Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Tutkimus: Suomen avaimet vihreään siirtymään: päästöille hintalappu, tervettä kilpailua ja pitkäjänteisiä investointeja

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintatyö- ja elinkeinoministeriövaltioneuvoston viestintäosastovaltiovarainministeriöympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 4.12.2023 9.22
Tiedote 551/2023

Suomen menestyminen vihreässä siirtymässä edellyttää tehokkaampaa hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua ja sääntelyä, kilpailun edistämistä vihreän teknologian aloilla sekä pitkäjänteistä investointistrategiaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen on myös osallistuttava kansainväliseen yhteistyöhön hiilivuodon estämiseksi ja huolehdittava, että jatkossa on saatavissa riittävästi osaavaa vihreää työvoimaa. Muutoksen vaikutukset tuottavuuteen tulisi tunnistaa, kun politiikkatoimista päätetään.

Suomi on määritellyt tavoitteekseen fossiilivapaan hyvinvointiyhteiskunnan ja hiilineutraalisuuden saavuttamisen vuoteen 2035 mennessä. Vihreä siirtymä onkin jo käynnistynyt, ja yhä tiukemman päästösääntelyn yleistyessä sen vaikutukset niin talouteen kuin yhteiskuntaan korostuvat.

Vihreän siirtymän vaikutukset Suomen talouteen riippuvat ympäristömääräysten, rakenteellisen muutoksen ja tuottavuuden monimutkaisista yhteyksistä. Arvio ilmenee tänään julkaistusta tutkimuksesta ”Transition to carbon neutrality: Implications for productivity, competitiveness and investments” ja sen pohjalta laaditusta Policy Brief-katsauksesta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toteuttamassa tutkimuksessa on tarkasteltu erityisesti hiilineutraalin siirtymän kilpailukyky- ja tuottavuusvaikutuksia.

Tutkimuksen mukaan Suomen menestys vihreässä siirtymässä edellyttää tehokkaampaa hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua sekä kilpailun edistämistä vihreän teknologian aloilla. Politiikkatoimilla on varmistettava pitkäjänteinen investointistrategia, selkeä ympäristöpolitiikka ja vahva satsaus vihreään teknologiatutkimukseen.

Koska ilmastonmuutos on globaali haaste, Suomen tulee myös osallistua aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön hiilivuodon estämiseksi kansainvälisessä kaupassa sekä panostaa osaavaan vihreään työvoimaan. Työvoiman saatavuuteen voidaan vaikuttaa niin koulutuspoliittisilla ratkaisuilla kuin myös edistämällä elinikäistä oppimista ja työperäistä maahanmuuttoa.

Muutoksen vaikutukset tuottavuuteen tulisi tunnistaa

Vihreän siirtymän rakennemuutoksella on ollut merkittävä rooli Suomen tuottavuuskasvussa vuosina 2000–2019. Vihreä tuottavuuskasvu on ollut positiivista erityisesti ajanjakson viimeisinä vuosina, mutta toimintaansa jatkavien yritysten tuottavuuskasvu on kuitenkin ollut heikkoa. Tutkijoiden mukaan jatkossa olisikin pyrittävä samanaikaisesti parantamaan jatkavien, ja jo markkinoilla olevien, yritysten tuottavuutta sekä vähentämään niiden päästöjä.

Suomen sitoutuminen asetettuun hiilineutraalisuustavoitteeseen on tuonut mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia liiketoimintasektorille, toteaa tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimuspäällikkö Natalia Kuosmanen.

”Tunnistamalla, miten vihreän siirtymän mukanaan tuoman rakennemuutos on vuorovaikutuksessa tuottavuuden kanssa, Suomi voi potentiaalisesti myös lisätä talouskasvuaan. Toteuttamalla hyvin harkittuja toimenpiteitä, kuten pitkäjänteisiä investointeja, Suomen tuottavuus ja talouskasvu voivat siis nousta samalla kun etenemme kohti hiilineutraalisuustavoitetta”, Kuosmanen sanoo.

Vihreän siirtymän rakenteelliset muutokset liittyvät kiinteästi yritysten tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Yritykset voivat esimerkiksi joutua arvioimaan, kannattaako niiden investoida Suomeen vai siirtää tuotantoa niukemman päästösääntelyn maihin. Näin ratkaisut voivat vaikuttaa kokonaisten toimialojen rakenteisiin. Etlan Natalia Kuosmanen huomauttaakin, ettei rakennemuutoksen ja tuottavuuden välinen syy-yhteys ole yksisuuntainen, mikä olisi tärkeää pitää mielessä, kun politiikkatoimia valmistellaan ja niistä päätetään.

Vihreille investoinneille tutkijat esittävät julkista tukea, koska uudenlaisen teknologian innovointi ja markkinoille tuominen on hankalaa ja kallista.

Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. 

Lisätietoja: Tutkimuspäällikkö Natalia Kuosmanen, Etla, p. 045 163 9660, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.