä tiettyjen biomassajakeiden ohjautumiseen korkeamman jalostusasteen tuotteisiin energiakäytön sijaan.

Biomassan verotus voitaisiin toteuttaa eri tavoilla

Suomessa käytössä olevassa energiaverotusmallissa polttoaineiden vero perustuu polttoaineen energiasisältöön, elinkaarenaikaiseen hiilidioksidipäästöön sekä huoltovarmuusmaksuun. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille on käytössä alennettu verokanta. Nykyisen energiaverotusveromallin lisäksi tarkasteltiin energiasisältöveron tasoista energiaveroa ja energiaverodirektiivin muutosehdotuksen mukaista minimiveroa biomassalle. Lisäksi arvioitiin verotuksen kohdistamista kaikelle biomassalle tietyn laitoskoon ylittävissä käyttökohteissa sekä valituille biomassajakeille tai tietyt kriteerit muutoin täyttävälle biomassalle.

Veron vaikutukset riippuvat valitusta verotasosta sekä rajauksista

Selvityksessä kehitettiin vaihtoehtoisia skenaarioita biomassapohjaiselle lämmöntuotannolle ja muille, erityisesti sähköön perustuvalle lämmöntuotannolle. Skenaariot laadittiin tilanteessa, jossa verotusta ei sovelleta sekä tilanteessa, joissa verotus on käytössä. Tarkastelun perusteella biomassan käyttö lämmöntuotannossa vähenee vuoteen 2030 mennessä myös ilman veroa.  Jos biomassaan sovelletaan kansallisen energiaverotusmallin mukaista korkeampaa veroa, siirtymä pois biomassasta voisi vauhdittua erityisesti kaukolämmön tuotannossa, mutta myös teollisuudessa. Biomassaa korvattaisiin pääasiassa lämpöpumpuilla ja sähkökattiloilla, ei fossiilisilla polttoaineilla. Siirtymän vaikutukset sähköjärjestelmään tulisi huomioida ja arvioida erikseen.

Biomassan verotuksen käyttöönotto johtaisi korkeampiin kustannuksiin kaukolämmön tuotannossa sekä teollisuudessa, jossa lämpöä tuotetaan biomassalla. Kustannustason nousu kohdistuisi erityisesti metsäteollisuuteen, jonka osalta tulee huomioida myös kansainvälinen kilpailukyky. Selluteollisuuden osalta merkitsevää olisi, laajennettaisiinko vero kansallisesti myös mustalipeään. Vero nostaisi kaukolämmön hintaa ja siten kotitalouksien kustannuksia.

Koska biomassaa pidetään päästökauppa- ja taakanjakosektoreilla päästöttömänä energianlähteenä, sen verotuksen käyttöönotto ei juurikaan vaikuttaisi näiden sektoreiden päästölaskelmiin. Maankäyttösektorilla voitaisiin kuitenkin nähdä positiivisia vaikutuksia, jos biomassan käyttö vähenee tai ohjautuu pitkäikäisiin tuotteisiin energiakäytön sijaan.

Lisätietoja: Ismo Muilu, AFRY Management Consulting, ismo.muilu(at)afry.com ja Jenni Patronen, AFRY Management Consulting, jenni.patronen(at)afry.com

Biomassan verotuksen laajentamisen mahdollisuudet ja haasteet -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi