Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiojärjestelmän historia sekä yhteistyön tärkeys teemoittivat TKI-seminaaria

Parlamentaarinen TKI-työryhmä järjesti keskiviikkona 22. kesäkuuta avoimen seminaarin suomalaisen TKI-järjestelmän kehityksestä. Seminaarissa käsiteltiin TKI-järjestelmän historiaa, muutosta ja nykytilaa ja pohdittiin, miten järjestelmän keskeiset instituutiot ovat vuosien ja vuosikymmenten aikana muuttuneet.

Tilaisuuden avasi parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen. 

Seminaarissa alustavat pitkään suomalaista TKI-järjestelmää eri näkökulmista tarkastelleet asiantuntijat ja tutkijat.

VTM, YTT (H.C.) Tarmo Lemola esitteli puheenvuorossaan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittymisen kaarta aina 1960-luvulta nykypäivään. Leimaa-antavina tekijöinä suomalaisen TKI-järjestelmän kehityksessä Lemola painotti mm. edelläkävijöiden seuraamista, talouskasvun ja kilpailukyvyn korostamista sekä kansallista konsensusta perusasioista. Lemola toivoi TKI-työryhmältä uusia, yhteistyötä rakentavia yhteistyön muotoja. 

”Toivon, että ratkaisuksi ei esitetä pelkästään innovaatiotukia. Tarvitaan uusi elementti, jolla palauttaa intensiivistä yhteistyötä”.

TKI-kehityksen pitkästä linjasta jatkoi myös professori Heikki Mannilan puheenvuoro, jossa Mannila keskittyi erityisesti kehityskulkuihin liittyen koulutuksen laajenemiseen sekä tutkimuksen vahvistumiseen ja moninkertaistumiseen korkeakouluissa. Viimeisten vuosikymmenten selkein kehityskaari on ollut tieteellisten julkaisujen määrän monikertaistuminen, sekä tieteentekemisen kansainvälistyminen.

Gaia Consultingin johtaja Mari Hjelt jatkoi kehityskaaren kuvailua, keskittyen erityisesti valtion tutkimuslaitosten historiaan, nykyhetkeen sekä tehtäviin yhteiskunnan päätöksenteon tukena. 

Alustuksiin kommenttipuheenvuorot elinkeinoelämän näkökulmasta esittivät professori Yrjö Neuvo ja Enston hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen. Neuvo korosti erityisesti yhteistyön tärkeyttä eri toimijoiden kesken, niin kansallisesti, pohjoismaisesti kuin kansainvälisesti. Suomessa erilaiset TKI-ohjelmat ovat luoneet arvokkaita kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyön verkostoja. Miettinen puolestaan kertoi innovaatioiden ja kehittämistoiminnan tärkeydestä yritysmaailmassa. 

Miettisen mielestä T&K-rahoituksen neljän prosentin tavoite voisi olla korkeampikin. ”Olen varma, että yritykset lähtevät TKI-investointien talkoisiin mukaan”, Marjo Miettinen totesi.

Vilkasta keskustelua yhteistyöstä ja osaajapulan ratkaisuvaihtoehtojen pohdinnasta 

Tapahtumaa seurasi yhteensä yli 200 henkeä paikalla Säätytalossa ja etäyhteyksin. Aamuisen tapahtuman päätti yleiskeskustelu, jossa pohdittiin muun muassa yhteistyötä, TKI-rahoitusta sekä ratkaisuja tohtorivajeeseen.

Seminaari on osa parlamentaarisen TKI-työryhmän tilannekuvatyötä suomalaisesta TKI-järjestelmästä.

Lisätietoja: tiedeasiantuntija Antti Pelkonen, p. 050 448 7994, suunnittelija Maiju Ranta, p. 050 455 7402, valtioneuvoston kanslia, [email protected]