Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

TKI-työryhmän jäsenten kynästä -kirjoitussarja
Saara Hyrkkö & Atte Harjanne: TKI-panostukset jäävät ontoksi ilman osaajia

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 21.11.2022 9.53
Kolumni
Atte Harjanne & Saara Hyrkkö
Atte Harjanne & Saara Hyrkkö

Teknologiayrityksen kehitysprojekti junnaa työntekijäpulan takia. Tohtorin työhön pääsy tyssää byrokratian portaisiin ja käsittelysumaan oleskelulupaa hakiessa. Startup-yrittäjän puoliso ei löydä sopivaa työtä liian tiukkojen kielivaatimusten takia. Vastaväitellyt ei löydä rahoitusta tutkimuksen jatkamiseen ja suuntaa Suomen sijaan ulkomaille. Korkeakouluun mielivä, motivoitunut nuori jää valinnoissa rannalle, kun aloituspaikkoja on liian niukasti.

Tällaiset tarinat ovat valitettavan tuttuja jokaiselle Suomen TKI-toimintakenttää seuranneelle. Suomessa on nyt vahva poliittinen tahto ruuvata TKI-rahoitus kuntoon, ja se on kerrassaan erinomainen asia. Rahan lisäksi tarvitaan silti myös ihmisiä. TKI-tavoitteet jäävät väistämättä puolitiehen, jos osaajapulan aiheuttamaa pullonkaulaa ei saada purettua. 

Esimerkiksi teknologiateollisuuden osaajapula on hälyttävä. Viime vuonna julkaistun arvion mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana teknologia-alan yrityksiin tarvitaan 130 000 uutta työntekijää. 

Osaajapulan ratkominen edellyttää sekä koulutukseen satsaamista kotimaassa että kansainvälisten osaajien sujuvampaa houkuttelua Suomeen.

Tarvitsemme kipeästi panostuksia korkeakoulutukseen

Uusimpien OECD-mittausten mukaan Suomi on jäänyt verrokkimaita jälkeen nuorten aikuisten koulutustasossa. 25–34-vuotiaista aikuisista vain noin 40 % on suorittanut korkeakoulututkinnon. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ei ole muuttunut kahden vuosikymmenen aikana. Naapurimaissamme Ruotsissa vastaava osuus on 49 % ja Norjassa jopa 55 %. Myös Viro on ohittanut Suomen korkeakoulutettujen osuudessa: virolaisista 43 prosentilla on korkeakoulututkinto. 

Nykyisen hallituksen johdolla on lisätty korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen määrärahoja yli 400 miljoonalla eurolla, mikä on hyvä alku. Korkeakoulutettujen osuuden nostaminen puoleen ikäluokasta vaatii kuitenkin pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä. Suomella on kaikki edellytykset pärjätä, mutta nyt olemme lipsahtaneet takamatkalle muihin nähden. 

Parlamentaarisen TKI-sitoumuksen rinnalle tarvittaisiinkin myös jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä korkeakoulutuksen perusrahoituksen nostamiseksi. Vihreiden tavoitteena on vahvistaa koulutustasoa, korkeakoulutuksen laatua ja korkeakoulujen autonomiaa vankalla perusrahoituksella. 

Tarvitsemme myös lisää korkeakoulupaikkoja, jotka rahoitetaan täysimääräisesti. Erityinen tarve uusille paikoille on Uudellamaalla, jossa aloituspaikkoja on ikäluokkaan nähden huomattavan vähän. Aloituspaikkojen lisäykset Uudenmaan korkeakouluihin edistävät alueellista yhdenvertaisuutta ja hyödyttävät myös muuta Suomea. Nykyisen hallituksen aloittamia lisäyksiä on elintärkeä jatkaa myös seuraavina vuosina.

Kansainvälisiä osaajia Suomeen sujuvasti

Osaajatarpeeseen vastaaminen ei onnistu yksin kotimaisin voimin. Suomen väestörakenne kehittyy haastavaan suuntaan, eivätkä suomalaiset ikäluokat riitä vastaamaan kaikkeen työvoiman tarpeeseen. TKI-toiminnassa korostuu lisäksi erityisesti osaaminen. Jos ja kun Suomessa halutaan tehdä maailmanluokan johtavaa tutkimusta ja kehittämistä, tarvitaan tänne myös uusia ideoita ja ihmisiä maailmalta. Tavoitteena tulisi olla se, että Suomi tunnetaan kansainvälisesti ihanteellisena paikkana sekä akateemisen että yritysvetoisen TKI-toiminnan tekemiseen.

Työperäisen maahanmuuton nopeuttamiseksi on jo otettu käyttöön D-viisumi, joka helpottaa Suomeen muuttavien erityisasiantuntijoiden, kasvuyrittäjien ja heidän perheidensä mahdollisuuksia saapua maahan. Vihreille on ollut tärkeää laajentaa joukkoa, joka on oikeutettu hakemaan viisumia: jatkossa D-viisumi ulottuu myös tutkijoiden, opiskelijoiden ja muut asiantuntijoiden ulottuville. D-viisumin tuoma vuoden mittainen oleskelulupa edistää työn ja opiskelun perässä liikkumista Suomeen.

Seuraavalla kaudella on syytä laittaa kansainvälisen liikkuvuuden edistämisessä isompi vaihde silmään. Vihreiden tavoitteena on sujuvoittaa ulkomailta tulevien työntekijöiden ja heidän perheidensä parempaa kiinnittymistä työelämään. Keinoina tähän ovat esimerkiksi nopeuttaa työlupien saantia, digitalisoida viranomaisten prosessit mahdollisimman yhtenäiseksi ketjuksi ja luopua turvapaikanhakijoiden työhönpääsykarenssista.

Koko maahantuloprosessi on siis kammattava tarkkaan läpi ja poistettava pullonkaulat sekä käytännössä että lainsäädännössä. Tähän työhön tarvitaan puolueiden välistä yhteistyötä. 

Tavoitteena itseään toteuttava hyvän kierre

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan panostusten rinnalla tarvitaan siis sen varmistamista, että TKI-toiminnalle on tekijöitä. Tässä molemmat toimet parhaimmillaan ruokkivat toisiaan. Kasvavat TKI-panostukset, uudet hankkeet ja nousevat ekosysteemit houkuttelevat tänne osaavia tekijöitä ja innostavat opiskelemaan. Samalla motivoituneet, vahvan koulutuksen saaneet valmistuneet ja tänne tulevat kansainväliset osaajat takaavat TKI-toiminnan laadun ja jatkuvuuden, ja kannustavat jatkamaan investointeja uuden kehittämiseen.

Kun TKI-rahoituksen nostamiseen yhdistetään riittävät panostukset koulutukseen ja kansainväliseen liikkuvuuteen, on mahdollista saavuttaa kukoistava osaamisen ja uuden luomisen kierre. Juuri sellaista Suomi ja maailma nyt kaipaa, joten nämä kortit kannattaa pelata oikein.

Saara Hyrkkö ja Atte Harjanne

Kirjoittajat ovat vihreän eduskuntaryhmän edustajat parlamentaarisessa TKI-työryhmässä 2022. Jäsenten kynästä -kirjoitussarjassa työryhmän jäsenet avaavat omaa ajatteluaan TKI-työryhmän työstä ja sen painopisteistä. Kullekin eduskuntaryhmälle on varattu yksi kirjoitusvuoro.