Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Tutkimus: Naton ydinasepelotepolitiikka on avannut Suomelle uuden toimintakentän

UlkoasiainministeriöValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintavaltioneuvoston kanslia
Julkaisuajankohta 30.1.2024 9.01
Tiedote 42/2024

Suomella on useita mahdollisia tapoja osallistua Naton ydinasepelotepolitiikkaan. Näin todetaan 30. tammikuuta julkaistussa tutkimusraportissa. Tutkimuksen mukaan Naton jäsenet osallistuvat liittokunnan ydinasepolitiikkaan vaihtelevin panostuksin, mikä antaa Suomellekin valinnan mahdollisuuksia.

Ydinaseet, tavanomaiset sotilaalliset kyvyt ja ohjuspuolustus muodostavat puolustusliiton pelotteen. Ulkopoliittisen instituutin ja Tampereen yliopiston tutkimuksessa syvennytään Naton ydinasepelotteeseen. Liittokunnan linjausten mukaan Yhdysvaltain strategiset ydinasekyvyt ovat Naton turvallisuuden perimmäinen takuu. Puolustusliiton ydinasepelote onkin tiiviissä yhteydessä Yhdysvaltojen ydinasepelotteeseen, ja liittokunnan ydinaseoperaatioita suunnitellaan ja johdetaan viime kädessä Yhdysvalloista.

Naton pelotetta ja puolustusta vahvistavien toimien painopiste on viime vuosina ollut sen tavanomaisissa sotilaallisissa kyvyissä. Huolimatta turvallisuusympäristön kiristymisestä Nato ei ole tehnyt perustavanlaatuisia muutoksia sen ydinasepolitiikkaan, joka on saanut nykyisen muotonsa kylmän sodan päättymisen jälkeisinä lauhkeina vuosina.

Kansainvälisen ydinasejärjestyksen painopiste on kuitenkin siirtymässä asevalvonnasta pelotetoimiin. Myös Nato on linjannut kehittävänsä ydinasepelotettaan. Yhdysvaltain Eurooppaan sijoitettujen ydinaseiden isännöintiin liittyvää infrastruktuuria on uudistettu. Ydinasejakojärjestelmän laajentamisesta on myös käyty keskustelua. Puola on julkisesti, mutta tuloksetta, toivonut amerikkalaisydinaseita omalle maaperälleen. Lisäksi Nato pyrkii harjoittelutoiminnassaan ottamaan paremmin huomioon mahdollisten kriisien ydinaseulottuvuuden.

Vaikka Naton tavoitteena on osallistaa mahdollisimman laaja liittolaisjoukko sen ydinasepolitiikan toimeenpanoon, Suomella on liikkumatilaa omien valintojensa suhteen. Suomi voi halutessaan pidättäytyä passiivisessa roolissa osallistuen ydinasepelotteeseen liittyvään suunnittelutoimintaan. Suomi voi myös vaihtoehtoisesti harjoittaa aktiivisempaa politiikkaa esimerkiksi korvamerkitsemällä sotilaallisia kykyjään Naton ydinaseoperaatioiden tukitoimiin tai jopa pyrkimällä ottamaan osaa Naton ydinasejakojärjestelyihin.

Norja ja Tanska ovat pitkän jäsenyytensä aikana yhdistäneet ydinasekriittiset poliittiset linjaukset verrattain aktiiviseen rooliin Naton ydinaseoperaatioiden sotilaallisissa tukitoimissa. Suomen odotetaan jäsenyytensä alkutaipaleella ennen kaikkea vahvistavan ydinaseisiin liittyvää osaamistaan. Ydinasepelotteen ohella Nato näkee ydinasevalvonnan keskeisenä strategista vakautta vahvistavana elementtinä, ja Suomelta odotetaankin aktiivisuutta ja aloitteellisuutta liittolaisten välisissä asevalvontaa koskevissa keskusteluissa.

Lisätietoja: johtava tutkija Matti Pesu, Ulkopoliittinen instituutti, p. 050 355 8845, [email protected] 

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.